Valtiopeli Wiki
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaus: Visuaalinen muokkaus
Merkkaus: Visuaalinen muokkaus
Rivi 33: Rivi 33:
 
Lisäksi on olemassa erityislyhyitä konsonantteja, joita merkitään ´:lla, esim. á. Niitä seuraava ə-vokaali ääntyy kuten edeltävä erittäin lyhyt vokaali.
 
Lisäksi on olemassa erityislyhyitä konsonantteja, joita merkitään ´:lla, esim. á. Niitä seuraava ə-vokaali ääntyy kuten edeltävä erittäin lyhyt vokaali.
   
== Persoonat ==
+
== Kielioppi ==
  +
Persoonapronominit ovat:
 
  +
=== Pronominit ===
  +
 
==== Persoonapronominit ====
  +
Qrûtin kielessä persoonapronominien ja nimien aktiivinen käyttö kuuluu kohteliaaseen kieleen.
  +
  +
''Ok ar, haer Sveif, haeve ar zët?''
  +
  +
Entä te, herra Sveif, onko teillä aikaa tulevaisuudessa?
  +
  +
Qrûtin kielessä teitittely on lisäksi tärkeää. Jokaista arviolta yli 16-vuotiasta tulee aina kaikissa tapauksissa paitsi erittäin läheisessä kaverisuhteessa teititellä. Teititeltäessä tulee toistella henkilön nimeä. Nuoriso ei kuitenkaan teitittele toisiaan, vaan pitäytyy ty-pronominissa.
  +
  +
Datiivia käytettäessä ei käytetä prepositioita.
 
{| class="article-table"
 
{| class="article-table"
 
!persoona
 
!persoona
Rivi 66: Rivi 78:
 
|thär
 
|thär
 
|thas
 
|thas
  +
|-
  +
|datiivi
  +
|mai
  +
|dai
  +
|haef
  +
|oss
  +
|er
  +
|tha
  +
|}
  +
  +
==== Demonstratiivipronominit: ====
  +
{| class="wikitable"
  +
!pronomini
  +
!qrût
  +
  +
|-
  +
|tämä
  +
|thaes
  +
  +
|-
  +
|tuo
  +
|tham
  +
|-
  +
|se
  +
|sje
  +
|-
  +
|nämä
  +
|daesse
  +
  +
|-
  +
|nuo
  +
|döme
  +
|-
  +
|ne
  +
|ske
 
|}
 
|}
Datiivia käytettiin harvemmin aina 1950-luvulle saakka, mutta sen käyttö lakkasi. Teititellessä käytetään monikon toista persoonaa yksikön toisen verbimuodoilla.
 
   
== Sanajärjestys ==
+
=== Sanajärjestys ===
 
Sanajärjestys on SOPPAT ja sivulauseessa SPOTPA. Kysymyslauseen sanajärjestys on kysymyssana, PSOTPA. Akkusatiivi tulee lauseessa datiivin jälkeen. Runoissa on vapaa sanajärjestys.
 
Sanajärjestys on SOPPAT ja sivulauseessa SPOTPA. Kysymyslauseen sanajärjestys on kysymyssana, PSOTPA. Akkusatiivi tulee lauseessa datiivin jälkeen. Runoissa on vapaa sanajärjestys.
 
{| class="article-table"
 
{| class="article-table"
Rivi 109: Rivi 155:
 
|}
 
|}
   
== Verbintaivutus ==
+
=== Verbit ===
  +
Qrûtin kielen verbit taipuvat sanan persoonan ja ajan mukaan sekä kolmessa eri moduksessa: indikatiivissa, imperatiivissa ja kahdessa eri konditionaalissa.
 
# beï, eli olla-verbi
 
# beï, eli olla-verbi
 
{|
 
{|

Versio 16. joulukuuta 2017 kello 21.13

Qrûtin kieli on yksi maailman vaikeimmista kielistä. Sitä puhutaan pääasiassa vain Qruutissa ja Kirjalan

pohjoisosien muutamilla saarilla. Kieli on erittäin elinvoimainen johtuen pääasiassa sen käyttämisestä Qruutissa taiteen, tieteen, talouden, teknologian ja hallinnon kielenä.

Qrûtin kielen lähimmät kielisukulaiset ovat englanti, kirja ja graeezi, ja se kuuluu indoeurooppalaisen kielikunnan länsieurooppalaiseen haaraan. Kielellä on pienestä puhujamäärästä huolimatta yleiskieli ja 7 murretta.

Aakkoset ja ääntäminen

44px-Wiki letter w cropped.svg Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Valtiopeliwikiä täydentämällä tätä artikkelia.
etu- keski- taka-
Suppea y - i
Suppea-väli ɛ
Väljä-väli
Väljä

Lisäksi on olemassa erityislyhyitä konsonantteja, joita merkitään ´:lla, esim. á. Niitä seuraava ə-vokaali ääntyy kuten edeltävä erittäin lyhyt vokaali.

Kielioppi

Pronominit

Persoonapronominit

Qrûtin kielessä persoonapronominien ja nimien aktiivinen käyttö kuuluu kohteliaaseen kieleen.

Ok ar, haer Sveif, haeve ar zët?

Entä te, herra Sveif, onko teillä aikaa tulevaisuudessa?

Qrûtin kielessä teitittely on lisäksi tärkeää. Jokaista arviolta yli 16-vuotiasta tulee aina kaikissa tapauksissa paitsi erittäin läheisessä kaverisuhteessa teititellä. Teititeltäessä tulee toistella henkilön nimeä. Nuoriso ei kuitenkaan teitittele toisiaan, vaan pitäytyy ty-pronominissa.

Datiivia käytettäessä ei käytetä prepositioita.

persoona y.1. y.2. y.3. m.1 m.2 m.3
perusmuoto Ï ty Hæ, sæ vi ar theï
posessiivi thy haas vûr är thïr
akkusatiivi mir thû vir thär thas
datiivi mai dai haef oss er tha

Demonstratiivipronominit:

pronomini qrût
tämä thaes
tuo tham
se sje
nämä daesse
nuo döme
ne ske

Sanajärjestys

Sanajärjestys on SOPPAT ja sivulauseessa SPOTPA. Kysymyslauseen sanajärjestys on kysymyssana, PSOTPA. Akkusatiivi tulee lauseessa datiivin jälkeen. Runoissa on vapaa sanajärjestys.

Tapaus I II III IV V VI VII
Päälause Subjekti Objekti Predikaatti Paikka Aika Tapa
Sivulause Konjunktio Subjekti Predikaatti Objekti Tapa Paikka Aika
Kysymyslause Kysymyssana Predikaatti Subjekti Objekti Tapa Paikka Aika

Verbit

Qrûtin kielen verbit taipuvat sanan persoonan ja ajan mukaan sekä kolmessa eri moduksessa: indikatiivissa, imperatiivissa ja kahdessa eri konditionaalissa.

  1. beï, eli olla-verbi

muoto

y.1.

y.2.

y.3.

m.1.

m.2.

m.3.

passiivi

futuuri

preesens

be

beïs

beïs

beïn

beït

beïn

beï

imperfekti

beïd

beïd

beïd

beïd

beïd

beïd

beïd

2. Haeve, eli have-verbi

muoto

y.1.

y.2.

y.3.

m.1.

m.2.

m.3.

passiivi

futuuri

hæve

hæve

hæve

hæve

hæve

hæve

hæve

preesens

hæve

hævs

hævs

hæn

hæt

hæn

hæv

imperfekti

hæd

hæd

hæd

hæd

hæd

hæd

Hæd