Ormolv | |
---|---|
Nimi | Itä-Siperiaanien Ormolvin Kansallisvalta |
Valtiomuoto | Puolikeisarillinen kansanvalta |
Johtaja | Kuvernööri Vladimir 3 |
Pääkaupunki | Irkutsk |
Muita kapunkeja | Vasil, Bratsk, Altai |
Väkiluku | 7 149 563 asukasta |
Valuutta | Ormi |
BKT |
-58 mrd. usd -per asukas 8 112 usd |
Itsenäisyys | 14 maaliskuuta 1756 |
Itä-Siperiaanien Ormolvnin Kansallisvalta (tunnetaan paremmin nimellä Ormolv) on valtio pohjoisessa Keski-Aasiassa. Ormolvilla on erittäin häilyvät rajat, koska sillä ei ole suoria rajanaapureita. Virallisena kielenä toimivat venäjän paikalliset murteet. Ormolv on käyttäjän leonffe omistuksessa.
Maantiede ja ilmasto[]
Ormolvissa on hyvin vaihteleva ilmasto. Maan pohjoisosissa on hyvin viileä meri-ilmasto, kun taas etelässä on kuiva mannerilmasto. Altailla vallitsee vuori-ilmasto. Läntisimmässä Ormolvissa vallitsee teollisuus ilmasto, eli ikuinen talvi saasteiden takia.
Ormolvin maantiede on yhtä monimuotoinen kuin sen ilmasto. Pohjoisessa on valtavat mäntymetsät ikiroutineen. Lännessä sijaitsee mahtavat Altai-vuoret monine kaivoksineen. Etelä on lähes täysin aroa, jolla kasvaa monia plantaaseja oopium-unikkoa.
Ormolvin pinta on lähes täysin alankoa. Korkein kohta on Altailla sijaitseva Ormolv Mahtavan taivasta hipova patsas.
Suurimmat kaupungit ovat
1. Bratsk,noin miljoona asukasta
2. Vasil, noin miljoona asukasta
3. Irkutsk, 213 756 asukasta
4. Altai, 100 000 asukasta
5. Kirsuk, 75 900 asukastaa
Historia[]
Heimovallat[]
Ennen vuotta 633 nykyisen Ormolvin alueella eli seitsemän eri heimoa. Heimot olivat kehittymättömiä viljelijöitä hökkeleissään. Viisi heimoista sotivat keskenään, kaksi muuta olivat rauhan kannalla. Rauhan heimot keskittyivät vain oopiumin liikakäyttöön ja katosivat. Vanhojen kertomusten mukaan viisi muuta heimoa tuhoutuivat voittamattoman pedon kynsissä. Modernit historiantutkijat selittävät pedon haarniskoidulla armeijalla. Toisaalta jotkut uskovat pedon olleen todellinen.
Kuningaskunnat[]
Vuonna 633 idän viisi kuningasta perustivat valtionsa heimojen alueille ja alistivat kansan. Viisi kuningassukua pyrki pitämään rauhaa yllä, jotta kansa voisi kehittyä. Vuosisatojen saatossa eteläisin valtio, Valiskin, kehittyi ja riitautui muiden valtojen kanssa. Tämä johti Ensimmäiseen Valistussotaan. Sota kesti 20 pitkää vuotta ja päättyi Valiskin suvun tuhoon. Uudeksi voimasuvuksi nousi Arastokin suku. Toinen Valistussota syttyi erittäin kehittyneen Niskin hyökättyä Valiskiin sata vuotta ensimmäisen sodan päättymisen jälkeen. Nisk ja Valisk tuhosivat toisensa sodassa täydellisesti. 200 vuotta Valistussotien jälkeen Pohjoisesta hyökkäsi Ormolv XIV:n armeija ja alisti nopeasti kaikki kuningaskunnat.
Itsenäisyyden alku[]
Vasta itsenäistyneen Ormolvin kuningaskunnan johtaja Ormolv Mahtava aloiti massiiviset puhdistukset vahvistaakseen omaa valtaansa. Itsenäisyyden alussa toteutetiin myös paljon hyvää, kuten yliopistojen perustamisen ja maanviljelyn tehoniiton. Ormolv Mahtavan on väitetty eläneen yli 200 vuotta, mutta todellisuudessa hän ja hänen poikansa näyttivät hyvin samalta.
Teollistuneisuuden aika[]
Ormolvin kuningaskunta kuului ns. myöhäisteollistuneiden valtioden joukkoon, koska se teollistui vasta 1900-luvun alussa. Tuon aikainen hallitsija Jegor II kiinnostui sosialismista ja alkoi johtaa maataan sosialismiin. Vuosisatoja rauhassa ollut kansa ei pitänyt kuitenkaan hankkeesta ja aloitti ensimmäisen monista tulevista suurvallankumouksista. Vuonna 1926 kansa hyökkäsi kuninkaan linnaan ja tappoi kuningashuoneen. Nämä tapahtumat johtivat sosialistisen kehityksen pysähtymiseen.
Nykyinen valta[]
Vallankumouksen jälkimainingeissa alettiin pohtia sopivaa valtiomuota. Johtamiseen haettiin mallia kehittyneestä euroopasta , mutta vanhoja perinteitä haluttiin kuitenkin säilyttää. Vuonna 1927 saatin johtamispohdiskelu päätökseen. Uusi valtiomuoto oli Kansantasavalta, eli kansalla oli voimakkaat mahdollisuudet vaikuttaa politiikkaan, mutta johtajalla olisi lähes diktataattorin asema. Ensimmäiseksi kuvernööriksi valittiin Dmitri 1.
Toinen suuri vallankumous[]
Kansa nousi kapinaan uutta isäänsäkin julmempaa kuvernööri Dmitri 2 vastaan, koska hän tuhosi kansan omaisuutta. Uusi hallitsijasuku päätettinin valita kansanäänestyksellä ilman poliitikkoja. Vaalien tuloksena valtaan nousi Vasil 1 isä Igor 1. Vallankumouksen myötä parlamentin paikkoja lisättiin kolmeensataan ja valtaa lisättiin.
Nykypäivä
Noustuaan valtaan vuonna 1990, Vasil 1 antoi rakennuttaa maan perustajan Ormolv Mahtavan patsaa Altain korkeimmalle huipulle. Vasil 1 on jatkanut edeltäjiensä linjaa toisinajattelijoiden puhdistuksissa. Ormolvin Kansantasavalta on taloudellisesti riippumaton huumeriippuvainen maa. Vuonna 2017 tapahtui Ormolvin historian järkyttävin isku, kun varakuvernööri Vasil 2 hyökkäsi parlamenttiin tappaen kaikki paikalla olleet.
Politiikka[]
Ormolvin politiikka on hyvin hallitsija johtoista, mutta myös tavallisella tallaajalla on huomattava vaikutusmahdollisuus politiikassa kansanäänestyksien johdosta.
Puolueet[]
Ormolvissa on paljon erilaisia puolueita, joten perinteinen oikeisto-vasemmisto jako toimii huonosti.
Puolue | Ideologia | halllituksessa/oppositiossa |
---|---|---|
Kansallisen Erämaan Veljet | äärikeskustalainen, koko maa auttuna, erämaahan enemmän asukkaita | oppositiossa |
Oopium puolue | unikon kasvattajille enemän tukia, Eteläisille kileile enemmän tukea | hallituksessa |
Uusi Aamunkajo | Järjestäytynyt rikollisuus luvanvaraiseksi, kevyemmät tuomiot, vähemmän rikosnimikkeitä | lakkautettu |
Kansainvälien | Täysi kommunismi | lakkautettu |
Bisnes puolue |
Kaikki oman onnensa nojassa, Yritysvero pois, maanviljelys pois |
oppositiossa |
Muutospuolue | Moderni yhteiskunta, liitovaltio, avoimet rajat, ei armeijjaa | hallituksessa |
Kansanäänestykset[]
Ormolvissa järjestetään kansanäänetyksiä kaikista vähänkin tärkeämmistä päätöksistä, kuten uusista valtion rakennuksista. Jotkin äänestykset ovat suunnattu vain tietylle kansanosalle, esimerkiksi insinööreille. Suurin kansanäänestys on ehdottamasti kuvernöörisuvun valinta, mikä tapahtuu yleensä sisällissodan jälkeen. Toiseksi suosituin äänestys on parlamenttivaalit.
Parlamentti[]
Parlamentti koostuu hallituksesta, virkamiehistä, oppositiosta ja epämääräisistä byrokraateista sekä mafiosoista. Poliitikot ovat kokeneita virkamiehiä, joilta vaaditaan 30 vuoden kokemus valtion työssä. Helpommin pääsee poliitikoksi omistamalla tarpeeksi muhkean lompakon. Virkamiehet ja byrokraatit vastaavat lakien lopullisesta muodosta erilliskokouksessa. Oppositio ei osallistu parlamentin kokouksiin, vaan osallistuvat vain Valtio-kokouksiin. Mafiosot pitävät huolen hallinon sopivuudesta sekä toimivat hallituksen ulosmittaajina.
Parlamentti on yksiosainen. Kokoontumisia on kerran kuussa Valtio-kokouksen nimellä.
Kuvernööri[]
Kuvernööri pitää käsissään ylintä valtaa ja voi halutesaan kävellä muun valtakoneiston ylitse. Kuvernöörin pesti on perinnöllinen, vaikkakin kansanäänestyksellä voidaan vaihtaa kuvernöörisukua. Kuvernööri toimii virallisena tiedottajana sekä vastaa täysin ulkopolitikasta. Kuvernööriä avustaa asiantuntija koneisto. Kuvernöörin toinen tärkeä avustaja on varakuvernööri, joka on myös vallanperijä ja aina hallitsijan suosikkilapsi. Kuvernöörin tunnus on jalokivillä päällystetty silinteri.