Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus apiedit |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaus: Visuaalinen muokkaus |
||
(14 välissä olevaa versiota 3 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
+ | {{Kielen_tietolaatikko|title1 = Qrûtin kieli|image1 = Qruytin puhujat.jpg|caption1 = Suurimmat puhuja-alueet vihreällä, huomioi kuitenkin, että määrät ovat pieniä.|oma_nimi = Laŋ thës Qrût|alue = Qruut ja joitain lähialueita sekä jääneenä vämmistökielenä Khaliforniassa ja Esmarissa.|virallinen_kieli = Qruut|puhujia = 45 120 ilmoittautunutta puhujaa|sija = 17.|kirjaimisto = Latinalainen Qruutillisin lisäyksin|kielenhuolto = Laŋbyrö thës Qruut|yst_kielikoodi = QRT|kielikunta = Indoeurooppalainen|kieliryhmä = Germaaniset kielet, Länsigermaaniset kielet, Anglofriisiläiset kielet,|saatavuus = Opiskeltavissa|vaihe = valmis}}'''Qrûtin kieli''' (qrt. ''Laŋ thës Qrût'') on yksi maailman vaikeimmista kielistä. Sitä puhutaan pääasiassa vain [[Qruut|Qruutissa]] ja Kirjalan pohjoisosissa. Kieli on erittäin elinvoimainen johtuen pääasiassa sen käyttämisestä Qruutissa taiteen, tieteen, talouden, teknologian ja hallinnon kielenä. |
||
− | '''Qrûtin kieli''' on yksi maailman vaikeimmista kielistä. Sitä puhutaan pääasiassa vain [[Qruut|Qruutissa]] ja Kirjalan pohjoisosien muutamilla saarilla. |
||
+ | Qrûtin kielen lähimmät kielisukulaiset ovat englanti, kirja ja graeezi, ja se kuuluu indoeurooppalaisen kielikunnan länsieurooppalaiseen haaraan. Kielellä on pienestä puhujamäärästä huolimatta yleiskieli ja 7 murretta. |
||
− | == Persoonat == |
||
+ | |||
− | Persoonapronominit ovat: |
||
+ | == Aakkoset ja ääntäminen == |
||
− | {| |
||
+ | {{Kesken}} |
||
+ | {| class="wikitable" style="font-family:serif" |
||
! |
! |
||
+ | !etu- |
||
− | <nowiki> </nowiki>persoona |
||
+ | !keski- |
||
− | ! |
||
+ | !taka- |
||
− | <nowiki> </nowiki>y.1. |
||
− | ! |
||
− | <nowiki> </nowiki>y.2. |
||
− | ! |
||
− | <nowiki> </nowiki>y.3. |
||
− | ! |
||
− | <nowiki> </nowiki>m.1. |
||
− | ! |
||
− | <nowiki> </nowiki>m.2. |
||
− | ! |
||
− | <nowiki> </nowiki>m.3. |
||
|- |
|- |
||
+ | !Suppea |
||
+ | |y - i |
||
| |
| |
||
− | <nowiki> </nowiki>perusmuoto |
||
| |
| |
||
− | <nowiki> </nowiki>Ï |
||
− | | |
||
− | <nowiki> </nowiki>ty |
||
− | | |
||
− | <nowiki> </nowiki>He/se |
||
− | | |
||
− | <nowiki> </nowiki>vi |
||
− | | |
||
− | <nowiki> </nowiki>tyr |
||
− | | |
||
− | <nowiki> </nowiki>theï |
||
|- |
|- |
||
+ | !Suppea-väli |
||
+ | | rowspan="2" |ɛ |
||
| |
| |
||
− | <nowiki> </nowiki>posessiivi |
||
− | | |
||
− | <nowiki> </nowiki>mï |
||
− | | |
||
− | <nowiki> </nowiki>thy |
||
− | | |
||
− | <nowiki> </nowiki>Hæ,sæ |
||
− | | |
||
− | <nowiki> </nowiki>vûr |
||
− | | |
||
− | <nowiki> </nowiki>thy |
||
| |
| |
||
− | <nowiki> </nowiki>thïr |
||
|- |
|- |
||
+ | !Väljä-väli |
||
| |
| |
||
− | <nowiki> </nowiki>akkusatiivi |
||
| |
| |
||
− | <nowiki> </nowiki>ï |
||
− | | |
||
− | <nowiki> </nowiki>thû |
||
− | | |
||
− | <nowiki> </nowiki>Hæ,sæ |
||
− | | |
||
− | <nowiki> </nowiki>vir |
||
− | | |
||
− | <nowiki> </nowiki>thû |
||
− | | |
||
− | <nowiki> </nowiki>thei |
||
|- |
|- |
||
+ | !Väljä |
||
| |
| |
||
− | <nowiki> </nowiki>datiivi |
||
| |
| |
||
− | <nowiki> </nowiki>mir |
||
| |
| |
||
− | <nowiki> </nowiki>thûr |
||
− | | |
||
− | <nowiki> </nowiki>haas |
||
− | | |
||
− | <nowiki> </nowiki>ur |
||
− | | |
||
− | <nowiki> </nowiki>thûr |
||
− | | |
||
− | <nowiki> </nowiki>thï |
||
|} |
|} |
||
+ | Lisäksi on olemassa erityislyhyitä konsonantteja, joita merkitään ´:lla, esim. á. Niitä seuraava ə-vokaali ääntyy kuten edeltävä erittäin lyhyt vokaali. |
||
− | == Sanajärjestys == |
||
+ | |||
− | Sanajärjestys on SOPPAT ja sivulauseessa SPOTPA. Kysymyslauseen sanajärjestys on kysymyssana, PSOTPA. Akkusatiivi tulee lauseessa datiivin jälkeen. Runoissa on vapaa sanajärjestys. |
||
+ | == Kielioppi == |
||
+ | |||
+ | === Pronominit === |
||
− | == |
+ | ==== Persoonapronominit ==== |
+ | Qrûtin kielessä persoonapronominien ja nimien aktiivinen käyttö kuuluu kohteliaaseen kieleen. |
||
− | # beï, eli olla-verbi |
||
+ | |||
− | {| |
||
+ | ''Ok ar, haer Sveif, haeve ar zët?'' |
||
− | ! |
||
+ | |||
− | <nowiki> </nowiki>muoto |
||
+ | Entä te, herra Sveif, onko teillä aikaa tulevaisuudessa? |
||
− | ! |
||
+ | |||
− | <nowiki> </nowiki>y.1. |
||
+ | Qrûtin kielessä teitittely on lisäksi tärkeää. Jokaista arviolta yli 16-vuotiasta tulee aina kaikissa tapauksissa paitsi erittäin läheisessä kaverisuhteessa teititellä. Teititeltäessä tulee toistella henkilön nimeä. Nuoriso ei kuitenkaan teitittele toisiaan, vaan pitäytyy ty-pronominissa. |
||
− | ! |
||
+ | |||
− | <nowiki> </nowiki>y.2. |
||
+ | Datiivia käytettäessä ei käytetä prepositioita. |
||
− | ! |
||
+ | {| class="wikitable" style="font-family:serif" |
||
− | <nowiki> </nowiki>y.3. |
||
+ | !persoona |
||
− | ! |
||
+ | !y.1. |
||
− | <nowiki> </nowiki>m.1. |
||
+ | !y.2. |
||
− | ! |
||
+ | !y.3. |
||
− | <nowiki> </nowiki>m.2. |
||
− | ! |
+ | !m.1 |
+ | !m.2 |
||
− | <nowiki> </nowiki>m.3. |
||
− | ! |
+ | !m.3 |
− | <nowiki> </nowiki>passiivi |
||
|- |
|- |
||
+ | |perusmuoto |
||
− | | |
||
+ | |Ï |
||
− | <nowiki> </nowiki>futuuri |
||
− | | |
+ | |ty |
+ | |Hæ, sæ |
||
− | <nowiki> </nowiki>bë |
||
− | | |
+ | |vi |
+ | |ar |
||
− | <nowiki> </nowiki>bë |
||
+ | |theï |
||
− | | |
||
+ | |- |
||
− | <nowiki> </nowiki>bë |
||
+ | |posessiivi |
||
− | | |
||
+ | |mï |
||
− | <nowiki> </nowiki>bë |
||
− | | |
+ | |thy |
+ | | rowspan="2" |haas |
||
− | <nowiki> </nowiki>bë |
||
+ | |vûr |
||
− | | |
||
+ | |är |
||
− | <nowiki> </nowiki>bë |
||
+ | |thïr |
||
− | | |
||
− | <nowiki> </nowiki>bë |
||
|- |
|- |
||
+ | |akkusatiivi |
||
+ | |mir |
||
+ | |thû |
||
+ | |vir |
||
+ | |thär |
||
+ | |thas |
||
+ | |- |
||
+ | |datiivi |
||
+ | |mai |
||
+ | |dai |
||
+ | |haef |
||
+ | |oss |
||
+ | |er |
||
+ | |tha |
||
+ | |} |
||
+ | |||
+ | ==== Demonstratiivipronominit: ==== |
||
+ | {| class="wikitable" style="font-family:serif" |
||
+ | !pronomini |
||
+ | !qrût |
||
+ | |||
+ | |- |
||
+ | |tämä |
||
+ | |thaes |
||
+ | |||
+ | |- |
||
+ | |tuo |
||
+ | |tham |
||
+ | |- |
||
+ | |se |
||
+ | |ik |
||
+ | |- |
||
+ | |nämä |
||
+ | |daesse |
||
+ | |||
+ | |- |
||
+ | |nuo |
||
+ | |döme |
||
+ | |- |
||
+ | |ne |
||
+ | |ske |
||
+ | |} |
||
+ | Lisäksi qrûtissa on muodollisen subjektin pronomini ''dem''. |
||
+ | |||
+ | === Sanajärjestys === |
||
+ | Sanajärjestys on SOPPAT ja sivulauseessa SPOTPA. Kysymyslauseen sanajärjestys on kysymyssana, PSOTPA. Akkusatiivi tulee lauseessa datiivin jälkeen. Runoissa on vapaa sanajärjestys. |
||
+ | {| class="wikitable" style="font-family:serif" |
||
+ | !Tapaus |
||
+ | !I |
||
+ | !II |
||
+ | !III |
||
+ | !IV |
||
+ | !V |
||
+ | !VI |
||
+ | !VII |
||
+ | |- |
||
+ | |Päälause |
||
+ | |Subjekti |
||
+ | |Objekti |
||
+ | |Predikaatti |
||
+ | |Paikka |
||
+ | |Aika |
||
+ | |Tapa |
||
| |
| |
||
− | <nowiki> </nowiki>preesens |
||
− | | |
||
− | <nowiki> </nowiki>be |
||
− | | |
||
− | <nowiki> </nowiki>beïs |
||
− | | |
||
− | <nowiki> </nowiki>beïs |
||
− | | |
||
− | <nowiki> </nowiki>beïn |
||
− | | |
||
− | <nowiki> </nowiki>beït |
||
− | | |
||
− | <nowiki> </nowiki>beïn |
||
− | | |
||
− | <nowiki> </nowiki>beï |
||
|- |
|- |
||
+ | |Sivulause |
||
− | | |
||
+ | |Konjunktio |
||
− | <nowiki> </nowiki>imperfekti |
||
+ | |Subjekti |
||
− | | |
||
+ | |Predikaatti |
||
− | <nowiki> </nowiki>beïd |
||
+ | |Objekti |
||
− | | |
||
+ | |Tapa |
||
− | <nowiki> </nowiki>beïd |
||
+ | |Paikka |
||
− | | |
||
+ | |Aika |
||
− | <nowiki> </nowiki>beïd |
||
− | | |
+ | |- |
+ | |Kysymyslause |
||
− | <nowiki> </nowiki>beïd |
||
+ | |Kysymyssana |
||
− | | |
||
+ | |Predikaatti |
||
− | <nowiki> </nowiki>beïd |
||
+ | |Subjekti |
||
− | | |
||
+ | |Objekti |
||
− | <nowiki> </nowiki>beïd |
||
+ | |Tapa |
||
− | | |
||
+ | |Paikka |
||
− | <nowiki> </nowiki>beïd |
||
+ | |Aika |
||
|} |
|} |
||
+ | |||
− | 2. Haeve, eli have-verbi |
||
+ | === Verbit === |
||
− | {| |
||
+ | Qrûtin kielen verbit taipuvat sanan persoonan ja ajan mukaan sekä kolmessa eri moduksessa: indikatiivissa, imperatiivissa ja kahdessa eri konditionaalissa. |
||
+ | |||
+ | ==== Verbien persoona- ja aikamuototaivutuksen päätteet ==== |
||
+ | {| class="wikitable" style="font-family:serif" |
||
! |
! |
||
+ | !y.1. |
||
− | <nowiki> </nowiki>muoto |
||
+ | !y.2. |
||
− | ! |
||
+ | !y.3. |
||
− | <nowiki> </nowiki>y.1. |
||
+ | !m.1. |
||
− | ! |
||
+ | !m.2. |
||
− | <nowiki> </nowiki>y.2. |
||
+ | !m.3. |
||
− | ! |
||
+ | !passiivi |
||
− | <nowiki> </nowiki>y.3. |
||
− | ! |
||
− | <nowiki> </nowiki>m.1. |
||
− | ! |
||
− | <nowiki> </nowiki>m.2. |
||
− | ! |
||
− | <nowiki> </nowiki>m.3. |
||
− | ! |
||
− | <nowiki> </nowiki>passiivi |
||
|- |
|- |
||
+ | |futuuri |
||
− | | |
||
+ | |ë |
||
− | <nowiki> </nowiki>futuuri |
||
− | | |
+ | |ës |
+ | |ës |
||
− | <nowiki> </nowiki>hæve |
||
− | | |
+ | |ë |
+ | |ë |
||
− | <nowiki> </nowiki>hæve |
||
− | | |
+ | |ë |
+ | |ët |
||
− | <nowiki> </nowiki>hæve |
||
− | | |
||
− | <nowiki> </nowiki>hæve |
||
− | | |
||
− | <nowiki> </nowiki>hæve |
||
− | | |
||
− | <nowiki> </nowiki>hæve |
||
− | | |
||
− | <nowiki> </nowiki>hæve |
||
|- |
|- |
||
+ | |preesens |
||
− | | |
||
+ | |e |
||
− | <nowiki> </nowiki>preesens |
||
− | | |
+ | |s |
+ | |s |
||
− | <nowiki> </nowiki>hæve |
||
− | | |
+ | |ne |
+ | |t |
||
− | <nowiki> </nowiki>hævs |
||
− | | |
+ | |n |
− | <nowiki> |
+ | |<nowiki>-</nowiki> |
− | | |
||
− | <nowiki> </nowiki>hæn |
||
− | | |
||
− | <nowiki> </nowiki>hæt |
||
− | | |
||
− | <nowiki> </nowiki>hæn |
||
− | | |
||
− | <nowiki> </nowiki>hæv |
||
|- |
|- |
||
+ | |mennyt aika |
||
− | | |
||
+ | |de |
||
− | <nowiki> </nowiki>imperfekti |
||
− | | |
+ | |d |
+ | |d |
||
− | <nowiki> </nowiki>hæd |
||
− | | |
+ | |dé |
+ | |d |
||
− | <nowiki> </nowiki>hæd |
||
− | | |
+ | |d |
+ | |t |
||
− | <nowiki> </nowiki>hæd |
||
− | | |
||
− | <nowiki> </nowiki>hæd |
||
− | | |
||
− | <nowiki> </nowiki>hæd |
||
− | | |
||
− | <nowiki> </nowiki>hæd |
||
− | | |
||
− | <nowiki> </nowiki>Hæd |
||
|} |
|} |
||
+ | Päätteet lisätään verbien vartaloihin. Verbit jaetaan taivutuksen mukaan kolmeen luokkaan, joista vain II:lla on selvä vartalo. I-luokassa vartalo on koko perusmuoto ja III-luokka koostuu epäsäännöllisistä verbeistä. Poikkeuksellisesti teititeltäessä käytetään monikon toisen persoonan pronominia mutta yksikön toisen persoonan verbimuotoja. |
||
+ | {| class="wikitable" style="font-family:serif" |
||
+ | !Verbin luokka |
||
+ | !perusmuoto |
||
+ | !y.3. prees. |
||
+ | |- |
||
+ | |I |
||
+ | |üs |
||
+ | |üss |
||
+ | |- |
||
+ | |II |
||
+ | |<nowiki>gïv | e</nowiki> |
||
+ | |gïvs |
||
+ | |- |
||
+ | |III |
||
+ | |bë |
||
+ | |beïs |
||
+ | |} |
||
+ | |||
+ | ==== Imperatiivi ==== |
||
+ | Qrûtin kielen imperatiivi muodostetaan yksikön tai monikon toisesta persoonasta tai teitittelmuodosta sekä passiivimuotoisesta verbistä. Imperatiivia ei voi käyttää menneestä ajasta, mutta futuurin ja preesensin imperatiivit ovat molmmat mahdollisia. |
||
+ | |||
+ | T''y thy laeksen mäik.'' |
||
+ | |||
+ | Tee läksysi (nyt). |
||
+ | {| class="article-table" |
||
+ | !Suomennos |
||
+ | !Verbi |
||
+ | |- |
||
+ | |nähdä |
||
+ | |<nowiki>sæir|e</nowiki> |
||
+ | |- |
||
+ | |olla |
||
+ | |bë |
||
+ | |- |
||
+ | |omistaa |
||
+ | |hævë |
||
+ | |} |
||
+ | |||
+ | === Substantiivit === |
||
+ | Qrûtin kielessä on kaksi sukua, joista toinen on maskuliini ja neutri ja toinen feminiini. Sukujen lisäksi on neljä kieliopillista sijaa: nominatiivi, akkusatiivi, genetiivi ja datiivi. Substantiivit taipuvat kolmessa deklinaatiossa, joista I ja II deklinaatioiden sanat ovat aina maskuliini-neutreja ja III deklinaation sanat entisiä neutreja. Feminiiniset sanat kuuluvat aina I deklinaatioon. I deklinaation sanoja kutsutaan usein heikoiksi, II deklinaation sanoja vahviksi ja III deklinaation sanoja epäsäännöllisiksi. |
||
+ | |||
+ | Nominatiivia käytetään aina subjektissa ja predikatiivissa. |
||
+ | |||
+ | Akkusatiivia käytetään kuvaamaan tekemisen kohdetta. |
||
+ | |||
+ | Datiivi on harvinainen sijamuoto. Sitä käytetään vain tietyissä harvoissa tapauksissa ja sen käyttämistä voidaan välttää helposti käyttämällä muita sijamuotoja. |
||
+ | |||
+ | Genetiiviä käytetään ilmaisemaan johonkin asiaan kuuluvuutta tai omistamista. Qrûtin kielelle tyypillisiä ovat pitkät ja epäselvät genetiiviketjut. |
||
+ | |||
+ | ==== I. Deklinaatio ==== |
||
+ | Taulukossa saanvartalon muutokset on lihavoitu. |
||
+ | {| class="wikitable" |
||
+ | |s.vartalo/ |
||
+ | sijamuoto |
||
+ | |<center>maskuliini |
||
+ | mænnen |
||
+ | </center> |
||
+ | |neutri |
||
+ | '''avto''' |
||
+ | |- |
||
+ | |N |
||
+ | |ë/thë mænnen |
||
+ | |ë/thë avto |
||
+ | |- |
||
+ | |A |
||
+ | |ëm/thëm mænnen |
||
+ | |ëm/thëm avto |
||
+ | |- |
||
+ | |G |
||
+ | |es/thës mænnen |
||
+ | |es/thës avto'''s''' |
||
+ | |- |
||
+ | |D |
||
+ | |en/then mænnen |
||
+ | |en/then avto'''n''' |
||
+ | |} |
||
+ | HUOM! |
||
+ | |||
+ | == Esimerkki == |
||
+ | 'No, mutta sehän kävi näppärästi', sanoo ihminen ja menestyksensä innoittamana todistaa seuraavaksi että musta on valkoista ja jää auton alle seuraavalla suojatiellä. - Douglas Adams, Linnunradan käsikirja liftareille |
||
+ | |||
+ | "Ak, mæn ik dock læt beïd", mænnen sægs ok inspirér au haas ärefelg næchtet prövs, den svært ë hvit beïs ok hæ ïnn næchtø röchtkross au ø avto øverdrevés. |
||
+ | |||
+ | /ak mæn ik dok lae:t bai:d mæe'nen sæks ok ins'pir a ha:s a:re'f:el næixte pro:vs den svæirt e: hvit bai:s ok hae in næh't:æ ro:xkros: au ø aut:o øverdraivs/ |
||
+ | |||
+ | [[Luokka:Kielet]] |
Nykyinen versio 24. kesäkuuta 2018 kello 09.53
Qrûtin kieli (qrt. Laŋ thës Qrût) on yksi maailman vaikeimmista kielistä. Sitä puhutaan pääasiassa vain Qruutissa ja Kirjalan pohjoisosissa. Kieli on erittäin elinvoimainen johtuen pääasiassa sen käyttämisestä Qruutissa taiteen, tieteen, talouden, teknologian ja hallinnon kielenä.
Qrûtin kielen lähimmät kielisukulaiset ovat englanti, kirja ja graeezi, ja se kuuluu indoeurooppalaisen kielikunnan länsieurooppalaiseen haaraan. Kielellä on pienestä puhujamäärästä huolimatta yleiskieli ja 7 murretta.
Aakkoset ja ääntäminen[]
etu- | keski- | taka- | |
---|---|---|---|
Suppea | y - i | ||
Suppea-väli | ɛ | ||
Väljä-väli | |||
Väljä |
Lisäksi on olemassa erityislyhyitä konsonantteja, joita merkitään ´:lla, esim. á. Niitä seuraava ə-vokaali ääntyy kuten edeltävä erittäin lyhyt vokaali.
Kielioppi[]
Pronominit[]
Persoonapronominit[]
Qrûtin kielessä persoonapronominien ja nimien aktiivinen käyttö kuuluu kohteliaaseen kieleen.
Ok ar, haer Sveif, haeve ar zët?
Entä te, herra Sveif, onko teillä aikaa tulevaisuudessa?
Qrûtin kielessä teitittely on lisäksi tärkeää. Jokaista arviolta yli 16-vuotiasta tulee aina kaikissa tapauksissa paitsi erittäin läheisessä kaverisuhteessa teititellä. Teititeltäessä tulee toistella henkilön nimeä. Nuoriso ei kuitenkaan teitittele toisiaan, vaan pitäytyy ty-pronominissa.
Datiivia käytettäessä ei käytetä prepositioita.
persoona | y.1. | y.2. | y.3. | m.1 | m.2 | m.3 |
---|---|---|---|---|---|---|
perusmuoto | Ï | ty | Hæ, sæ | vi | ar | theï |
posessiivi | mï | thy | haas | vûr | är | thïr |
akkusatiivi | mir | thû | vir | thär | thas | |
datiivi | mai | dai | haef | oss | er | tha |
Demonstratiivipronominit:[]
pronomini | qrût |
---|---|
tämä | thaes |
tuo | tham |
se | ik |
nämä | daesse |
nuo | döme |
ne | ske |
Lisäksi qrûtissa on muodollisen subjektin pronomini dem.
Sanajärjestys[]
Sanajärjestys on SOPPAT ja sivulauseessa SPOTPA. Kysymyslauseen sanajärjestys on kysymyssana, PSOTPA. Akkusatiivi tulee lauseessa datiivin jälkeen. Runoissa on vapaa sanajärjestys.
Tapaus | I | II | III | IV | V | VI | VII |
---|---|---|---|---|---|---|---|
Päälause | Subjekti | Objekti | Predikaatti | Paikka | Aika | Tapa | |
Sivulause | Konjunktio | Subjekti | Predikaatti | Objekti | Tapa | Paikka | Aika |
Kysymyslause | Kysymyssana | Predikaatti | Subjekti | Objekti | Tapa | Paikka | Aika |
Verbit[]
Qrûtin kielen verbit taipuvat sanan persoonan ja ajan mukaan sekä kolmessa eri moduksessa: indikatiivissa, imperatiivissa ja kahdessa eri konditionaalissa.
Verbien persoona- ja aikamuototaivutuksen päätteet[]
y.1. | y.2. | y.3. | m.1. | m.2. | m.3. | passiivi | |
---|---|---|---|---|---|---|---|
futuuri | ë | ës | ës | ë | ë | ë | ët |
preesens | e | s | s | ne | t | n | - |
mennyt aika | de | d | d | dé | d | d | t |
Päätteet lisätään verbien vartaloihin. Verbit jaetaan taivutuksen mukaan kolmeen luokkaan, joista vain II:lla on selvä vartalo. I-luokassa vartalo on koko perusmuoto ja III-luokka koostuu epäsäännöllisistä verbeistä. Poikkeuksellisesti teititeltäessä käytetään monikon toisen persoonan pronominia mutta yksikön toisen persoonan verbimuotoja.
Verbin luokka | perusmuoto | y.3. prees. |
---|---|---|
I | üs | üss |
II | gïv | e | gïvs |
III | bë | beïs |
Imperatiivi[]
Qrûtin kielen imperatiivi muodostetaan yksikön tai monikon toisesta persoonasta tai teitittelmuodosta sekä passiivimuotoisesta verbistä. Imperatiivia ei voi käyttää menneestä ajasta, mutta futuurin ja preesensin imperatiivit ovat molmmat mahdollisia.
Ty thy laeksen mäik.
Tee läksysi (nyt).
Suomennos | Verbi |
---|---|
nähdä | sæir|e |
olla | bë |
omistaa | hævë |
Substantiivit[]
Qrûtin kielessä on kaksi sukua, joista toinen on maskuliini ja neutri ja toinen feminiini. Sukujen lisäksi on neljä kieliopillista sijaa: nominatiivi, akkusatiivi, genetiivi ja datiivi. Substantiivit taipuvat kolmessa deklinaatiossa, joista I ja II deklinaatioiden sanat ovat aina maskuliini-neutreja ja III deklinaation sanat entisiä neutreja. Feminiiniset sanat kuuluvat aina I deklinaatioon. I deklinaation sanoja kutsutaan usein heikoiksi, II deklinaation sanoja vahviksi ja III deklinaation sanoja epäsäännöllisiksi.
Nominatiivia käytetään aina subjektissa ja predikatiivissa.
Akkusatiivia käytetään kuvaamaan tekemisen kohdetta.
Datiivi on harvinainen sijamuoto. Sitä käytetään vain tietyissä harvoissa tapauksissa ja sen käyttämistä voidaan välttää helposti käyttämällä muita sijamuotoja.
Genetiiviä käytetään ilmaisemaan johonkin asiaan kuuluvuutta tai omistamista. Qrûtin kielelle tyypillisiä ovat pitkät ja epäselvät genetiiviketjut.
I. Deklinaatio[]
Taulukossa saanvartalon muutokset on lihavoitu.
s.vartalo/
sijamuoto |
mænnen |
neutri
avto |
N | ë/thë mænnen | ë/thë avto |
A | ëm/thëm mænnen | ëm/thëm avto |
G | es/thës mænnen | es/thës avtos |
D | en/then mænnen | en/then avton |
HUOM!
Esimerkki[]
'No, mutta sehän kävi näppärästi', sanoo ihminen ja menestyksensä innoittamana todistaa seuraavaksi että musta on valkoista ja jää auton alle seuraavalla suojatiellä. - Douglas Adams, Linnunradan käsikirja liftareille
"Ak, mæn ik dock læt beïd", mænnen sægs ok inspirér au haas ärefelg næchtet prövs, den svært ë hvit beïs ok hæ ïnn næchtø röchtkross au ø avto øverdrevés.
/ak mæn ik dok lae:t bai:d mæe'nen sæks ok ins'pir a ha:s a:re'f:el næixte pro:vs den svæirt e: hvit bai:s ok hae in næh't:æ ro:xkros: au ø aut:o øverdraivs/