Valtiopeli Wiki
Register
Advertisement

Karibia (The constitutional kingdom of Caribbea, Kingdom of Caribbea) on valtio Väli-Amerikassa ja Karibianmerellä. Siihen kuulu Kuuban saaren itäosa, Hispaniolan saari, sen vieressä oleva jännä saari ja Jamaika.

Karibia on yleisesti tunnettu rauhantahtoisena maana, jota johtaa puolipresidentillisin valtuuksin monarkki. Nykyinen monarkki on kuningatar Angelina II.

Karibian saarille saapuivat kirjalaiset 1400-luvulla. 1500-luvun alussa siirtomaalaiset ryhtyivät kapinaan ja voittivat itsenäisyyden kirjalaisilta "Saarten sodan" jälkeen.

Historia[]

Alkuperäisasukkaat[]

Karibian saarilla eli suuria korkeakulttuureja antiikin aikana ja vähän sen jälkeen. Suurimpia kulttuureja olivat "Hispinit", joiden mukaan Hispaniolan saari on nimetty, ja "Jamakat", joiden mukaan Jamaikan saari on nimetty.

Kirjalaisten tulo ja Saarten sota[]

Kirjalaiset tutkimusmatkailijat saapuivat Karibian saarten rannoille 1400-luvun lopulla. He orjuuttivat alkuperäisasukkaat ja ryöstivät kullan. Tutkimusmatkailijat jäivät kuitenkin asumaan saarille.

Vuonna 1520 Karibian eurooppalaiset asukkaat olivat jo vaihtuneet kirjalaisista iberialaisiin. Iberialaiset toivat grazin kielen saarille. He myös aloittivat Saarten sodan kirjalaisia vastaan. Sota päättyi iberialaisten voittoon ja Karibian perustamiseen.

Imperiumin kasvaminen[]

1600 luvulla Karibia laajeni Etelä-Floridaan ja koko Kuubaan. Se valloitti IRL Venezuelan pohjoisosat ja Etelä-Afrikan. 1800 luvulla karibialaiset olivat jo filippiineillä.

Suuri maailmansota[]

Karibia liittyi Toiseen maailmansotaan Iskunvaimenninvaltojen puolelle vuonna 1930, kun kirjalaiset sotajoukot yrittivät vallata sen Filippiinien siirtomaita tukikohdaksi. Karibialaiset suuttuivat ja painostivat hallituksen julistamaan sodan.

Sodassa Karibia miehitti Etelä-Floridaa ja Etelä-Portugalia.

Vuonna 1931 Karibia antautui ja Liittoutuneiden rauhanehdot olivat seuraavat:

  • Karibialla ei saa olla kunnollista armeijaa vuoteen 2050 asti
  • Länsi-Kuuba siirtyy muutamien Karibian saarten joukossa Khalifornialle
  • Muutamat Karibian saaret siirtyvät Kirjalalle

Maailmansodasta tähän päivään[]

//tulossa//

Maantiede ja ilmasto[]

Karibian ilmasto on trooppinen. Koillispasaati tuo kesäisin runsaita sateita, ja etenkin saarten koillisilla vuorenrinteillä kasvaa sademetsiä. Etenkin kesällä ja syksyllä alueella esiintyy voimakkaita hirmumyrskyjä. Tulivuoritoiminta on vaikuttanut elämään monilla saarilla.

Karibiassa on muutamia vuoria, mutta isoimmilla saarilla on paljon sademetsää ja viljelymaata.

Kaupungit[]

Karibian saarten suurimmat kaupungit sijaitsevat juuri Karibiassa. Suurin kaupungeista on kiistattomasti Santa Dominon metropoli.

  1. Santa Domino, 3 miljoonaa as. (vihreä)
  2. St. Wales, 1,8 miljoonaa as. (keltainen)
  3. Queenston, 0,6 miljoonaa as. (punainen)
  4. Port Rikcy, 0,5 miljoonaa as. (sininen)
  5. Knighton, 80 000 as. (Violetti)
  6. Lorton, 54 000 as. (oranssi)
Karibian kaupungit

Infrastruktuuri ja talous[]

Karibian maatalous tuottaa sokeriruokoa, banaaneita, kahvia, sitrushedelmiä ja mausteita. Blue Mountain -vuoren rinteillä yli 2 000 m:n korkeudessa kasvatetaan myös Jamaica Blue Mountain -kahvia, jota pidettiin yleisesti maailman parhaana kahvina. Tärkein kauppakumppani on Khalifornia, jonne vuonna 2010 suuntautui 34 prosenttia viennistä ja 33% tuonnista.

Liikenne ja verkkoyhteydet[]

Karibialla on monia suuria kansainvälisiä lentokenttiä, joista suurimmat olivat Domino Cookie Airport Santa Dominossa ja Royal International Airport Queenstonissa.

Karibiassa menee junaliikennettä Panaman ja Hispanian saarilla, mutta se loppui vuonna 1992 Jamaikalla. Suurin junayhtiö on valtion omistama Pacal Trene Lini.

Autoliikenne Karibian saarilla on oikeanpuoleista ja yleisin nopeusrajoitus oli kaupungissa 30km/h tai 50km/h ja maantiellä 80km/h.

Karibian tärkein liikenneväline on auton ohella vene. Valtion omistamalla Karibbilin Zibben varustamolla on yli 200 lauttaa liikennöimässä Karibianmeren saarten välillä.

Karibian valuutta[]

Karibiassa on ollut kaksi valuutta. Kun se itsenäistyi vuoden 1521 "Saarten sodassa", se piti Kirjalan puntaa valuuttanaan. Vuonna 1566 punta vaihdettiin Karibian Beteen. Bete poistui käytöstä Suuren Maailmansodan aikana 1932, sillä sota oli heikentänyt maan taloutta. Uudeksi valuutaksi valittiin Karibian Kruunu.

Karibian kruunu2

Kymmen kruunun seteli

Väestö[]

Vuonna 2017 arvioitu väkiluku on 26,87 miljoonaa. 7% väestöstä on tummaihoisia, 87% on valkoihoisia ja 6% on mulatteja. Puhutuimmat kielet ovat waetha ja englanti. Waethaa puhuu 93% väestöstä, mutta englanti on vakiinnuttanut asemansa kuninkaallisten, aatelisten ja työasioiden kielenä. Kouluissa opetetaan englantia toiselta luokalta lähtien lukion viimeiselle vuodelle asti.

Vuoden 2014 arvion mukainen eliniänodote on naisilla 76-vuotta ja miehillä 73-vuotta.

Karibian opetusjärjestelmä on jaettu kolmeen osaan:

  • Ala-aste (Primary), 7-12 vuotiaille
  • Yläaste (ja lukio) (Secondary), 12-18 vuotiaille
  • College ja yliopisto (Tertiary), korkea-asteen opintoihin

Uskonto[]

Noin kaksi kolmasosaa Karibian väestöstä on kristittyjä, etupäässä protestantteja. Katottomia on 2,6%. Loput ovat muita uskontoja, kuten juutalaisia tai myslimejä.

  • Protestantit - 59%
  • Uskonnottomat - 22%
  • Kirjakaanit (Anglikaanit) - 12%
  • Katottomat - 2,6
  • Muut - 4,4%

Kulttuuri[]

Musiikki[]

Raggaemusiikki on kotoisin Karibiasta ja se on siellä hyvin suosittua. Tunnettuja raggaemuusikkoja ovat Snoodel Dog, Goldbeast ja Jeremy Cooper.

Taide ja kirjallisuus[]

Karibialaiset kirjoittavat paljon meriaiheisia kirjoja, mutta myös jännittäviä rikosromaaneja löytyy karibialaisilta kirjailijoilta. Tunnettuja kirjailijoita ovat Ian Flameink (Jason Blond), Juan Blood (Big book of wonderfull sea creatures) ja Teresa Heymanway (Dancing with a shark).

Taiteen saralla ei ole tunnettuja henkilöitä, mutta koulussa opetettiin piirtämään mereneläviä ja saaria.

Teatteri ja elokuvat[]

Elokuvia ja teatteria ei paljoa seurata, mutta Raymonde Äntselette niminen teatteriesitys, joka on myös elokuvana, on suosittu. Sen on käsikirjoittanut Allan Bookyard ja siinä kerrotaan Raymondista, joka asuu Los Äntselesissä.

Urheilu[]

Jamaikalaiset rakastavat jalkapalloa. Sitä on pelattu innolla jo 1900-luvun alusta lähtien. Esimerkiksi Leonard Messy-niminen huippujalkapalloilija on Karibiasta kotoisin. Hän pelaa Santa Dominon Tähdissä (Santa Domino Jetun).

Ruoka- ja juomakulttuuri[]

Karibiassa juodaan paljon viiniä ja omenalimsaa. Tunnettuja päiväruokia ovat sillileivokset ja friteerattu miekkakala. Angelina II on yrittänyt rajoittaa miekkavalaiden pyyntiä, ja jotkut ovat pitäneet sitä loukkauksena karibialaista ruokakulttuuria kohtaan.

Kansallisasioita ja lippu[]

  • Kansallislaulu: Ke Vah Karibilin
  • Kansalliseläin: Hai
  • Kansallismotto: Ke staal gry

Ke vah Karibilin[]

Ke vah Karibilin on Karibian kansallislaulu. Sen sävelsi ja sanoitti Jaan Mary Walrus 1700-luvun alussa, eli silloin kun vanha waethan kieli alkoi jo hijalleen hiipua.

Sanat[]

Waethaksi Suomeksi
Ensimmäinen

Säkeistö

Laap de pollan ir waa mo cita,

ir waa mo cita - lak vah karibilif.

Nukkukaa te lapset matkalla kaupunkiin,

matkalla kaupunkiin - joka on karibialainen

Toinen säkeistö Kelen de lommen ir waa mo tere,

ir waa mo tere - kak vah karibilif

Kävelkää te miehet matkalle maahan,

matkalla maahan - joka on karibialainen

Kolmas säkeistö

(kertosäe)

Ke vah karibilin,

de vah karibilin,

je vah karibilin -

rin ra vah deng sto

Olemme karibialaisia,

Olette karibialaisia,

He ovat karibialaisia -

ja niin se on hyvin

Neljäs säkeistö Laap de dannan ir waa mo sou,

ir waa mo sou - lak vah karibilif

Nukkukaa te naiset matkalla merelle,

matkalla merelle - joka on karibialainen

Viides säkeistö Laap rin kelen de mannan ir waa mo tere,

ir waa mo tere - lak vah karibilif

Nukkukaa ja kävelkää te ihmiset,

matkalla kaupunkiin, matkalla kaupunkiin,

joka on karibialainen

Kuudes säkeistö

(kerto säe)

Ke vah karibilin,

de vah karibilin,

je vah karibilin -

rin ra vah deng sto

Olemme karibialaisia,

Olette karibialaisia,

He ovat karibialaisia -

ja niin se on hyvin

  1. Laap de pollan ir waa mo cita, ir waa mo cita - lak vah karibilif.
  2. Kelen de lommen ir waa mo tere, ir waa mo tere - kak vah karibilif
  3. Ke vah karibilin, de vah karibilin, je vah karibilin - rin ra vah deng sto
  4. Laap de dannan ir waa mo sou, ir waa mo sou - lak vah karibilif
  5. Laap rin kelen de mannan ir waa mo tere, ir waa mo tere - lak vah karibilif
  6. Ke vah karibilin, de vah karibilin, je vah karibilin - rin ra vah deng sto
Advertisement