Valtiopeli Wiki
Register
Advertisement
Ranskan kieli
J accuse

Ranskankielisen vanhan sanomalehden etusivu. Lehti on todennäköisesti Jeylannista vuodelta 1924.

Oma nimi français
Tiedot
Alue Pohjois-Amerikka
Virallinen kieli Thedean
Puhujia n. 9-14 miljoonaa
Sija TBA
Kirjaimisto latinalainen
Kielenhuolto Lingue Domesticae
YST 2 -koodi FRA
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta indoeurooppalaiset kielet
Kieliryhmä romaaniset kielet

gallo-romaaniset kielet

Ranskan kieli (fra. français) kuuluu romaanisiin kieliin. Ranskaa puhuu äidinkielenään noin 9,1 miljoonaa ihmistä ja toisena kielenä ainakin viisi miljoonaa ihmistä. Ranskaa puhuvia kutsutaan frankofonisiksi.

Kielenä ranska on pehmeä ja soinnillinen. Lausumista luullaan usein hankalaksi, mutta ranskan kirjoitusasun ääntäminen on joitakin ääntämykseltään poikkeavia sanoja lukuun ottamatta hyvin säännöllinen, päinvastoin kuin esimerkiksi englannissa. Tyypillistä ranskan kielen ääntämiselle on, että sanan lopussa olevat kirjaimet (e, s, x) jätetään ääntämättä.

Äänneoppi[]

Konsonantit ja konsonanttiyhdistelmät[]

Kirjoitus IPA Esimerkkejä Muu
(IPA)
Esimerkkejä
-bs, -cs, -ds, -fs, -gs, -ps, -ts

(-s sanan lopussa äänettömän konsonantin jälkeen)

Ø plombs, blancs, prends, œufs, cerfs, longs, draps, achats
b, bb muualla /b/ ballon, abbé
ennen äänetöntä konsonanttia /p/ absolu, observer, subtile
lopussa Ø plomb, Colomb /b/ Jacob
ç /s/ ça, garçon, reçu
c ennen kirjaimia e, i, y /s/ cyclone, loquace, douce, ciel, ceux
muuten alussa tai keskellä /k/ cabas, crasse, cœur, sac /s/
/ɡ/
cœlacanthe
second
lopussa /k/ lac, donc Ø
/ɡ/
tabac, blanc, caoutchouc zinc
cc ennen kirjaimia e, i, y /ks/ accès
muualla /k/ accord
ch /ʃ/ chat, douche /k/
Ø
chaotique, chlore, varech yacht, almanach
-ct /kt/ direct, correct Ø respect, suspect, instinct, succinct
d, dd muualla /d/ doux, adresse, addition
lopussa Ø pied, accord /d/ David, sud
f, ff /f/ fait, affoler, soif Ø clef, cerf, nerf
g ennen kirjaimia e, i, y /ʒ/ gens, manger
muuten alussa tai keskellä /ɡ/ gain, glacier
lopussa Ø joug, long, sang /ɡ/ zigzag
gg ennen kirjaimia e, i, y /ɡʒ/ suggérer
muualla /ɡ/ aggraver
gn /ɲ/ montagne, agneau, gnôle /ɡn/ cognitif, gnose, gnou
h Ø habite, hiver /x/
/h/
Hainan
ahaner
j /ʒ/ joue, jeter /dʒ/
/j/
/x/
jean, jazz
fjord
jota
k /k/ alkyler, kilomètre, bifteck Ø skunks
l, ll /l/ lait, allier, il, royal, matériel Ø cul, fusil, saoul fils, aulne, aulx
m, mm /m/ mou, pomme Ø automne, condamner
n, nn /n/ nouvel, panne
ng (lainasanoissa) /ŋ/ parking, camping
p, pp muualla /p/ pain, appel
lopussa Ø coup, trop /p/ cap, cep
ph /f/ téléphone, photo
pt alussa /pt/ ptérodactyle, ptôse
keskellä /pt/ adapter, excepter /t/ baptême, compter
lopussa /pt/ concept Ø
/t/
prompt (myös /pt/) sept
q /k/ coq, cinq, piqûre, Qatar
r, rr /ʁ/ rat, barre Ø monsieur
s alussa
keskellä konsonantin vieressä tai nasaaliäänteen jälkeen
/s/ sacre, estime, penser, instituer /z/
/ʃ/
Alsace, transat, transiter
esque
muualla kahden vokaalin välissä /z/ rose, paysage /s/ antisèche, parasol, vraisemblable
lopussa Ø dans, repas /s/ fils, sens (subs.), os (yks.), ours
sc ennen kirjaimia e, i, y /s/ science
muualla /sk/ script
sch /ʃ/ schlague, haschisch, esche /sk/ schizoïde, ischion, æschne
ss /s/ baisser, passer
t, tt muualla /t/ tout, attente /sj/ nation
lopussa Ø tant, raffut /t/ est (ilmansuunta), brut, yaourt
tch /t͡ʃ/ tchat, match
th /t/ thème, thermique, aneth Ø
/s/
asthme, bizuth
thread
v /v/ ville, vanne
w /w/ kiwi, week-end, whisky /v/ wagon, schwa
x alussa
äänettömän konsonantin vieressä
fonologisesti viimeisenä
/ks/ xylophone, expansion, connexe /ɡz/
/k/
xénophobie, Xavier
xhosa, xérès
keskellä muualla /ɡz/ exigence, exulter /s/
/z/
/ks/
soixante, Bruxelles
deuxième
galaxie, maximum
lopussa Ø paix, deux /ks/
/s/
index, pharynx six, dix, coccyx
xc ennen kirjaimia e, i, y /ks/ exciter
muualla /ksk/ excavation
z muualla /z/ zain, gazette
lopussa Ø chez /z/
/s/
gaz
quartz

Vokaalit ja vokaaliyhdistelmät[]

Kirjoitus IPA Esimerkkejä Muu
(IPA)
Esimerkkejä
a, à /a/ patte, arable, là, déjà /ɑ/
/ɔ/
/o/
/e/
araser, base, condamner
yacht
football
lady
â /ɑ/ château, pâ /a/ dégât (myös /ɑ/), parlâmes, liâtes, menât
ae, æ /e/ ex-æquo, cæcum, reggae /aɛ/
/ae/
maestro
paella
ai /ɛ/
(/e/)
vrai, faite
ai, aiguille, baisser, gai, quai
/aj/
/ə/
lançai, mangerai faisan, faisons
/ɛ/ mtre, chne
/a.i/ nf, hr /aj/ e, eul, he, pen
aie /ɛ/ baie, monnaie /ɛj/ paie
ao, aô muualla /a.ɔ/ aorte, extraordinaire (myös /ɔ/) /a.o/
/a/
/o/
baobab
faonne, paonneau
Sne
fonologisesti viimeisenä /a.o/ cacao, chaos /o/ curaçao
aou, aoû /a.u/ caoutchouc, aoûtien, yaourt /u/ saoul, août
au /o/ haut, augure /ɔ/ dinosaure
ay muualla /ɛj/ ayons, essayer (myös /ej/) /ei/
/aj/
pays (myös /ɛi/)
mayonnaise, papaye, ayoye
lopussa /ɛ/ Gamay, margay, railway /e/ okay
-aye /ɛ.i/ abbaye /ɛj/
/ɛ/
/aj/
paye
La Haye
baye
e muualla /ə/ repeser, genoux /e/
/i/
revolver
because
ennen kahta tai useampaa konsonanttia,
x-kirjainta, tai viimeistä konsonanttia
/ɛ/ est, estival, voyelle, examiner, exécuter, quel, chalet /e/
/ə/
/a/
essence, effet, henné, mangez
recherche, secrète, repli
femme, solennel, fréquemment
yksitavuisissa sanoissa ennen äänetöntä konsonanttia /e/ et, les, nez, clef /ɛ/ es
lopussa
paikassa, josta se voidaan lausuessa jättää pois
Ø caisse, unique, acheter (myös /ə/), franchement /ə/ (yksitavuisissa sanoissa) que, de, je
é, ée /e/ clé, échapper, idée /ɛ/ événement, céderai, vénerie
è /ɛ/ relève, zèle
ê /ɛ/ tête, crêpe, forêt, prêt /e/ bêtise
ee /i/ week-end, spleen /e/ pedigree
eau /o/ eau, oiseaux
ei /ɛ/ neige, reine, geisha (myös /ɛj/) /aj/ leitmotiv (myös /ɛ/)
/ɛ/ rtre
eoi /wa/ asseoir
eu alussa
fonologisesti viimeisenä ennen /z/
/ø/ Europe, heureux, peu, chanteuse /y/ eu, eussions
muualla /œ/ beurre, jeune /ø/ feutre, neutre, pleuvoir
/ø/ jne /y/ mes, t
ey ennen vokaalia /ɛj/ gouleyant, volleyer
lopussa /ɛ/ hockey, trolley
i mualla /i/ ici, proscrire Ø businessman
ennen vokaalia /j/ fief, ionique, rien /i/ (yhdyssanoissa) antioxydant
î /i/ gîte, épître
ï (alussa tai vokaalien välissä) /j/ ïambe, aïeul, païen /i/ ouïe
-ie /i/ régie, vie
o fonologisesti viimeisenä ennen /z/ /o/ pro, mot, chose, déposes /ɔ/ sosie
muualla /ɔ/ carotte, offre /o/ cyclone, fosse, tome
ô /o/ tôt, cône /ɔ/ hôpital (myös /o/)
œ /œ/ œil /e/
/ɛ/
/ø/
œsophage, fœtus
œstrogène
lœss
oe /ɔ.e/ coefficient /wa/
/wɛ/
/ø/
moelle, moellon
moelleux
foehn
/wa/ ple
/ɔ.ɛ/ Nl /ɔ.e/
/wɛ/
can, gmon
fne
œu fonologisesti viimeisenä /ø/ nœud, œufs, bœufs, vœu
muualla /œ/ sœur, cœur, œuf, bœuf
oi, oie /wa/ roi, oiseau, foie, trois, noix /ɔ/
/ɔj/
/o.i/
oignon
séquoia
autoimmuniser
/wa/ crs, Bent
/ɔ.i/ ct, astérde /ɔj/ trka
oo /ɔ.ɔ/ coopération, oocyte, zoologie /u/
/ɔ/
/o/
/w/
bazooka, cool, football
alcool, Boskoop, rooibos
spéculoos, mooré, zoo
shampooing
ou, où muualla /u/ ouvrir, sous, /o.y/ pseudouridimycine
ennen vokaalia /w/ ouest, couiner, oui
/u/ ct, gt
-oue /u/ roue
oy /waj/ moyen, royaume /wa/
/ɔj/
/ɔ.i/
Fourcroy goyave, cow-boy, ayoy
Moyse
u muualla /y/ tu, juge /u/
/i/
tofu
business
ennen vokaalia /ɥ/ huit, tuer /y/
/w/
pollueur
cacahuète (myös /ɥ/)
û /y/ sûr, flûte
ue, üe muualla /ɥɛ/ actuel, ruelle /œ/ orgueil, cueillir
lopussa /y/ aigüe, rue Ø clique
uy /ɥij/ bruyant, ennuyé, fuyons, Guyenne /y.j/
/ɥi/
gruyère, thuya
puy
y muualla /i/ cyclone, style /aj/ sky
ennen vokaalia /j/ yeux, yole /i/ polyester, Libye
ÿ (harvinainen) /i/ L'Haÿ-les-Roses, Freÿr

Vokaalien ja konsonanttien yhdistelmät[]

Kirjoitus IPA Esimerkkejä Muu
(IPA)
Esimerkkejä
am, an ennen konsonanttia tai lopussa /ɑ̃/ ambiance, France /am/
/an/
/a/
Viêt-Nam
tennisman
dam
aen ennen konsonanttia tai lopussa /ɑ̃/ Caen
aim, ain ennen konsonanttia tai lopussa /ɛ̃/ faim, saint, bains
aon ennen konsonanttia tai lopussa /ɑ̃/ paon, faon /a.ɔ̃/ pharaon
cqu /k/ acquit, acquéreur
-cte /t/ succincte
em, en ennen konsonanttia tai fonologisesti lopussa /ɑ̃/ embaucher, vent /ɛ̃/
/ɛn/
/ɛm/
examen, ben, pensum

week-end, lichen indemne, totem

em, en ennen konsonanttia tai lopussa kirjaimien é, i, y jälkeen /ɛ̃/ européen, bien, doyen /ɑ̃/ patient, quotient, science, audience
eim, ein ennen konsonanttia tai lopussa /ɛ̃/ plein, sein, Reims
-ent mon. 3. pers. verbipääte Ø parlent, finissaient
-er /e/ aller, transporter, premier /ɛʁ/ hiver, super, éther, fier
-es Ø Nantes, faites /e/
/ɛ/
les, des, ces, es
eun ennen konsonanttia tai lopussa /œ̃/ jeun
ew /ju/ newton, steward (myös iw) /w/ chewing-gum
ge ennen kirjaimia a, o, u /ʒ/ geai, mangea
gu ennen kirjaimia e, i, y /ɡ/ guerre, dingue /ɡy/
/ɡɥ/
argue, aiguille
linguistique, ambiguïté
-il vokaalien jälkeen /j/ ail, conseil
-il konsonanttien jälkeen /il/ il, fil /i/ outil, fils, fusil
-ill- vokaalien jälkeen /j/ paille, nouille
-ill- konsonanttien jälkeen /ij/ grillage, bille /il/ mille, million, billion, ville, villa, village, tranquille
im, in, în ennen konsonanttia tai lopussa /ɛ̃/ importer, vin, vînt /in/ sprint
oin ennen konsonanttia tai lopussa /wɛ̃/ besoin, point
om, on ennen konsonanttia tai lopussa /ɔ̃/ ombre, bon /ɔn/
/ə/
/ɔ/
canyon
monsieur
automne
ow /o/ cow-boy, show /u/
/o.w/
clown
Koweït
qu /k/ quand, pourquoi, loquace /kɥ/
/kw/
/ky/
équilatéral
aquarium, loquace, quatuor
piqure, qu
ti + vokaali alussa tai kirjainten s, x jälkeen /tj/ bastion, gestionnaire, tiens, aquae-sextien
(muualla) /sj/
/si/
fonctionnaire, initiation, Croatie, haïtien /tj/
/ti/
augmentions, partiez
sortie, divertie
um, un ennen konsonanttia tai lopussa /œ̃/ parfum, brun /ɔm/
/ɔ̃/
album, maximumpunch, secundo
ym, yn ennen konsonanttia tai lopussa /ɛ̃/ sympa, syndrome /im/ gymnase, hymne

Substantiivit[]

Ranskan substantiiveilla on kaksi sukua, maskuliini ja feminiini. Sanan sukua ei pysty päättelemään sanan ulkomuodosta varmasti; tosin tietyt päätteet liittyvät yleensä tiettyyn sukuun. Myös jotkin merkitykset vaikuttavat sanan sukuun, esimerkiksi useimmat maat ovat feminiinejä ja kielet maskuliineja. Sanan suku vaikuttaa yksikössä artikkelien valintaan ja adjektiivien taipumiseen.

Monikko muodostetaan kirjoitetussa kielessä useimmiten lisäämällä sanan loppuun pääte -s, mutta joskus myös -x. Tätä monikon päätettä ei kuitenkaan äännetä, vaan puheessa monikon erottaa yksiköstä useimmiten vain artikkeli (kielioppi), jonka ääntäminen muuttuu s-päätteen takia, toisin kuin nominien (artikkelien e-kirjain äännetään yksikössä ö:nä ja monikossa e:nä, monikkoartikkelin s-kirjain äännetään vain jos seuraava sana alkaa vokaaliäänteellä).

Ranskassa on käytössä kuusi artikkelia. Maskuliinin epämääräinen yksikkö un, feminiinin vastaava une, näitä vastaavat määräiset artikkelit lela ja vokaalilla tai vokaalisella h:lla alkavan sanan edessä l'. Monikossa ei artikkelin osalta tehdä eroa sanan suvun mukaan, vaan määräinen les tai epämääräinen des on käytössä, oli sanan suku mikä tahansa.

Adjektiivit[]

Ranskassa adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan suvussa ja luvussa (päätteet ovat -e, -s ja -es) ja ne ovat usein pääsanan jäljessä kuten romaanisissa kielissä yleensä. Monet yleisimmistä adjektiiveista, jotka ovat usein myös lyhyitä, tulevat kuitenkin sanan eteen. Adjektiivien vertailumuotoja muodostetaan sanoilla plus (enemmän) ja moins (vähemmän). Komparatiivi muuttuu superlatiiviksi lisäämällä eteen määräinen artikkeli.

Pronominit[]

Painottomat persoonapronominit[]

muoto subjekti suora objekti epäsuora objekti possessiivi
yksikön maskuliini yksikön feminiini monikko
yks. 1. pers. je, j' me, m' mon ma mes
yks. 2. pers. tu te, t' ton ta tes
yks. 3. pers. il, elle le, la, l' lui son sa ses
mon. 1. pers. nous nous notre nos
mon. 2. pers. vous vous votre vos
mon. 3. pers. ils/elles les leur leur leurs

Painolliset persoonapronominit[]

muoto subjekti possessiivi
yksikön maskuliini yksikön feminiini monikon maskuliini monikon feminiini
yks. 1. pers. moi mien mienne miens miennes
yks. 2. pers. toi tien tienne tiens tiennes
yks. 3. pers. lui, elle sien sienne siens siennes
mon. 1. pers. nous nôtre nos
mon. 2. pers. vous vôtre vos
mon. 3. pers. eux, elles leur leurs

Persoonapronomineissa erotetaan maskuliini ja feminiini yksikön ja monikon kolmannessa persoonassa. Myös monilla indefiniittipronomineilla on sekä maskuliininen että feminiininen muoto. Possessiivipronominit eivät taivu omistajan vaan omistettavan asian suvun ja luvun mukaan.

Ranskassa ei ole sijataivutusta. Ainoastaan pronomineilla on eri muodot riippuen siitä, ovatko ne subjektina vai objektina tai muuna lauseenjäsenenä.

Verbit[]

Ranskan verbioppi on hyvin rikasta, kuten muidenkin romaanisten kielten. Erilaisia verbimuotoja tunnetaan 22, joskin on tulkinnanvaraista, mitä niistä täytyy pitää erillisenä muotoja ja missä ero ilmaistaan eri tavoin.

Ranskan verbit taipuvat neljässä moduksessa: indikatiivissa, konditionaalissa, imperatiivissa ja subjunktiivissa. Eri moduksissa on eri määrä aikamuotoja; jokaisessa moduksessa kuitenkin puolet aikamuodoista on apuverbin avulla muodostettavia liittomuotoja. Lisäksi verbeillä on nominaalimuotoja kaksi erilaista infinitiiviä, kaksi erilaista partisiippia sekä kaksi erilaista gerundia.

Konditionaali ilmaisee ehdollista tekemistä, kuten muissakin kielissä. Sivulauseessa täytyy käyttää imperfektiä, kuten ruotsissa ja englannissa, eikä konditionaalia, kuten suomessa.

Subjunktiivi on verbimuoto, joka toisinaan suomennetaan konditionaalilla. Sitä käytetään tiettyjen alistuskonjunktioiden jälkeen tai ilmaisemassa puhujan subjektiivista mielipidettä. Esimerkiksi: Je connais les rues de Paris bien que je n'aie pas visité Paris. ('Tunnen Pariisin kadut, vaikka en ole käynyt Pariisissa') ja Il est mieux que tu ne me parles pas. ('On parasta, ettet puhu minulle')

Kuten muissakin sukulaiskielissä, ranskassa on olemassa aktiivi ja passiivi. Passiivi muodostetaan être-apuverbillä ja pääverbin partisiipilla. Kaikkia aikamuotoja ja moduksia voi käyttää sekä aktiivissa että passiivissa.

Eri moduksissa on seuraavat aikamuodot:

  • Indikatiivi (indicatif):
    • Yksinkertaiset aikamuodot: Preesens (présent), imperfekti (imparfait), "yksinkertainen perfekti" (passé simple) ja futuuri
    • Liittomuodot: Passé composé, pluskvamperfekti (plus-que-parfait), "aikaisempi perfekti" (passé antérieur) ja liittofutuuri (futur antérieur)
  • Subjunktiivi (subjonctif):
    • Yksinkertaiset aikamuodot: preesens ja imperfekti
    • Liittomuodot: perfekti (passé) ja pluskvamperfekti
  • Konditionaali (conditionnel):
    • Yksinkertainen aikamuoto: preesens
    • Liittomuoto: perfekti
  • Imperatiivi: Preesens

Puhekielessä passé simple on pitkälti jäänyt pois käytöstä ja korvataan yleensä passé composé:lla. Kirjoitetussa kielessä se sen sijaan on edelleen varsin yleinen. Sen sijaan subjunktiivin imperfekti ja pluskvamperfekti ovat jo käyneet kirjoitetussakin kielessä vanhahtaviksi ja harvinaisiksi.

Taivutus[]

Ranskan verbit voidaan jakaa kolmeen konjugaatioon eli taivutusluokkaan. I konjugaatioon kuuluvat säännölliset -er-loppuiset, II konjugaatioon kuuluvat säännölliset -ir-loppuiset verbit ja kaikki muut verbit, mukaanlukien epäsäännölliset, kuuluvat III konjugaatioon.

Seuraavassa esimerkiksi säännöllisen I konjugaation verbin parler 'puhua' taivutus:

Indikatiivi Subjunktiivi Konditionaali Imperatiivi
preesens imperfekti passé simple futuuri preesens imperfekti preesens preesens
yks. 1. parle parlais parlai parlerai parle parlasse parlerais -
yks. 2. parles parlas parleras parles parlasses parle
yks. 3. parle parlait parla parlera parle parlât parlerait -
mon. 1. parlons parlions parlâmes parlerons parlions parlassions parlerions parlons
mon. 2. parlez parliez parlâtes parlerez parliez parlassiez parleriez parlez
mon. 3. parlent parlaient parlèrent parleront parlent parlassent parleraient -
  • Partisiipin preesens: parlant
  • Partisiipin perfekti: parlé

Numeraalit[]

Ranskan kielen kardinaalilukusanat ovat taipumattomia. Luvut 70:stä eteenpäin muodostetaan Ranskassa puhutussa ranskassa erikoiseen tapaan. Luvut 70–79 ilmaistaan sanomalla 60, 10–19 (esimerkiksi luku 75 on soixante-quinze eli ”kuusikymmentä-viisitoista”). Luvut 80–99 ilmaistaan luvulla quatre-vingt (kahdeksankymmentä, kirjaimellisesti neljä-kaksikymmentä) ja 1–19.

Sana million (miljoona) ja sitä suurempien lukujen nimitykset ovat ranskassa substantiiveja ja taipuvat monikossa.

Järjestysluvut muodostetaan useimmiten lisäämällä lukusanan perään -ième ja ne taipuvat suvun mukaan. Tärkeitä poikkeuksia: ensimmäinen eli première, toinen eli seconde, yhdeksäs eli neuvième (ei **neufième), viides eli cinquième (ei **cinqième) ja -e loppuiset numeraalit joiden -e pääte katoaa järjestysluvuissa. Esim. trentième (kolmaskymmenes) eikä **trenteième.

  • 1-10 : un, deux, trois, quatre, cinq, six, sept, huit, neuf, dix.
  • 11-19 : onze, douze, treize, quatorze, quinze, seize, dix-sept, dix-huit, dix-neuf.
  • 20, 21, 22, 23,...,29 : vingt, vingt et un, vingt-deux, vingt-trois,..., vingt-neuf.
  • 30, 31, 32, ... : trente, trente et un, trente-deux, ...
  • 40 : quarante
  • 50 : cinquante
  • 60 : soixante
  • 70, 71, 72, ... : soixante-dix, soixante et onze, soixante-douze, ...
  • 80, 81, 82, ... : quatre-vingts, quatre-vingt-un, quatre-vingt-deux, ...
  • 90, 91, 92, ... : quatre-vingt-dix, quatre-vingt-onze, quatre-vingt-douze, ...
  • 100 : cent
  • 200 : deux cents
  • 201 : Deux cent un
  • 1000 : mille
  • 2000 : deux mille
  • 2001 : deux mille un
  • 10 000 : dix mille
  • 100 000 : cent mille
  • 1 000 000 : un million
  • 2 000 000 : deux millions
  • 10 000 000 : dix millions
  • 100 000 000 : cent millions
  • 1 000 000 000 : un milliard
  • 2 000 000 000 : deux milliards
  • 5 421 832 193 : cinq milliards quatre cent vingt et un millions huit cent trente-deux mille cent quatre-vingt-treize

Lauseoppi[]

Ranskan perussanajärjestys on SVO, eli subjekti-verbi-objekti.

Kysymyslause voidaan muodostaa käänteisen sanajärjestyksen avulla, jos subjektina on pronomini: est-ce ton nouveau chapeau – onko tämä uusi hattusi (kirjaimellisesti: on-se uusi hattusi), tai muussa tapauksessa lisäämällä verbin jälkeen pronomini: Ce chapeau est-il à toi? (kirjaimellisesti: tämä hattu on-se sinun?). Vaihtoehtoisesti kysymyslause voidaan muodostaa lisäämällä lauseen alkuun sanat ”Est-ce que”, esimerkiksi: Est-ce que ce chapeau est à toi? (kirjaimellisesti: onko se niin, että tämä hattu on sinun?). Nykyisessä puhekielessä ainoa erottava tekijä väite- ja kysymyslauseiden välillä on usein vain kysymyslauseen nouseva intonaatio.

Sivulauseita voidaan yhdistää lukuisilla konjunktioilla tai relatiivipronomineilla, que (mitä, jota), qui (kuka, mikä), (jossa, jonne, josta) tai dont (jonka).

Esimerkkisanastoa[]

Salut! [sɑly] Hei!
Merci. [meʁsi] Kiitos.
Merci beaucoup! [meʁsi boku] Kiitos paljon!
Bonjour! [bɔ̃ʒuʁ] Hyvää päivää!
Bonsoir! [bɔ̃swɑʁ] Hyvää iltaa!
Bonne nuit! [bonɥi] Hyvää yötä!
Qui êtez-vous? [kiɛtevu] Kuka olette?
Au revoir! [oʁ(ə)vwɑ] Näkemiin!
Pardon moi! [pɑʁdɔ̃ mwɑ] Anteeksi!
Qu'est-ce que vous faites? [keskəvufɛt] Mitä teette?
Comment allez-vous? [komɑ̃t‿ɑlevu] Mitä kuuluu?
Je vais bien, merci! [ʒəvɛbjɛ̃ meʁsi] Hyvää kuuluu, kiitos!
Et toi? Ça va? [etwɑ sɑvɑ] Entä sinulle? Kuuluuko hyvää?
Pardon? Je n'ai pas entendu... [pɑʁdɔ̃ ʒənɛpɑz‿ɑ̃tɑ̃dy] Anteeksi? En kuullut...
Joyeux anniversaire! [ʒwɑjøz‿aniveʁsɛʁ] Hyvää syntymäpäivää!
Parlez-vous anglais? [pɑʁlevu ɑ̃ŋglɛ] Puhutko englantia?
Oui, je parle finnois. [wi ʒəpɑʁl finwɑ] Kyllä, puhun suomea.

Thedenniranska[]

Thedeanin valtion historiassa ranska oli aatelin kieli ja niin kutsuttu alempi väestö puhui echon kieltä. Kun tavallinen kansakin alkoi oppia ranskaa, muodostui erittäin yksinkertaistettuja puhekielen ja kirjakielen muotoja. Ajan saatossa yksi näistä vakiintui koko maan laajuiseksi puhekieleksi (fra. langue du peuple). Alla esimerkkejä sanoista ja lauseista, jotka lausutaan tai kirjoitetaan eri tavalla thedenniranskassa kuin ranskan kirjakielessä:

Thedenniranska Ääntäminen Suomeksi Ranskankielinen vastine Ääntäminen
settant [setɑ̃t] 70 soixante-dix [swɑsɑ̃dis]
huittant [witɑ̃t] 80 quatre-vingts [katʁ(ə)vɛ̃]
nonant [nonɑ̃t] 90 quatre-vingt-dix [katʁ(ə)vɛ̃dis]
Comt es-vous? [komt‿ɛvu] Miten voitte? Comment allez-vous? [komɑ̃t‿ɑlevu]
B'swa! [bswɑ] Hyvää iltaa! Bonsoir! [bɔ̃swɑʁ]
Ci boku! [si boku] Kiitos! Merci beaucoup! [meʁsi boku]
C'es que? [sɛskə] Mikä se on? Qu'est-ce que c'est? [keskəse]
Oue! [wɛ] Kyllä! Oui! [wi]

Lisäksi yleisesti sanoja lyhennellään ja kielioppia yksinkertaistetaan. Kaikkea ei kuitenkaan voi tai ole järkevää muuttaa. Siksi thedenniranskan kirjoittaminen voi joskus olla monimutkaista, kun osa sanoista muuttuu tai lyhenee ja osa sanoista pysyy alkuperäisessä asussaan. Virallisen ohjeistuksen mukaan thedenniranskaa voi puhua vapaasti, mutta mielellään kirjoittaessa käytettäisiin kuitenkin kirjakieltä. Silti monissa paikoissa näkee puhekielen kirjoitettua muotoa, joka alueesta riippuen saattaa muuttua hiukan.

Advertisement