Lippuja[]
Liput ovat vain Vallun käyttöön! Se joka käyttää niitä ilman Vallun lupaa tullaan bannaamaan wikistä tuntemattomaksi ajaksi, joka on kuitenkin yli viikon.
Pordara[]
Pordaran tasavalta (rom. Republica la Pordára) olisi valtio Etelä-Portugalissa ja Andalusiassa. Maa on aktiivisesti mukana liittoumissa ja se kuuluisi Atlantin Liittoon, Välimeren Allianssiin ja VIHTA:aan.
Tarronia (muita suunnitelmanimiä: Tyrrina, Sarily, Gabslanti, Tyvantia)[]
Tarronian tai Tellonian tasavalta olisi valtio Välimerellä, Sardinialla ja Sisilialla. Maa kuuluu Välimeren Allianssiin ja sillä on tiiviit suhteet Balerian kanssa. Tarronian pohjoisosissa sijaitsee Khalifornian sotilastukikohta.
Tarronian kansallisvaltion katsotaan muodostuneen vuonna 1564, kun Sardinian ja Sisilian vapaakaupunkien kauppaliitto muotoutui Kordinian kuningaskunnaksi. Vuonna 1933 maa muuttui tasavallaksi Suuren maailmansodan rauhansopimuksen mukaisesti. Vuonna 1986 maan kohtasi vakava lama, josta maa toipui täysin vasta vuonna 2003.
Tarronia on hyvä esimerkki tyypillisestä tasavallasta. Maan edustuksellinen päämies on presidentti, mutta ylintä valtaa yksinään pitää pääministeri. Maan parlamentissa vaikuttaa kuusi puoluetta, joista kolme muodostaa vahvan vasemmistohallituksen.
Saaristo[]
Saariston ruhtinaskunta (vrs. det Fårstendom von Øhav) olisi valtio Ahvenanmaalla, Itämerellä. Maa on saanut nimensä maantieteellisestä sijainnistaan. Saaristo ei kuulu mihinkään liittoumaan ja onkin suhteellisen pasifistinen maa, vaikka asevelvollisuus onkin yleinen. Maa rajautuu joka suunnassa Itämereen, mutta sillä on aluevesirajaa Kirjalan kanssa lännessä. Saariston pääkaupunki on Marjaportti, jossa on "vain" 6350 asukasta. Muut kaupungit ovat Prinssinsatama, Kesävaara ja Kuohukylä. Suurin osa maan väestöstä asuu pienissä rantakylissä pääelinkeinonaan kalastus.
Saaristo on ollut itsenäinen jo vuodesta 1653, jolloin maan kansallissankari ja vapaustaistelija Otto Korvola saatti Saariston itsenäiseksi aloittamassa kapinassaan, jossa Kirjalan laivasto tuhottiin täysin Kesävaaran eteläpuolisella lahdella. Kirjala oli vallannut Saariston kaksikymmentä vuotta aikaisemmin, kun myöhäisviikingit vielä hallitsivat Itämeren saaria.
Saariston ruhtinaskunta on monarkia, jota johtaa suurruhtinas. Maassa on myös suurruhtinatar, jolla on kuitenkin vain edustuksellista valtaa. Maan parlamenttina toimii Kalastajainkokous, joka nimestä huolimatta ei ole kokonaan kalastajien muodostama, vaikka siellä saattaa olla kalastajiakin kokoustamassa. Kalastajainkokous tekee päätökset ja suurruhtinas joko hyväksyy tai hylkää ne, tai ehdottaa parempaa ratkaisua, jonka Kalastajainkokous sitten hyväksyy tai hylkää. Näin monarkki ja parlamentti ovat tasapainoisessa vuorovaikutuksessa.
Veissland[]
Veisslandin tasavalta (engl. Republick of Veissland) eli Veissland olisi valtio Itä-Euroopassa. Veissland ei kuulu mihinkään liittoumaan ja se pyrkii kasvattamaan valtaansa Itämeren kaupassa. Maa rajautuu lännessä ja pohjoisessa Itämereen ja etelässä Walschteiniin. Maan pääkaupunki on Corona ja väkiluku on hieman yli 110 tuhatta. Suurin etninen väestöryhmä on veisslandilaiset, jotka kattavat 96% maan asukkaista.
Veisslandin historiaan liittyvät pitkälti Walschtein ja Kirjala. Ensimmäinen nykyistä Veisslandia muistuttava valtio oli vuonna 1406 perustettu Veissia-Walslandin keisarikunnan valtioliitto, joka kuitenkin romahti vuonna 1706. Valtioliiton romahtamisen jälkeen maata uhkasi verinen sisällissota, mutta pelastajaksi nousi vanha sotapäällikkö Carl Crowey. Croweyn johdolla jokainen entisen Veissian alueella ollut ruhtinaskunta vallattiin. Veissian kuningaskunta hallitsi aluetta vuosina 1708-1866, kunnes kansan järjestämä vallankumous perusti Veissian tilalle Veisslandin tasavallan.
Veissland on kansanvaltainen tasavalta, joka on käytännössä presidenttijohtoinen. Presidentin virkaa vastaa valtakunnankanslerin virka, jonka valtaoikeudet rajoittuvat valtakunnanneuvoston päätöksien kumoamiseen ja Veisslandin edustamiseen. Ylintä valtaa käyttää kuitenkin pääministeri, joka on hallituksen nimittämä valtion hallitsija. Pääministerillä on oikeus tehdä lakimuutoksia valtakunnanneuvoston tuella ja johtaa valtiota ministeriön kanssa.