Valtiopeli Wiki
Register
Advertisement

Romonin kieli (Teleim de Romón) on pääosin Gualadorissa puhuttu romaaninen kieli, joka perustuu pääosin espanjaan, italiaan, esperantoon ja ranskaan. Romon on hyvin läheistä sukua espanjalle ja sitä puhuu noin 184 miljoonaa ihmistä, joista 162 miljoonaa Gualadorissa.

Romonin kieli syntyi balerialaisten amerikkaan tuoman espanjan ja kortalialaisten tuoman korlin yhdistymisen tuloksena.

Äänneoppi[]

  • A, a [ɑ]
  • Á, á [ɑ:]
  • Ã, ã [ɑn]
  • B, b [b]
  • C, c [k] [s], ääntyy hyvin arvoin samoin kuin s-kirjain.
  • D, d [d]
  • E, e [ɛ] [e']
  • É, é [ɛ:]
  • Ẽ, ẽ [en]
  • F, f [ɸ] [f]
  • G, g [g]
  • CH, [tʃ]
  • H, h [h]
  • I, i [i]
  • Í, í [i:]
  • Î, î [il]
  • J,j [j]
  • K, k [ĸ]
  • L, l [l]
  • M, m [m]
  • N, n [n]
  • Ñ, ñ [nn], kaksoiskonsonantti
  • O, o [o] [ɔ]
  • Õ, õ [on] [ɔn]
  • Ó, ó [o:] [ɔ:]
  • P, p [p]
  • Q, q [ku]
  • R, r [r] [ɾ]
  • S, s [s], esiintyy yleensä sanojen lopussa.
  • Ç, ç [s], esiintyy vain ennen vokaaleja.
  • T, t [t] [т]
  • U, u [u] [ʋ]
  • V, v [v]
  • W, w [ⱱ] [w]
  • X, x [χ] [ks]
  • Y, y [y]
  • Ý, ý [y:]
  • Z, z [ts] [s]
44px-Wiki letter w cropped.svg Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Valtiopeliwikiä täydentämällä tätä artikkelia.

Kielioppi[]

Persoonapronominit[]

Persoona Ääntäminen Olla-verbi (preesens)
y. 1. p. yi [ji] 'l
y. 2. p. ste, vu [stɛ] [vu] an
y. 3. p. sol, sel [sol] [sel] es
y. 4. p. il* [il]
m. 1. p. noi [nua] en
m. 2. p. vu [vu] an
m. 3. p. el [ɛl] is

*suomen "se"

Verbit[]

Romin kielessä verbit taipuvat viidessä aikamuodossa (preesens, imperfekti, perfekti, pluskvamperfekti ja futuuri) ja kuudessa tekijämuodossa (y. 1. p., y. 2. p., y. 3. p., m. 1. p., m. 2. p., m. 3. p.). Tekijämuodoista vain yhtä muotoa (i-päätemuoto) käytetään kahdessa persoonapronominissa.

Taivutus persoonapronomineissa[]

  • y. 1. p.; verbin perässä on "o".
  • y. 2. p.; verbin perässä on "a".
  • y. 3. p.; verbin perässä on "i".
  • m. 1. p.; verbin perässä on "e".
  • m. 2. p.; verbin perässä on "ã" [an]
  • m. 3. p.; verbin perässä on "s" [s]

Taivutus aikamuodoissa[]

Alla olevassa laatikossa esimerkkiverbinä toimii rado, ratsastaa.


Persoonamuoto Preesens Imperfekti Perfekti Pluskvamperfekti Futuuri
y. 1. p. rado raod vel rado vel raod radimo
y. 2. p. rada raad vel rada vel raad radima
y. 3. p. radi raid vel radi vel raid radimi
y. 4. p.
m. 1. p. rade raed vel rade vel raed radime
m. 2. p. radã randa 'el radã 'el randa radimã
m. 3. p. radî ralid vel radî vel ralid radimî

Kaksitavuisissa verbeissä, kuten rado, imperfekti muodostetaan siirtämällä viimeinen vokaali viimeisen konsonantin taakse. Muissa tapauksissa imperfekti ilmaistaan laittamalla a-pääte verbiin, paitsi yksikön toisessa persoonassa, jossa laitetaankin i-pääte. Esimerkiksi soitin – indinoa, soitit – indinai.

Substantiivit[]

Substantiivit jaetaan kahteen sukuun; maskuliineihin ja neutri-femiineihin. Substantiivien artikkelit määräytyvät näitten sukujen mukaan ja monikkomuodot myös.

Monikko voidaan muodostaa kahdella tavalla; maskuliinisissa sanoissa monikon päätteenä on -s, kun neutri-femiineissä monikko on epämääräinen tai se ilmaistaan ~-tarkeella viimeisen vokaalin päällä. Esimerkiksi sana "siirtomaa" on kolona ja substantiivissa se on kolonos, koska se on maskuliini. Tästä kuitenkin huomaa, että a-päätteiset substantiivit vaihtavat monikossa päättensä os-muotoon. Toisena esimerkkinä sana "metsä" on arque ja sillä on epämääräinen monikkomuoto arqa.

Artikkelit jakautuvat epämääräseen artikkeliin ja määräisiin artikkeleihin. Epämääräisiä on yksi, on, kun määräisiä on kolme:

  • la maskuulinisille substantiiveille, jotka ovat yksikössä.
  • de neutri-femiinisille substantiiveille, jotka ovat yksikössä.
  • les kaikille monikossa oleville substantiiveille.

Genetiivi[]

Genetiivi ilmaistaan muista kielistä poiketen etuliitteillä D' [de] ja T' [te], joista viimeksi mainittua käytetään silloin, kun substantiivissa on ainakin kaksi d-kirjainta tai kun substantiivi alkaa d-kirjaimella. D'-liite on kuitenkin yleisempi. Esimerkkeinä d'chakissan ja t'damapuun.

Adjektiivit[]

Adjektiivit ovat yksi romon kielen helpoimpia asioita. Ne taipuvat vain kahdessa vertailuasteessa ja niiden käyttö monikoissa on yksinkertaista. Esimerkiksi "musta auto" on movi toro eli suoraansuomennettuna "auto musta".

Komparatiivi adjektiiveissa ilmaistaan oil-päätteellä, mutta jos adjektiivissa on vain yksi vokaali, se vaihtuu oi-päätteeseen (bon - hyvä, boin - parempi). Superlatiivi ilmaistaan alto-päätteellä, mutta jos adjektiivi päättyy vokaaliin, se katoaa kokonaan ja sen tilalle tulee alto-pääte. (goro - vahva, goralto - vahvin).

Kuten suomen kielessä, Hyvä - parempi - paras malli toimii samalla tavalla romonin kielessä komparatiivia lukuunottamatta. "Paras" ei ole romoniksi bonalto vaan suprimo, joka on syntynyt eurooppalaisten käyttämästä sanasta super.

Adjektiivien taivutus[]

Adjektiiveissa vain värit taipuvat ja nekin vain kahdessa muodossa; yksikössä ja monikossa. Taivutus on epämääräistä, mutta esimerkiksi "valkoinen" on blanque [blanĸ] ja "valkoiset" on blance [blanĸe:].

Adverbit[]

Gualadorissa adjektiivit muuttuvat adverbeiksi, kun niihin lisätään a-pääte. Esimerkiksi bon (hyvä) on adverbiksi muutettuna bona (hyvin), mutta jos adjektiivi päättyy vokaaliin, se vaihtuu a-vokaaliksi. Adverbit ovat verrattavissa partitiiveihin.

Epäsäännölliset adverbit tulevat adjektiiveista suprimo (paras), eleganto (tyylikäs) ja damlias (kimmoisa). Niiden adverbimuodot ovat supranto, elegoe ja damça.

Prepositiot[]

Prepositiot ovat samat kuin englannin kielessä ja toimivat samalla tavalla. Alle on listattu yleisimpiä romonin preopisitiota käännettynä englannin vastineille. [ääntäminen hakasulkeissa]

Romon Englanti Suomalaisen vastineen selitys
en [ɛn] in Kun jokin on jonkin sisällä tai sisässä. Esimerkiksi en la movi on "auton sisällä".
de [dɛ] the, of kun jokin on jonkin, käytetään vain aine- ja esinesanoista, kun henkilöistä puhuttaessa käytetään D'- tai T'-etuliitettä (Auton radio = Radeo la movi, Kallen radio = D'Kalle radeo)
ej [ɛi] on Kun jokin on jonkin päällä ja jokin on meneillään. Ruotsinkielinen vastine on . Esimerkiksi Au os ej movi on "Olen auton päällä".
vadria [vɑd'riɑ] behind Tälle prepositiolla on suora suomalainen vastine, "takana".
coes [koes] next to Tälle prepositiolle on suora suomalainen vastine, "vieressä".
foro [ɸoro] in front of Tälle prepositiolle on suora suomalainen vastine, "edessä".
la [lɑ] to Suomalaiset epäsuorat vastineet olisivat "johonkin", "jonnekin" tai "jollekin". Esimerkiksi Tin vére la stado on "Menemme kaupunkiin". Suomessa la ilmaistaan usein postpositioilla "-in" tai "-iin".
den [den] from Esimerkiksi Au's den Gualador, "Minä tulen Gualadorista".

Numeraalit[]

  • 1- 10 : un, dó, tré, catra, senc, chaque, sé, helle, nio, dixe.
  • 11-19 : unvez, dovez, trez, catrios, senvez, chance, séte, hellez, niz
  • 20, 21, 22, 23,...,29 : doxe, t'doxe un, doçé, t'doxe tré,..., t'doxe nio
  • 30, 31, 32, 33, ... : trexe, d'trexe un, d'trexe dó, treçé, ...
  • 40 : catrexe
  • 50 : sencdi
  • 60 : chaxe
  • 70 : séxe
  • 80 : hellexe
  • 90 : nixe
  • 100 : sente
  • 200 : dó sent
  • 201 : dó sent unno
  • 1000 : mello
  • 2000 : dó melle
  • 2001 : dó melle unno
  • 10 000 : selle
  • 100 000 : dixe-sella
  • 1 000 000 : milón
  • 2 000 000 : donno milón
  • 10 000 000 : dixon milón
  • 100 000 000 : sent-milón
  • 1 000 000 000 : on millerd
  • 2 000 000 000 : donno millerd
  • 5 421 832 193 : senco millerd a catra-milón kon... too hard for me :D t: Vallu

Perussanastoa[]

Sana tai virke Ääntämys Suomennos
Alo! [ɑlo] Moi! Hei! Terve!
Queis ste? [ĸuistɛ] Kuinka voit?
Aul bona. [ɑul bonɑ] Minä voin hyvin.
Au stabro... [ɑu stɑb'ro] Minun nimeni on...
Habora vu Angles? [hɑbor 'vu ɑngles] Puhutteko englantia?
Habora vu Espánes? [hɑbor 'vu espɑ:nes] Puhutteko espanjaa?
Habora vu Romón? [hɑbor 'vu romo:n] Puhutteko romonia?
É vu aus la chuve? [ɑos 'vus lɑ tʃuve] Oletko sinä minun ystäväni?
Reconçã mé? [rekonsɑn mɛ:] Tunnetteko minut?
Bon vére! [bon ve:re] Näkemiin! Hyvästi!

Sanontoja romoniksi[]

Sana tai virke Ääntämys Suomennos
On Xido de Monda! [on xido de mundɑ] Koko maailmalle!
Boin Felicha Fovez [boin felitʃɑ foves] Parempi onni ensi kerralla
La Chuves Criedis Ste [lɑ tʃuve kriedi ste] Ystävät ovat tukesi

Täydentyvä yleissanasto[]

Romoninkielisissä substantiiveissa pilkun jälkeen tulee monikkomuoto. Tämä sanasto sisältää pääasiassa vain substantiiveja, verbejä ja adjektiiveja. Pronomineja ja prepositioita löytää ylempää kielioppi-osiosta.

A[]

  • alo = hei
  • amaj [ɑmɑi] = keltainen
  • angles [ɑnglis] = englannin kieli
  • arté [ɑrte:] = siitä

B[]

  • banda, bandos = lippu
  • balo = keppi, tikku, oksa
  • blance [blɑnke] = valkoiset
  • blanque [blɑnk] = valkoinen
  • boin = parempi, paremmin
  • bon = hyvä
  • bona = hyvin

C[]

  • Caribbé [kɑrip:e:] = Karibia
  • chavalle [tʃɑvɑlle], chavalles [tʃɑvɑlles] = ritari
  • chuve [tʃuve], chuvi [tʃuvi] = ystävä
  • criedo [kriedo] = pelastaa
  • coes [kos] = vieressä
  • constína [konsti:nɑ], constínos [konsti:nos] = perustuslaki
  • contádo [kontɑ:do], contádos [kontɑ:dos] = piirikunta
  • crabe = rapuu
  • cuilo = veitsi

D[]

  • dormí [dormi:] = maavoimat
  • dunsula = niemi

F[]

  • falsgaz = tähdenlento
  • farau = faarao
  • finío [fini:o] = liehua, leijua
  • fovez [fovets] = ensi kerta, seuraavan kerran

G[]

  • grenda = murtunut
  • guero = rakentaa, kasata, koota, muodostaa, tehdä

H[]

  • han = kuinka

I[]

  • impero, imperos = keisari

J[]

  • junito = yhdistyä yhdistynyt yhtenäinen

K[]

  • kano, kanos = tykki
  • kon = kanssa

L[]

  • lisian = kuunnelkaa
  • lisio = kuunnella
  • Londóe [londo:e] = Lontoo

M[]

  • maneno = aamu, sarastus, auringonnousu
  • miseria = suru, kaipuu
  • misteria = mysteeri, salaisuus, arvoitus
  • mordáse [mordɑ:se] = tappaa, valloittaa, surmata, hyökätä

N[]

  • narz [narts] = nenä

O[]

  • olarço [olɑrso] = puhe

P[]

  • planto = hopea
  • popula, populos = väestö, kansa

R[]

  • rando, randos = kuningaskunta, valtakunta
  • reberna, rebernos = hallitsija
  • regiõ [region], regina = provinssi, maakunta, hallinnollinen alue, aluejako
  • rochi [rotʃi] = ruusu

S[]

  • scandea [skɑndiɑ] = skandinavia, pohjola
  • secro = salaisuus

T[]

  • tabak = nuuska, nuuskat
  • tunredo = kuohua

Z[]

  • zua [tsua] = sininen

V[]

  • vataro = kajahtaa, kuulua, räjähtää, herättää
Advertisement