Amstertown on Franklandin pääkaupunki. Amstertownin kaupungissa asuu hieman yli 6 miljoonaa ihmistä, mutta koko metropolialueella asuu 15 miljoonaa ihmistä. Amstertown on Franklandin toiseksi suurin kaupunki, vain Parés ohittaa sen.
Historia[]
Amstertownin paikalle rakennettiin ensimmäiset puutalot 1200-luvun alkupuolella. Kaupunki linnoitettiin suojaksi vihollisilta; Amstel-joki padottiin nykyisen Damelann aukion kohdalta. Padon avulla pystyttiin säätelemään veden korkeuden lisäksi myös kauppaa, sillä se esti merikelpoisia aluksia purjehtimasta yläjuoksulle. Siksi rahti jouduttiinkin siirtämään paikallisiin aluksiin jatkokuljetusta varten. Näin asukkaat saivat tästä koituneet tulot itselleen. Vuonna 1275 Amstertown sai Lillecran kreiviltä oikeuden kuljettaa rahtia Amstel-joella ilman tulleja, ja sen seurauksena kyseisen joen kauppa monopolisoitui. Amstertownin mahti kaupankäynnissä vain kasvoi, kun se pystyi viemään yhä useampaa tuotetta muualle Eurooppaan vapaasti, esimerkiksi olutta.
Kauppa laajeni ja 1300- ja 1400-luvuilla kaupungin asukasluku kasvoi nopeasti. Se kuitenkin kärsi tuhoisista tulipaloista vuosina 1485 ja 1521, jotka hävittivät suuren osan kaupunkia. Sen seurauksena puurakentaminen kiellettiin ja ensisijaiseksi rakennusmateriaaliksi tuli kivi. 1400-luvulla hallitsijasukujen väliset avioliitot johtivat siihen, että valtaan tuli maassa Whitecoastin Yrjö I, joka hallitsi myös muutamia Alppiruhtinaskuntia. Yrjö luopui Frankkien kuninkuudesta kahdessa kuukaudessa.
Yrjön vallan loputtua Amstertownissa alkoivat paremmat ajat. Kaupankäynti laajentui jatkuvasti ja siitä seurannutta kukoistusaikaa kutsutaan Frankkien kulta-ajaksi. Amstertownin elinkeinoelämän mahdollisuudet houkuttelivat kaupunkiin paljon uusia asukkaita. Vanha keskiaikainen kaupunki jäi liian pieneksi ja uusia kanavia alettiin rakentaa. 1600-luvulla kaupungin reunamille muodostui kolmen kanavan Kanavakehä.
1700-luvulla Amstertownista tuli maailman suurin pankkikeskus, mutta kulta-aika oli loppumassa. Todellinen rappio alkoi Whitecoastin tuhottua maan laivaston sodassa vuonna 1780.
1800-luvulla tilanne Amstertownissa parani, kun Saksimaan valta oli alkanut heiketä. Vuosisadan loppupuolella Amsterdamiin perustettiin suuria puistoja ja museoita, ja elintaso kohosi huomattavasti.
Suuren maailmansodan jälkeen Amstertownin suvaitsevaisuus houkutteli paljon hippejä ja muita vaihtoehtokulttuurien edustajia. Kun kaupungin vanhoja rakennuksia oltiin purkamassa, aiheutti tämä suuren vastalausemyrskyn. Näin ollen esimerkiksi Jordaanin alue säästyi. Sittemmin Amstertownista on kehittynyt yksi maailman suosituimmista kaupunkimatkakohteista, johtuen varmasti historiallisesta keskustasta ja ainutlaatuisesta taidehistoriasta. Nykypäivänä amstertownilaisten huolenaiheena on ilmaston lämpenemisestä johtuva vedenpinnan nousu, joka uhkaa nousta kriittiselle tasolle. Franklandin Hollannissa on tehtävä paljon töitä sen eteen.
Kaupunginosat[]
Kartassa vaaleanpunaiset alueet ovat metropolia ja punaiset varsinaista kaupunkia. Alla olevassa laatikossa varsinaisen kaupungin osat ovat ppunaisella.
| Kaupunginosa | Oma nimi | Väkiluku |
|---|---|---|
| Keskusta-alue | Mittearé | 3 miljoona |
| Vanha saari | Ult Issar | ? |
| Vanha kaupunki | Ult Stadt | 1,6 miljoonaa |
| Havre | Havre | 1,4 miljoonaa |
| Dœlhom | ? | ? |
| Grazstadt | ? | ? |
| Viherniemi | Grénnéme | ? |
Kuvia[]
