Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaus: Visuaalinen muokkaus |
Merkkaus: Visuaalinen muokkaus |
||
Rivi 33: | Rivi 33: | ||
Lisäksi on olemassa erityislyhyitä konsonantteja, joita merkitään ´:lla, esim. á. Niitä seuraava ə-vokaali ääntyy kuten edeltävä erittäin lyhyt vokaali. |
Lisäksi on olemassa erityislyhyitä konsonantteja, joita merkitään ´:lla, esim. á. Niitä seuraava ə-vokaali ääntyy kuten edeltävä erittäin lyhyt vokaali. |
||
− | == |
+ | == Kielioppi == |
+ | |||
⚫ | |||
+ | === Pronominit === |
||
+ | |||
⚫ | |||
+ | Qrûtin kielessä persoonapronominien ja nimien aktiivinen käyttö kuuluu kohteliaaseen kieleen. |
||
+ | |||
+ | ''Ok ar, haer Sveif, haeve ar zët?'' |
||
+ | |||
+ | Entä te, herra Sveif, onko teillä aikaa tulevaisuudessa? |
||
+ | |||
+ | Qrûtin kielessä teitittely on lisäksi tärkeää. Jokaista arviolta yli 16-vuotiasta tulee aina kaikissa tapauksissa paitsi erittäin läheisessä kaverisuhteessa teititellä. Teititeltäessä tulee toistella henkilön nimeä. Nuoriso ei kuitenkaan teitittele toisiaan, vaan pitäytyy ty-pronominissa. |
||
+ | |||
+ | Datiivia käytettäessä ei käytetä prepositioita. |
||
{| class="article-table" |
{| class="article-table" |
||
!persoona |
!persoona |
||
Rivi 66: | Rivi 78: | ||
|thär |
|thär |
||
|thas |
|thas |
||
+ | |- |
||
+ | |datiivi |
||
+ | |mai |
||
+ | |dai |
||
+ | |haef |
||
+ | |oss |
||
+ | |er |
||
+ | |tha |
||
+ | |} |
||
+ | |||
+ | ==== Demonstratiivipronominit: ==== |
||
+ | {| class="wikitable" |
||
+ | !pronomini |
||
+ | !qrût |
||
+ | |||
+ | |- |
||
+ | |tämä |
||
+ | |thaes |
||
+ | |||
+ | |- |
||
+ | |tuo |
||
+ | |tham |
||
+ | |- |
||
+ | |se |
||
+ | |sje |
||
+ | |- |
||
+ | |nämä |
||
+ | |daesse |
||
+ | |||
+ | |- |
||
+ | |nuo |
||
+ | |döme |
||
+ | |- |
||
+ | |ne |
||
+ | |ske |
||
|} |
|} |
||
− | Datiivia käytettiin harvemmin aina 1950-luvulle saakka, mutta sen käyttö lakkasi. Teititellessä käytetään monikon toista persoonaa yksikön toisen verbimuodoilla. |
||
− | == Sanajärjestys == |
+ | === Sanajärjestys === |
Sanajärjestys on SOPPAT ja sivulauseessa SPOTPA. Kysymyslauseen sanajärjestys on kysymyssana, PSOTPA. Akkusatiivi tulee lauseessa datiivin jälkeen. Runoissa on vapaa sanajärjestys. |
Sanajärjestys on SOPPAT ja sivulauseessa SPOTPA. Kysymyslauseen sanajärjestys on kysymyssana, PSOTPA. Akkusatiivi tulee lauseessa datiivin jälkeen. Runoissa on vapaa sanajärjestys. |
||
{| class="article-table" |
{| class="article-table" |
||
Rivi 109: | Rivi 155: | ||
|} |
|} |
||
− | == |
+ | === Verbit === |
+ | Qrûtin kielen verbit taipuvat sanan persoonan ja ajan mukaan sekä kolmessa eri moduksessa: indikatiivissa, imperatiivissa ja kahdessa eri konditionaalissa. |
||
# beï, eli olla-verbi |
# beï, eli olla-verbi |
||
{| |
{| |
Versio 16. joulukuuta 2017 kello 21.13
Qrûtin kieli on yksi maailman vaikeimmista kielistä. Sitä puhutaan pääasiassa vain Qruutissa ja Kirjalan pohjoisosien muutamilla saarilla. Kieli on erittäin elinvoimainen johtuen pääasiassa sen käyttämisestä Qruutissa taiteen, tieteen, talouden, teknologian ja hallinnon kielenä.
Qrûtin kielen lähimmät kielisukulaiset ovat englanti, kirja ja graeezi, ja se kuuluu indoeurooppalaisen kielikunnan länsieurooppalaiseen haaraan. Kielellä on pienestä puhujamäärästä huolimatta yleiskieli ja 7 murretta.
Aakkoset ja ääntäminen
etu- | keski- | taka- | |
---|---|---|---|
Suppea | y - i | ||
Suppea-väli | ɛ | ||
Väljä-väli | |||
Väljä |
Lisäksi on olemassa erityislyhyitä konsonantteja, joita merkitään ´:lla, esim. á. Niitä seuraava ə-vokaali ääntyy kuten edeltävä erittäin lyhyt vokaali.
Kielioppi
Pronominit
Persoonapronominit
Qrûtin kielessä persoonapronominien ja nimien aktiivinen käyttö kuuluu kohteliaaseen kieleen.
Ok ar, haer Sveif, haeve ar zët?
Entä te, herra Sveif, onko teillä aikaa tulevaisuudessa?
Qrûtin kielessä teitittely on lisäksi tärkeää. Jokaista arviolta yli 16-vuotiasta tulee aina kaikissa tapauksissa paitsi erittäin läheisessä kaverisuhteessa teititellä. Teititeltäessä tulee toistella henkilön nimeä. Nuoriso ei kuitenkaan teitittele toisiaan, vaan pitäytyy ty-pronominissa.
Datiivia käytettäessä ei käytetä prepositioita.
persoona | y.1. | y.2. | y.3. | m.1 | m.2 | m.3 |
---|---|---|---|---|---|---|
perusmuoto | Ï | ty | Hæ, sæ | vi | ar | theï |
posessiivi | mï | thy | haas | vûr | är | thïr |
akkusatiivi | mir | thû | vir | thär | thas | |
datiivi | mai | dai | haef | oss | er | tha |
Demonstratiivipronominit:
pronomini | qrût |
---|---|
tämä | thaes |
tuo | tham |
se | sje |
nämä | daesse |
nuo | döme |
ne | ske |
Sanajärjestys
Sanajärjestys on SOPPAT ja sivulauseessa SPOTPA. Kysymyslauseen sanajärjestys on kysymyssana, PSOTPA. Akkusatiivi tulee lauseessa datiivin jälkeen. Runoissa on vapaa sanajärjestys.
Tapaus | I | II | III | IV | V | VI | VII |
---|---|---|---|---|---|---|---|
Päälause | Subjekti | Objekti | Predikaatti | Paikka | Aika | Tapa | |
Sivulause | Konjunktio | Subjekti | Predikaatti | Objekti | Tapa | Paikka | Aika |
Kysymyslause | Kysymyssana | Predikaatti | Subjekti | Objekti | Tapa | Paikka | Aika |
Verbit
Qrûtin kielen verbit taipuvat sanan persoonan ja ajan mukaan sekä kolmessa eri moduksessa: indikatiivissa, imperatiivissa ja kahdessa eri konditionaalissa.
- beï, eli olla-verbi
muoto |
y.1. |
y.2. |
y.3. |
m.1. |
m.2. |
m.3. |
passiivi |
---|---|---|---|---|---|---|---|
futuuri |
bë |
bë |
bë |
bë |
bë |
bë |
bë |
preesens |
be |
beïs |
beïs |
beïn |
beït |
beïn |
beï |
imperfekti |
beïd |
beïd |
beïd |
beïd |
beïd |
beïd |
beïd |
2. Haeve, eli have-verbi
muoto |
y.1. |
y.2. |
y.3. |
m.1. |
m.2. |
m.3. |
passiivi |
---|---|---|---|---|---|---|---|
futuuri |
hæve |
hæve |
hæve |
hæve |
hæve |
hæve |
hæve |
preesens |
hæve |
hævs |
hævs |
hæn |
hæt |
hæn |
hæv |
imperfekti |
hæd |
hæd |
hæd |
hæd |
hæd |
hæd |
Hæd |