Amstertownin vanhan kaupungin synagoga.Kuva: https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Synagogue_Plzen_087.JPG
Stuzinjuutalaisuus (graez. Stuzjeevisch) tai joskus frankinjuutalaisuus (graez. frankenjeevisch), harvemmin stuzismi (graez. stuzism), on suurin juutalainen lahko ja juutalaisuuden selkä ranka. Stuzinjuutalaisuudessa korostetaan uskonnon olemista sellaisenaan ja sitä, että rukoilu on turhaa kun jumala on kaikkivoipa kaikkialla ja näkee kaiken.
Stuzinjuutalaisuutta harjoitetaan erityisesti Franklandissa, Etelä-Kirjalassa, Länsi-Saksimaassa ja Puolassa. 63 miljoonaa ihmistä tunnustaa uskonnokseen stuzinjuutalaisuuden.
Monien mielestä stuzinjuutalaisuus ei ole edes juutalaisuutta, vaan ihan oma uskontonsa, minkä vuoksi jotkut (mutta harvat) kutsuvan stuzinjuutalaisuutta vain stuzismiksi. Vain 0,5% stuzinjuutalaisista kuitenkin sanoaa itseään stuzisteiksi, sillä he kokevat polveutuvansa ensimmäistä Keski-Eurooppalaisista juutalaista.
Pääpiirteet ja periaatteet[]
Stuzinjuutalaisuuden pääpiirteitä ovat:
- uskonnon erottaminen tavallisesta elämästä
- ihmisen löyhä sitoutuminen uskontoon
- ei-uskominen profeettoihin
Stuzinjuutalaisuus on sinänsä hyvin löyhä uskonto, eli uskonto ei ole kovin tärkeä osa elämää.
Stuzinjuutalainen uskontunnustus[]
Suomeksi:
Minä, eurooppalaisten ensimmäisten juutalaisten perijä, lupaan vannoa pyhän liiton Jumalan ja hänen sanojensa ja kirjoitelmiensa, Tooran kanssa. Minä lupaan olla uskomatta profeettoihin ja lupaan muistaa jumalaa hädän tullen.
Graeeziksi:
Ir, ein unsester osz äinig europik jeevilez, lœbe su sweer saint heilj mid Gåt ond jüner vordez ond wéttenez, Toora, Ir lœbe su neht biléven su profétez ond ir lœbe su muremben Gåt in aexen'ge.