Qrûtin kieli (qrt. Laŋ thës Qrût) on yksi maailman vaikeimmista kielistä. Sitä puhutaan pääasiassa vain Qruutissa ja Kirjalan
pohjoisosien muutamilla saarilla. Kieli on erittäin elinvoimainen johtuen pääasiassa sen käyttämisestä Qruutissa taiteen, tieteen, talouden, teknologian ja hallinnon kielenä.
Qrûtin kielen lähimmät kielisukulaiset ovat englanti, kirja ja graeezi, ja se kuuluu indoeurooppalaisen kielikunnan länsieurooppalaiseen haaraan. Kielellä on pienestä puhujamäärästä huolimatta yleiskieli ja 7 murretta.
Aakkoset ja ääntäminen
| etu- | keski- | taka- | |
|---|---|---|---|
| Suppea | y - i | ||
| Suppea-väli | ɛ | ||
| Väljä-väli | |||
| Väljä |
Lisäksi on olemassa erityislyhyitä konsonantteja, joita merkitään ´:lla, esim. á. Niitä seuraava ə-vokaali ääntyy kuten edeltävä erittäin lyhyt vokaali.
Kielioppi
Pronominit
Persoonapronominit
Qrûtin kielessä persoonapronominien ja nimien aktiivinen käyttö kuuluu kohteliaaseen kieleen.
Ok ar, haer Sveif, haeve ar zët?
Entä te, herra Sveif, onko teillä aikaa tulevaisuudessa?
Qrûtin kielessä teitittely on lisäksi tärkeää. Jokaista arviolta yli 16-vuotiasta tulee aina kaikissa tapauksissa paitsi erittäin läheisessä kaverisuhteessa teititellä. Teititeltäessä tulee toistella henkilön nimeä. Nuoriso ei kuitenkaan teitittele toisiaan, vaan pitäytyy ty-pronominissa.
Datiivia käytettäessä ei käytetä prepositioita.
| persoona | y.1. | y.2. | y.3. | m.1 | m.2 | m.3 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| perusmuoto | Ï | ty | Hæ, sæ | vi | ar | theï |
| posessiivi | mï | thy | haas | vûr | är | thïr |
| akkusatiivi | mir | thû | vir | thär | thas | |
| datiivi | mai | dai | haef | oss | er | tha |
Demonstratiivipronominit:
| pronomini | qrût |
|---|---|
| tämä | thaes |
| tuo | tham |
| se | ik |
| nämä | daesse |
| nuo | döme |
| ne | ske |
Lisäksi qrûtissa on muodollisen subjektin pronomini dem.
Sanajärjestys
Sanajärjestys on SOPPAT ja sivulauseessa SPOTPA. Kysymyslauseen sanajärjestys on kysymyssana, PSOTPA. Akkusatiivi tulee lauseessa datiivin jälkeen. Runoissa on vapaa sanajärjestys.
| Tapaus | I | II | III | IV | V | VI | VII |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Päälause | Subjekti | Objekti | Predikaatti | Paikka | Aika | Tapa | |
| Sivulause | Konjunktio | Subjekti | Predikaatti | Objekti | Tapa | Paikka | Aika |
| Kysymyslause | Kysymyssana | Predikaatti | Subjekti | Objekti | Tapa | Paikka | Aika |
Verbit
Qrûtin kielen verbit taipuvat sanan persoonan ja ajan mukaan sekä kolmessa eri moduksessa: indikatiivissa, imperatiivissa ja kahdessa eri konditionaalissa.
Verbien persoona- ja aikamuototaivutuksen päätteet
| y.1. | y.2. | y.3. | m.1. | m.2. | m.3. | passiivi | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| futuuri | ë | ës | ës | ë | ë | ë | ët |
| preesens | e | s | s | ne | t | n | - |
| mennyt aika | de | d | d | dé | d | d | t |
Päätteet lisätään verbien vartaloihin. Verbit jaetaan taivutuksen mukaan kolmeen luokkaan, joista vain II:lla on selvä vartalo. I-luokassa vartalo on koko perusmuoto ja III-luokka koostuu epäsäännöllisistä verbeistä. Poikkeuksellisesti teititeltäessä käytetään monikon toisen persoonan pronominia mutta yksikön toisen persoonan verbimuotoja.
| Verbin luokka | perusmuoto | y.3. prees. |
|---|---|---|
| I | üs | üss |
| II | gïv | e | gïvs |
| III | bë | beïs |
Imperatiivi
Qrûtin kielen imperatiivi muodostetaan yksikön tai monikon toisesta persoonasta tai teitittelmuodosta sekä passiivimuotoisesta verbistä. Imperatiivia ei voi käyttää menneestä ajasta, mutta futuurin ja preesensin imperatiivit ovat molmmat mahdollisia.
Ty thy laeksen mäik.
Tee läksysi (nyt).
Substantiivit
Qrûtin kielessä on kaksi sukua.
Esimerkki
'No, mutta sehän kävi näppärästi', sanoo ihminen ja menestyksensä innoittamana todistaa seuraavaksi että musta on valkoista ja jää auton alle seuraavalla suojatiellä. - Douglas Adams, Linnunradan käsikirja liftareille
"Ak, mæn ik dock læt beïd", mænnen sægs ok inspirér au haas ärefelg næchtet prövs, den svært ë hvit beïs ok hæ ïnn næchtø röchtkross au ø avto øverdrevés.
/ak mæn dok lae:t bai:d mæe'nen sæks ok ins'pir a ha:s a:re'f:el næixte pro:vs den svæirt e: hvit bai:s ok hae in næh't:æ ro:xkros: au ø aut:o øverdraivs/