Pakistadin Parlamentaarinen Keisarikunta eli Pakistad on käyttäjän bubbleduck luoma valtio Etelä-Aasiassa. Valtio on asukasluvulta maailman kolmanneksi suurin. Pakistadilla on kaksi naapurivaltiota, jotka ovat Kortalia ja Suur-Achzürdahyrin
Historia[]
Varhainen aika[]
Ensimmäiset ihmiset jotka saapuivat Pakistadiin olivat lännestä tulleet Nodorit, jotka tulivat alueille noin 10 000 vuotta ennen ajanlaskun alkua. He asettuivat Pakistadin alueille, koska maaperä ja eläimistö oli monipuolista ja sopivaa metsästykselle ja asumiselle.
Noin 8 000 ennen ajanlaskun alkua alueille saapui myös muita kansoja kuten Ponirit, Fazilit ja Kardolit, joista varsinkin Ponirit olivat sotaista kansaa. Nodorit ja Ponirit taistelivat monia vuosisatoja alueista.
Maanviljely saapui Pakistadiin suunnilleen samoihin aikoihin kuin Kyporiaan, eli noin 7 500 ennen ajanlaskun alkua. Maanviljelyn ansiosta Pakistad kukoisti ja se valtasi nopeasti uusia alueita ja alisti uusia, vähemmän kehittyneitä kansoja tahtoonsa.
Antiikin aika[]
Noin 930-960 eaa. Pakistad joutui sotaan sen läntistä naapuria Kyprivaltakuntaa vastaan. Taitavasti maastoa hyödyntäneet pakistadilaiset aiheuttivat kypreille raskaita tappioita, mutta joutuivat lopulta taipumaan sotilaallisen ylivoiman edessä. Pakistadin kansojen (Nodorit, Fazilit ja Kardolit) olivat kuitenkin tehneet kypreihin suuren vaikutuksen sotilaallisilla kyvyillään.
"Voit tappaa pakistadilaisen, murskata heidän armeijansa, polttaa kylänsä ja piirrittää linnakkeensa, mutta heidän alistamisensa on mahdotonta. He polvistuvat, vain noustakseen jälleen ja iskeäkseen tikarinsa vatsaasi."
– Keisari Tsabutei ensimmäinen.
Kyprit eivät alistaneet Pakistadia suoraan valtaansa, vaan tekivät siitä vasallinsa, Pakistadin keisari vannoi uskollisuutensa Kyporian keisarille ja maksoi tälle veroja ja sai vastineeksi Kyprivaltakunnan tarjoamaa suojelusta. Vuosien kuluessa Pakistadiin syntyi merkittävä kyprivähemmistö, jonka kauppareittien varrelle Pakistadin vanhimmat kylät ja kaupungit syntyivät.
Kyporian viimeisen suurkeisarin Temurei IV:n kuoltua Kyprivaltakunta romahti, samalla Pakistad vapautui vasalliasemastaan. Muut kansat tajusivat tilaisuutensa tulleen, joten ne hyökkäsivät yhteisvoimin Pakistadiin, syrjäyttivät maahan jääneet kyprit ja asettuivat alueille. Näihin aikoihin Pakistad itsenäistyi, mutta kansojen erimielisyyden takia yli 6000 vuotta haalittu keisarikunta luhistui alle 30 vuodessa.
Kun Pakistadin keisarikunta oli heikko sisällissotien takia, Litanjialaiset jotka asuivat nykyisen Kortalian alueilla tekivät suuren vallankumouksen ja Pakistad menetti suurimman osan alueistaan. Näihin aikoihin Kortalia itsenäistyi ja uusi suurvalta alisti Pakistadin helposti tahtoonsa suurella armeijallaan, mutta antoi silti Pakistadin pysyä itsenäisenä. Kortalialaiset perustivat myös Pakistadin pääkaupungin ja suurimman kaupungin eli Darachin.
Antiikin ja Keskiajan välissä Pakistadissa oli rauhallista. Kaikki kansat elivät sovussa toisiensa kanssa ja talous kukoisti.
Keskiaika[]
Huom. Pakistadin kauppa Kyporian kautta Eurooppaan, VP:n silkkitie.
Pakistadin Ensimmäinen Sisällissota[]
Vuoden 1361 marraskuussa Pakistadin kansa sai tarpeekseen keisari Raad Allehista. Viha keisaria kohtaan johtui suurimmaksi osaksi uudesta laista, joka kielsi alkoholin ja kahvin. Vihamieliset pakistadilaiset marssivat keisarin palatsille vuoden 1362 helmikuussa. Väkijoukko koputti palatsin oveen, ja kun vartijat avasivat ovet, kansa rynnäköi sisälle aseet kädessä ja veri kiehuen. Raad Allehi ei kuitenkaan ollut tapahtumahetkellä palatsissa, vaan valtiovierailulla Kortaliassa. Kuullessaan kapinasta Allehi suuttui ja käski koko armeijansa surmaamaan vihaisia kansalaisia. Syttyi suuri sisällissota kapinallisten ja armeijan välillä. Armeija pärjäsi oletettavasti paljon paremmin kuin kansalaiset ja pian sota jo päättyikin kansalaisten luovutukseen. Raad Allehi palasi tällöin Pakistadiin. Pian paluun jälkeen kuitenkin Allehi kuoli myrkytykseen, josta kansalaisia syytettiin ja sota jatkui. Valtaistuimelle astui Raad Allehin poika Erf Allehi. Erf Allehi pyysi apua Kortalialta, mutta Kortalian hallitsija vain pyöritteli silmiään. Sota jatkui taukoamatta lähes 7 vuotta, kunnes kansalaisten ylivoima nujersi armeijan ja viimeinen Allehin suvun jäsen Ababwa Allehi murhattiin. Tämän jälkeen valtaan astui Denus Lisghet, joka alkutöikseen salli kahvin ja alkoholin Pakistadissa. Lisghet rupesi korjaamaan sisällissodan tuhoamaa Pakistadia ja valtio toipui melko nopeasti sisällissodasta.
Pakistadin Toinen Sisällissota[]
Yli 500 vuotta ensimmäisen Pakistadin sisällissodan jälkeen syttyi toinen sisällissota. Tällä kertaa sodan pääsyynä oli uskonnolliset erimielisyydet. Sota aiheutti jopa 20 000 000 ihmisen kuoleman, joka meinasi hieman alle kahdeksasosaa Pakistadin väkiluvusta. Vuonna 1874 Euroopasta, suurimmaksi osaksi Kirjalasta ja Jeylannista saapui Pakistadiin laivallinen kristinuskoisia profeettoja. Profeetat alkoivat käännyttää Pakistadia kristinuskoon parempien ihmisoikeuksien toivossa. Pakistadin kansa kääntyi yllättävän helposti kristinuskoon, koska kristinuskossa kunnioitettiin ihmisoikeuksia ja sukupuolien välistä tasa-arvoa enemmän kuin esimerkiksi Bangladistisuudessa tai Islamissa. Suuri osa kansasta, mukaanlukien keisari Pne Moje ei kuitenkaan pitänyt ajatuksesta tasa-arvoisesta Pakistadista, vaan kannattivat ajatusta siitä, että jokaisen ihmisen kohtalo on se, mihin perheeseen tämä syntyy. Uskontojen erimielisyydet kärjistyivät ja tilanne paheni, kunnes 7.8.1874 syttyi sota. Osa Pakistadin armeijasta oli kääntynyt Kristinuskoon, joten bangladisteilla ei ollut kovin suurta ylivoimaa. Sota jatkui kolme vuotta, kunnes kristinuskolla oli selvä ylivoima. Näihin aikoihin kuitenkin muslimit ja muut pienemmät uskonnot liittyivät sotaan bangladistien puolelle, ja sotaa jatkettiin. Sota jatkui vielä toiset kolme vuotta, kunnes kristityt joutuivat luovuttamaan ylivoiman edessä. Loput kristityt vietiin vankileireille, joissa heidät surmattiin, käännettiin bangladisteiksi tai karkoitettiin.
Kristittyjen Vainot[]
Toisen Pakistadin sisällissodan seurauksena kristittyjä passitettiin vankileireille ja karkoitettiin. Kristinuskon asema heikkeni merkittävästi, ja Euroopasta tulleet profeetat teloitettiin hitaasti ja kivuliaasti. Kristinusko ei ollut kuitenkaan ainoa uskonto, jonka asema heikkeni, vaan myös islamin, buddhalaisuuden, hindulaisuuden ja katottomuuden asema romahti pohjamutiin. Useat muslimit, buddhat ja hindut kääntyivät vainojen pelossa Bangladisteiksi. Bangladistisuus yleistyi entisestään, ja vuonna 1886 arviolta 83% Pakistadin väestöstä oli bangladisteja, kun taas vuonna 1870 bangladisteja oli vain 54%. Vuonna 1888 kaikki muut uskonnot, lukuunottamatta islamia kiellettiin Pakistadissa, mutta kielto suututti ihmisiä ja kolmannen sisällissodan pelossa Pakistadin keisari Pne Moje kumosi lain.
Suuri Maailmansota[]
Politiikka[]
Hallinto[]
Keisari[]
Pakistadia johtaa Derka Moje, jonka arvonimi on keisari. Arvonimestä huolimatta Derka Mojella ei ole erityisen suurta valtaa Pakistadin hallitsemisessa, vaan valta muodostuu suurimmaksi osaksi 300-henkiselle parlamentille. Keisarin virka periytyy suvussa.
Parlamentti[]
Pakistadin parlamentti on ainutlaatuinen, eikä samanlaista ole missään muussa maailman kolkassa. Parlamenttiin valitaan joka neljäs vuosi 300 jäsentä, joista 50 menevät ylimpään parlamenttiin, 100 keskimmäiseen parlamentiin ja 150 matalimpaan parlamenttiin. Mitä "korkeampi" parlamentti, sitä suurempi mahdollisuus vaikuttaa parlamentin päätökseen. Kun Pakistadin asioista päätetään, jokainen parlamentin jäsen antaa äänensä tietylle vaihtoehdolle. Äänet ovat eriarvoisia:
- Keisarin ääni, 1000 pistettä
- Ylimmän parlamentin ääni, 25 pistettä
- Keskimmäisen parlamentin ääni, 10 pistettä
- Alimman parlamentin ääni, 5 pistettä
Keisarit[]
Nro. | Nimi | Suku | Vuodet |
---|---|---|---|
1. | Xeruun Nile | Nile | Noin 940-870 eaa. |
2. | Nad Nile | Nile | Noin 870-800 eaa. |
3. | Eha Polyn | Polyn | Noin 800-760 eaa. |
4. | Dors Polyn | Polyn | Noin 760-690 eaa. |
5. | Orn Polyn | Polyn | Noin 690-685 eaa. |
6. | Bagidan Polyn | Polyn | Noin 685-620 eaa. |
7. | Jeres Jaagil | Jaagil | Noin 620-580 eaa. |
8. | Qatar Jaagil | Jaagil | Noin 580-500 eaa. |
9. | Eha Beganodiros | Beganodiros | Noin 500-490 eaa. |
10. | Smauz Beganodiros | Beganodiros | Noin 490-450 eaa. |
11. | Ark Beganodiros | Beganodiros | Noin 450-370 eaa. |
12. | Orn Lementine | Lementine | Noin 370-300 eaa. |
13. | Fiaa Lementine | Lementine | Noin 300-290 eaa. |
14. | Zallehi Lementine | Lementine | Noin 290-270 eaa. |
15. | Viivior Assera | Assera | Noin 270-260 eaa. |
16. | Gruz Assera | Assera | Noin 260-200 eaa. |
17. | Poleminarogodandieliytra Assera | Assera | Noin 200-150 eaa. |
18. | Iadma Assera | Assera | Noin 150-130 eaa. |
19. | Losi Assera | Assera | Noin 130-90 eaa. |
20. | Nuhrer Arabatar | Arabatar | Noin 90-20 eaa. |
21. | El Hauki | Hauki | Noin 20-0 eaa. |
22. | En Hauki | Hauki | Noin 0-70 |
23. | Est Hauki | Hauki | Noin 70-140 |
24. | Wehre Vaanofas | Vaanofas | Noin 140-160 |
25. | Orn Vaanofas | Vaanofas | Noin 160-165 |
26. | Xeruun Etre | Etre | Noin 165-220 |
27. | Etra Etre | Etre | Noin 220-280 |
28. | Hashget Etre | Etre | Noin 280-350 |
29. | Ker Kurad | Kurad | Noin 350-400 |
30. | Iadma Kurad | Kurad | Noin 400-490 |
31. | Dors Kurad | Kurad | Noin 490-540 |
32. | Mono Kurad | Kurad | Noin 540-540 |
33. | Ljabanuana Kurad | Kurad | Noin 540-570 |
34. | Lementine Kurad | Kurad | Noin 570-630 |
35. | Queue'ed Kuradd | Kurad | Noin 630-650 |
36. | Jestem Kurad | Kurad | Noin 650-700 |
37. | Jonilu Kurad | Kurad | Noin 700-740 |
38. | Allez Sharahi | Sharahi | Noin 740-780 |
39. | Nadi Limu | Limu | Noin 780-850 |
40. | Paha Limu | Limu | Noin 850-940 |
41. | Seyah Rakarta | Rakarta | Noin 940-1000 |
42. | Seria Rakarta | Rakarta | 1000-1074 |
43. | Ark Rakarta | Rakarta | 1074-1165 |
44. | Iadma Rakarta | Rakarta | 1165-1199 |
45. | Orn Nebo | Nebo | 1199-1207 |
46. | Vigrynaochi Nebo | Nebo | 1207-1251 |
47. | Zallehi Nepali | Nepali | 1251-1296 |
48. | Korea Nepali | Nepali | 1296-1298 |
49. | Raad Allehi | Allehi | 1298-1362 |
50. | Erf Allehi | Allehi | 1362-1362 |
51. | Dj'ozer Allehi | Allehi | 1362-1363 |
52. | Orn Allehi | Allehi | 1363-1366 |
53. | Turunie Allehi | Allehi | 1366-1366 |
54. | Ababwa Allehi | Allehi | 1366-1369 |
55. | Denus Lisghet | Lisghet | 1369-1402 |
56. | Dors Lisghet | Lisghet | 1402-1479 |
57. | Viivior Lisghet | Lisghet | 1479-1490 |
58. | Orn Us | Us | 1490-1585 |
59. | Harohato Us | Us | 1585-1657 |
60. | Reberti Moje | Moje | 1657-1722 |
61. | Ashfianila Moje | Moje | 1722-1776 |
62. | Xel Moje | Moje | 1776-1830 |
63. | Pne Moje | Moje | 1830-1899 |
64. | Durmo Moje | Moje | 1899-1927 |
65. | Orn Moje | Moje | 1927-1964 |
66. | Nurka Moje | Moje | 1964-1994 |
67. | Derka Moje | Moje | 1994- |
Talous[]
Pakistadilla on melko vahva talous. Se on muun muassa maailman suurin teen-, hedelmien- ja kalantuottaja sekä toiseksi suurin öljyn- ja riisintuottaja.
Elinkeinorakenne[]
- 36% Maatalous (29% maataloudesta kalastusta)
- 37% Teollisuus
- 27% Palvelut
Infrastruktuuri[]
Autoliikenne[]
Pakistadin liikenne on etenkin suurkaupunkien seuduilla todella ruuhkainen ja autot saastuttavat ilmastoa paljon. Jossain kaupungeissa, esimerkiksi Bhakassa homma on mennyt niin paljon yli, että suurin osa ihmisistä käyttää "suulappua", jotta saasteet eivät menisi kehon sisälle ja aiheuttaisi haittaa. Autotiet ovat ruuhkista huolimatta suhteellisen hyvässä kunnossa.
Muu liikenne[]
Pakistadissa on 47 lentokenttää ja rautatietä yli 3000 kilometriä. Lentokentät ja rautatiet ovat hyvässä kunnossa. Laivaliikennettä on myös paljon, ja satoja laivojaa kulkee viikottain Darachista Kortaliaan ja Sri Lankan saarelle.
Terveydenhuolto[]
Pakistadissa on melko hyvä terveydenhuolto. Lääkäreitä ja sairaanhoitajia sekä sairaaloita on paljon.
Koulutus[]
Pakistadissa koulutus alkaa 6-vuotiaana. 5-luokkainen alakoulu ja 5-luokkainen yläkoulu ovat ilmaisia, mutta suurin osa lukioista ja ammattikouluista maksullisia. Kouluterveydenhuolto ja kouluruoka ovat ilmaisia aina.
Maantiede, Ilmasto ja Luonto[]
Maantiede[]
Pakistadin pinta-ala on 1 586 373 neliökilometriä, mikä tekee siitä pinta-alallisesti maailman 5:nneksi suurimman valtion. Se on myös melko tiheästi asutettu ja siellä sijaitsee 13 maailman korkeinta vuorta, joista kaikki ovat lähellä pohjoisrajaa.
Ilmasto[]
Pakistad sijaitsee subtrooppisella ja trooppisella vyöhykkeellä, Se on myös yksi maailman lämpimimmistä valtioista. Talvisin on pitkä sadekausi joka jatkuu monta kuukautta ja kesäisin todella kuumat helteet. Vuoden keskilämpötila on 26°C
Luonto[]
Pakistadissa on monipuolinen ja vaarallinen luonto. Sen metsät suorastaan kuhisevat tappavia eläimiä, joten Pakistadin metsiin ei kannata lähteä seikkailemaan yksin.
Kasvillisuus[]
Pakistadissa on monta sademetsää ja suurimmaksi osaksi nahkealehtistä kasvillisuutta. Valtion läntisimmissä kohdissa on aavikkoa, ja itäisimmissä kohdissa Jaavan saarella sademetsää.
Eläimistö[]
Pakistadin eläimistö on maailman vaarallisin, ja siellä on yli 150 myrkyllistä eläinlajia. Myrkyllisin kuitenkin on Mamaanikala, joka on noin 15 senttiä pitkä ja leveä kala, joka on erittäin agressiivinen. Mamaanikaloja elää rantojen läheisyydellä ja ne maastoutuvat maahan. Kun joku onneton astuu mamaanikalan päälle, on kuolema kolmen minuutin päässä todella vahvan myrkyn vuoksi. Mamaanikalan myrkyllisyydestä huolimatta se ei ole Pakistadin vaarallisin tai tappavin eläin. Pakistadincobra on todella myrkyllinen käärmelaji, joka elää Pakistadin sademetsissä. Se pystyy sylkemään lamaannuttavaa ja tappavaa myrkkyä jopa kolmen metrin päähän myrkkyhampaistaan ja on maailman suurin myrkkykäärme. Käärme voi kasvaa jopa 7-metriseksi.
Väestö[]
Kielet[]
Pakistadin puhutuimmat kielet ovat
- Bangla, 93% asukkaista, noin 443 miljoonaa puhujaa
- Korlia, 3% asukkaista, noin 14 miljoonaa puhujaa
- Englanti, 2% asukkaista, noin 10 miljoonaa puhujaa
- Lingua Romana, 1% asukkaista, noin 5 miljoonaa puhujaa
- Kirja, 1% asukkaista, noin 5 miljoonaa puhujaa
Uskonnot[]
- Bangladistisuus, 92% asukkaista, noin 438 miljoonaa kannattajaa
- Islam, 5% asukkaista, noin 24 miljoonaa kannattajaa
- Buddhalaisuus, 1% asukkaista, noin 5 miljoonaa kannattajaa
- Ateismi, 1% asukkaista, noin 5 miljoonaa kannattajaa
- Kristinusko, 1% asukkaista, noin 5 miljoonaa kannattajaa
Ikäjakauma[]
Pakistadin ikäjakauma.
- 41% asukkaista, noin 195 miljoonaa = 21-40-vuotiaita
- 32% asukkaista, noin 152 miljoonaa = 1-20 vuotiaita
- 16% asukkaista, noin 76 miljoonaa = 41-60 vuotiaita
- 8% asukkaista, noin 38 miljoonaa = 61-80 vuotiaita
- 3% asukkaista, noin 14 miljoonaa = 81-100 vuotiaita
Sukupuolijakauma[]
Pakistadin sukupuolijakauma
- 51% asukkaista, noin 242 miljoonaa = naisia
- 47% asukkaista, noin 224 miljoonaa = miehiä
- 2% asukkaista, noin 10 miljoonaa = muita
Hallinnollinen jako[]
Pakistad on jaettu neljään provinssiin, jotka on nimetty pääkaupunkiensa mukaan.
Provinssi | Lippu | Pinta-ala | Asukasluku | Asukastiheys | Miljoona-
Kaupunkien Määrä |
Suurimmat kaupungit |
---|---|---|---|---|---|---|
Darachi | 796 095 km² | 186 000 000 | 233,64 as/km² | 22 |
| |
Bhaka | 592 181 km² | 134 000 000 | 226,28 as/km² | 13 |
| |
Lementine | 65 908 km² | 53 000 000 | 804,15 as/km² | 8 |
| |
Rakarta | 132 189 km² | 103 000 000 | 779,18 as/km² | 16 |
|
Kaupungit[]
Pakistadin miljoonakaupungit. Yli viiden miljoonan asukkaan kaupungit ovat pyöristetty miljoonien tarkkuudella ja alle viiden miljoonan asukkaan kaupungit satojen tuhansien tarkkuudella.
Nro. | Nimi | Provinssi | Asukasluku |
---|---|---|---|
1. | Darachi | Darachi | 45 000 000 |
2. | Rakarta | Rakarta | 33 000 000 |
3. | Bhaka | Bhaka | 24 000 000 |
4. | Bagdaban | Darachi | 21 000 000 |
5. | Lementine | Lementine | 17 000 000 |
6. | Hauki | Rakarta | 16 000 000 |
7. | Daria | Bhaka | 13 000 000 |
8. | Los Tigos | Bhaka | 10 000 000 |
9. | Etiger | Darachi | 9 000 000 |
10. | Napale | Lementine | 7 000 000 |
11. | Sharahi | Rakarta | 7 000 000 |
12. | Arabatar | Bhaka | 7 000 000 |
13. | Oren | Lementine | 6 000 000 |
14. | Etre | Darachi | 6 000 000 |
15. | Derenstown | Rakarta | 6 000 000 |
16. | Etra | Darachi | 6 000 000 |
17. | Sante Nemo | Bhaka | 6 000 000 |
18. | Limu | Darachi | 6 000 000 |
19. | Kurad | Bhaka | 5 000 000 |
20. | Izlaijing | Lementine | 5 000 000 |
21. | Heeri | Rakarta | 4 900 000 |
22. | Baires | Darachi | 4 600 000 |
23. | Vaanofas | Darachi | 4 500 000 |
24. | Doman | Rakarta | 4 300 000 |
25. | Nepali | Bhaka | 4 100 000 |
26. | New Darachi | Darachi | 3 800 000 |
27. | Nile | Rakarta | 3 400 000 |
28. | Allehi | Lementine | 3 300 000 |
29. | Ilmanja | Lementine | 3 100 000 |
30. | Trapulor | Darachi | 3 000 000 |
31. | Korsilia | Darachi | 2 600 000 |
32. | Rasila | Rakarta | 2 500 000 |
33. | New Mumbai | Bhaka | 2 300 000 |
34. | Njara | Darachi | 2 200 000 |
35. | Us | Darachi | 2 200 000 |
36. | Sivunodorialakamosaiine | Bhaka | 2 000 000 |
37. | Beganodiros | Darachi | 1 900 000 |
38. | Sisika | Rakarta | 1 700 000 |
39. | Nebo | Darachi | 1 700 000 |
40. | New Kirkuvia | Rakarta | 1 700 000 |
41. | Ykilles | Rakarta | 1 500 000 |
42. | Boskland | Darachi | 1 500 000 |
43. | Erttilande | Darachi | 1 500 000 |
44. | New Londonium | Lementine | 1 400 000 |
45. | Lisghet | Darachi | 1 400 000 |
46. | Assera | Rakarta | 1 400 000 |
47. | Palazdon | Rakarta | 1 400 000 |
48. | Legdon | Darachi | 1 400 000 |
49. | Poly | Bhaka | 1 300 000 |
50. | Simsalabim | Rakarta | 1 300 000 |
51. | Laskaumikir | Darachi | 1 200 000 |
52. | Ananasakaama | Bhaka | 1 200 000 |
53. | Osghabat | Darachi | 1 200 000 |
54. | Suis | Rakarta | 1 100 000 |
55. | Ezton | Bhaka | 1 100 000 |
56. | Ehelianor | Darachi | 1 000 000 |
57. | Mono | Darachi | 1 000 000 |
58. | Jaagil | Lementine | 1 000 000 |
59. | Taziland | Rakarta | 1 000 000 |
Armeija[]
Pakistadin armeijassa on rauhan aikana 19 000 000 ja sodan aikana 35 000 000 henkilöä.
Maavoimat[]
- 2500 tankkia
- 1575 MLRS
- 1500 telatykkiä
- 3000 kenttätykkiä
- 2000 kuljetusvaunua
Merivoimat[]
- 50 lentotukialusta
- 700 hävittäjää
- 700 sukellusvenettä
- 500 frigattia
- 500 korvettia
- 100 miinalaivaa
Ilmavoimat[]
- 700 hävittäjää
- 500 pommikonetta
- 500 helikopteria
- 1500 kuljetuskonetta
Kulttuuri[]
Ruokakulttuuri[]
Pakistad on maailman suurin kalan-, teen- ja hedelmientuottaja, joka näkyy myös ruokakulttuurissa, jossa kaikkia näitä on paljon. Nuudeleita syödään paljon, enemmän kuin riisiä tai perunoita, vaikkei riisikään harvinaista ole. Chiliä käytetään ruokien maustamisessa usein ja Tee on yleisin ruokajuoma. Pakistadin kansallisruoka on chilillä maustettu savustettu miekkakala nuudelien ja kissankakkateen kera.
Musiikkikulttuuri[]
Pakistadilainen musiikki on itämaista ja rauhallista. Toisin kuin esimerkiksi Kirjalasta, Pakistadista ei ole pompahtanut yhtään kuuluisaa laulajaa maailmalle. Pakistad on järjestänyt Dollariviisut-nimisen laulukilpailun neljä kertaa ja voittanut kolme kertaa, eli Dollariviisuissa ollaan menestytty melko hyvin.
Urheilukulttuuri[]
Pakistadissa yleisimmät urheilulajit ovat lento-, sulka- ja koripallo. Jalkapallojoukkueita on suhteellisen vähän verrattuna muihin maihin ja kansallisissa urheilukisoissa ei pärjätä yleensä kovin hyvin.