Valtiopeli Wiki
Register
Advertisement

Svärgemarkin puoliparlamentaarinen kuningaskunta (ruots. Halv parlamentarisk kungariket av Svärgemark) eli Svärgemark on valtio Pohjois-Euroopassa. Se on Esmarin naapurimaa. Svärgemark on tunnettu puunviejä ja se onkin hyvin tärkeä valtio maailman paperiteollisuudelle. Arviolta 30% maailman paperin valmistukseen käytettävästä puusta tulee Svärgemarkista.

Svärgemark esiintyi valtiopelin 14 alussa, minkä jälkeen sitä ei ole nähty.

Maantiede ja ilmasto[]

Svärgemark on hyvin alavaa ja viljelykelpoista maata eteläosissaan. Lännessä taas kohoavat korkeat skandit. Koillisessa sijaitsee suuria metsäalueita.

Svärgemarkin ilmastoon vaikuttavat sen pohjoinen sijainti ja Skandien antama suoja Atlantin lämpimiltä, kosteilta tuulilta. Suuressa osassa maata ilmasto on melko mantereinen, kesät ovat lämpimiä ja talvet kylmiä. Poikkeus on Gøøtebårgin seudun länsirannikko, missä meri pysyy useimmiten sulana ja pitää talvet leutoina. Köppenin ilmastoluokituksen mukaan Svärgemarkin eteläosissa ja rannikoilla vallitsee lämminkesäinen mannerilmasto, sisämaassa subarktinen mannerilmasto. Tuntureilla on paikoin myös tundraa.

Historia[]

Esihistoria[]

Svärgemarkissa sijaitsevat maailman toiseksi vanhimmat kalliomaalaukset 50 mailin päässä Øsløsta. Ne osoittavat Skandinaviassa liikkuneen lukuisia ihmisryhmiä esihistoriallisella ajalla. Pronssikaudella kehityksen arvellaan olleen huiupussaan.

Antiikki[]

Antiikin aikana Svärgemark säilyi Rooman Euroopan valloituksilta. Tuolloin Etelä-Rootsin ja Tänskän kuningaskunnat taistelivat preussilaisia ruhtinaskuntia vastaan.

Keskiaika[]

Keskiajalla Svärgemarkin alueella oli kaksi valtiota; Svärge ja Markistania. Markistania hallitsi Skandeja ja Tanskaa. Svärge taas Ahvenanmaata ja Etelä-Ruotsia.

Keskiajan lopulla (vuonna 1398) Svärge ja Markistania aloittivat Skandinavian sodan. Sotaan liittyi niin preussilaisia kuningaskuntia, kuin englantilaisia kreivikuntiakin. Sota päättyi preussilaisten ja englantilaisten, eli Anglopreussilaisen liiton tappioon. Sodan seurauksena Svärge ja Markistania yhdistyivät Svärgemarkiksi.

Suurvalta-aika[]

Svärgemarkista tuli suurvalta vuonna 1455, kun kuningas Alfrutti II valloitti hollannin ja pohjois-saksan Svärgemarkille. Tätä sanotaan nykyään Svärgemarkin 1. sotaretkeksi.

Vuonna 1515 Svärgemark kukisti islantilaiset viikingit ja valloitti Esmarin nousten näin Euroopan vahvimmaksi suurvallaksi. Vuonna 1560 aloitettiin uskonpuhdistus kuningas Johan II:n johdolla, mikä pönkitti kuninkaan valtaa entisestään.

Vuonna 1606 katsotaan Svärgemarkin suurvalta-ajan päättyneen. Suurvaltius päättyi Hampurin taisteluun toista anglopreussilaista liittoa vastaan, missä Svärgemark hävisi.

1800-luku ja 1900-luku[]

Vuonna 1800 Svärgemark alkoi teollistua. Kuningas Alfrutti V:n johdolla Svärgemark nousi taas loistoon, muttei suurvalta-asemaan. Vuonna 1864 otettiin käyttöön pääministerin virka, eli kuninkaan vallasta otettiin puolet pois.

Vuonna 1927 alkoi Suuri maailmansota. Svärgemark pysyi puolueettomana koko sota-ajan, vaikka se luovuttikin väliaikaisesti Ahvenanmaan alueen Slaavilaisimperiumille.

Svärgemarkin lähihistorian suurin tragedia tapahtui 1993, kun SvärAirin lento 748 putosi komissiokeskuksen päälle ja aiheutti yli 37 ihmisen kuoleman.

Poliitiikka ja hallinto[]

Svgfiles-2017-11-04-13-26-35-251415-17467983166797684362

Svärgenmarkin muodollinen hallitsija on kuningas. Todellista valtaa pitävä parlamentti ja pääministeri, joka on parlamentin johdossa. Parlamentissa ovat viime vuosina hallineet Ikivihiriät ja Vapaa Keskusta, mutta viimevuosina Fasistinen puolue on ottanut itselleen ison osan paikoisa, noin kolmasosan. Hallituksen ovat muodostaneet Ikivihiriät ja Vapaa Keskusta.

Parlamentissa on 316 paikkaa.

Armeija[]

  • Sotilaita: 342 tuhatta
  • Tankkeja: 566
  • Lentotukialuksia: 2

Talous[]

Svärgemarkin talous perustuu puun ja elintarvikkeiden vientiin. Vuonna 2017 Svärgemarkista tuli 30% paperin valmistukseen käytettävästä puusta. Svärgemarkin tärkeimmät tuontituotteet ovat metallit ja lääkkeet. Metalleja tarvitaan pääasiassa autoihin ja muihin metallituotteisiin, sillä Svärgemarkissa on vähän louhoksia.

Valuutta[]

Svärgemarkin valuuttana on ollut vuodesta 1505 lähtien kruunu. Se on kokenut monia suuria valuuttauudistuksia aikanaan. Viimeisin uudistus oli vuonna 2019 (eli juuri äsken), kun kruunuun lisättiin sille uusi jaollinen yksikkö, tretting. Kolme trettingiä vastaa yhtä kruunua.

Väestö[]

//tulossa//

Kieli[]

Svärgemarkissa puhutaan suurimmaksi osaksi ruotsia. Noin 87% Svärgemarkin asukkaista puhuu ruotsia äidinkielenään. Toisena kielenä sitä puhuu 5%. 7% maan asukkaista puhuu runskåa, joka on skandigraeezin, englannin ja ruotsin kielistä muuntunut oma kielensä. Loput 1% puhuvat jotain muita vähemmistö kieliä.

Kulttuuri[]

Svärgemarkilaisilla on suhteellisen länsimaalainen, mutta siihen on sekoittunut pohjoisien heimojen ja kansojen perinteitä.

Svärgemarkilaiset pitävät rennosta ja hilpeästä keskustelusta ruuan äärellä. Yleensä jos mennään treffeille, niin kahvila ei ole treffauspaikka. Se on yleensä ravintola. Svärgemarkilaiset siis tykkäävät syödä paljon, varsinkin lihapullia.

Svärgemarkilaisia on hieman kummaksuttu yhdestä tavasta, saunomisesta. Svärgemarkilaiset väittävät tätä kuumassa ja kosteassa huoneessa olemista omaksi keksinnökseen, mutta ensimmäiset saunat kyllä tehtiin Esmarin alueilla.

Svärgemarkilaiset urheilevat paljon. Maan suosituin laji on salibandy, jota pelaa arviolta 56% maan asukkaista. Se on siis hyvin suuressa suosiossa.

Advertisement