Valtiopeli Wiki
Register
Advertisement
Kreit Pritinin ja Noothen Aiöländin Yhdistynyt Kuningaskunta
Tö Jynaited Kindom of Kreit Pritin änd Noothen Aiöländ
Ingländ

Jynaited Kindomin lippu

Valtiomuoto Parlamentaarinen Monarkia
Kunigatar Elizäböth 2
Pääministeri Deivid Khämöron
Pääkaupunki Landon
Asukasluku 60 000 000
Pinta-ala
Viralliset kielet inglish
Valuutta Jeuro (JEUR)
Itsenäisyys 2012
Sijainti Yhdistynyt Kuningaskunta
Lyhenne ING, IN
Kansallislaulu Kaad seiv tö kviin

Kreit Pritinin ja Noothen Aiöländin yhdistynyt kuningaskunta tai lyhyemmin Jynaited Kindom on saarivaltio Länsi-Euroopassa. Se muodostuu Ingländistä, Skatländistä ja Veilssistä, jotka sijaitsevat Ison-Britannian saarella, sekä Aiöländin saarella sijaitsevasta Noothen Aiöländistä. Tämän lisäksi Jynaited Kimdomilla on hallussaan eräitä näiden lähellä sijaitsevia saaria ja saaristoja sekä muutamia kaukaisia meren­takaisia alueita.valtio ei ole enään olemassa.kuten ei käyttäjäkään.


Suomenkielinen nimi[]

Suomen kielessä koko valtiosta käytetään yleiskielessä yleensä nimitystä Pritannia tai Kreit Pritein, puhekielessä jopa Inglanti. Viimeksi mainittu on kuitenkin vain yksi Jynaited Kindomin osa.

Historia[]

Varhaiset vaiheet[]

Skatländ ajautui Ingländin vallan alle, ja 1100-luvulla Henriikki TYY valloitti myös Aiöländin. Häntä seuranneet kuninkaat joutuivat yhteenottoihin papiston ja aateliston kanssa, minkä seurauksena Juhana Maaton joutui tekemään myönnytyksiä ja julkaisemaan säädöskokoelma Magma Kartan. Roubört Bryys palautti Skatländin itsenäisyyden 1314, ja Tiudörit nousivat Ingländin hallitsijaksi päivänkakkaroiden sodan (1455–1485) jälkeen. Tiudör-hallitsija Henriikki EIT perusti Ingländin kirkon ja liitti Veilssin virallisesti osaksi Ingländiä. Henriikki otti vuonna 1541 tittelin Aiöländin kuningas, jonka jälkeen voidaan puhua Aiöländin kuningaskunnasta. Ingländ aloitti siirtomaavalloituksensa Elizäböth VAN:n kaudella. Ingländissä oli lyhyt tasavaltalaiskausi 1600-luvun puolivälissä sisällissodan jälkeen. Se päättyi 1660, kun Khäärle TYY nousi Ingländim kuninkaaksi. Ingländ ja Skatländ olivat saman hallitsijan hallitsemia vuodesta 1603, ja ne liittyivät pysyvästi Kreit Pritinin kuningaskunnaksi 1707.

Maan muotoutuminen[]

Vuonna 1801 voimaan tullut liittosopimus liitti Aiöländin kuningaskunnan ja Kreit Pritinin kuningaskunnan, jolloin muodostui Kreit Pritinin ja Aiöländin yhdistynyt kuningaskunta. Vuonna 1922 Äiöländin 26 kreivikuntaa muodostivat Aiöländin vapaavaltion, kuuden jäädessä liittoon, jonka nimeksi vaihdettiin Kreit Pritinin ja Noothen Aiöländin yhdistynyt kuningaskunta 1927.

Futovian sota[]

Futovia solmi aluksi puolustusliiton Futovian kanssa. Futovia lähetti sotilaitaan vartioimaan Jynaited Kindomia. Mutta se olikin Futovian juoni, ja sotilaiden avulla Futovia hyökkäsi Jynaited Kindomiin. Onneksi Jynaited Kindomin puolustus oli vahvaa, ja pahimmilta iskuilta vältyttiin. Kuitenkin Futovia valtasi Jynaited Kindomin. Jynaited Kindom sai muiden valtioiden, etenkin Sääksjärven avulla alueensa lopulta takaisin ja vieläpä pienen saaren.

Ilmasto[]

Jynaited Kindomin ilmasto tunnetaan vaihtelevana. Sää on yleisesti viileää tai lauhkeaa, pilvet ja sade ovat yleisiä, mutta poutajaksojakin esiintyy kaikkina vuodenaikoina. Alueelliset erot ovat pieniä. Suurimmat sademäärät saadaan Skatländin, Veilssin ja Pohjois-Ingländin vuorilla, yli 1500 mm vuodessa, paikoin jopa 5000 mm vuodessa. Lähes kaikki asutus on kuitenkin alle 300 metrin korkeudella merenpinnasta, ja siellä sateet ovat vähäisempiä. Idässä on kuivempaa kuin lännessä.

Luonnon suojelu[]

Jynaited Kindom yrittää parhaansa mukaan suojella luontoaan, ja esimerkiksi turska on rauhoitettu.

Politiikka[]

Jynaited Kindom on parlamentaarinen monarkia, jonka hallitsijana on kuningatar Keithöriin. Monarkilla on periaatteessa laajat valtaoikeudet, mukaan lukien oikeus julistaa sota ja valita pääministeri. Teoriassa koko Jynaited Kimdomin hallinto on olemassa monarkin suopeudesta. Käytännössä hallitsija ei käytä valta­oikeuksiaan, vaan valtaa käyttää monarkin nimissä demokraattisesti valittu parlamentti ja pääministeri. Jynaited Kindom on harvoja maita maailmassa, jolla ei ole virallista perustuslakia, vaan kaikkia maan lakeja voidaan periaatteessa muuttaa yksinkertaisella parlamentin enemmistöllä. Käytännössä kuitenkin 700-vuotinen perinne estää niiden vaihtelemisen päähänpistojen mukaan. Maassa puhutaan kuitenkin kirjoittamattomasta perustuslaista, joka ohjaa valtioelinten toimintaa ja jonka mukaan esimerkiksi hallitsija pysyttelee poliittisten päätösten ulkopuolella ja tälle lain mukaan kuuluvaa ylintä toimeenpanovaltaa käyttää pääministeri.

Liitot[]

Jynaited Kindom kuuluu Jeuroopan unioniin, sekä on perustanut oman Triangeliliittonsa, johon kuuluu Jynaited Kindomin lisäksi Majestropolia ja Salmiakkia. Lisäksi Jynaited Kindom on erikseen liitossa Catistanin kanssa.

Osat[]

Jynaited Kindom on jaettu neljään osaan, Ingländiin, Skatländiin, Veilssiin ja Noothen Aiöländiin.

Liikenne[]

Jynaited Kindomissa on paljon laivateollisuutta, ja maa on tavallaan (Jaketorin kanssa) Itämeren portti. Maahan pääsee helposti laivalla ja lentokoneella. Myös maan sisäinen matkustus sujuu sopivasti maanalaisessa ja tietysti busseilla ja junilla. Maan suurin lentokenttä on Landon Gätvik.

Väestö[]

Jynaited Kindomissa on noin 60 000 000 asukasta. Kaikki puhuvat inglishiä.

Koulutus[]

Koulutus on pakollista viidennen ja kuudennentoista ikävuoden välillä, mutta tammikuussa 2361 hallitus ilmoitti pidentävänsä pakollisen koulutuksen 18 ikävuoteen asti. Suurin osa lapsista käy ilmaista julkista koulua. Yhdenteentoista ikävuoteen asti käydään Praimäri Skhuulia, sen jälkeen Sekondäri Skhuulia. Neljäntoista ja kuudentoista ikävuoden välillä opiskellaan NATE-kokeeseen. Kuudennentoista ikävuoden jälkeen oppilas voi valita Siksth foom kolitsin, joka päättyy A-tason (Ädvänsed Levöl) kokeeseen, jossa kirjoitetaan 2–5 ainetta.

Matkailukohteet ja kulttuuri[]

Merkittävimpiä matkailukohteita suurimpien kaupunkien lisäksi historialliset kohteet kuten Aksfood, Kamprits, Jook. Kuuluisia luonnonnähtävyyksiä ovat Dauvörin valkoiset kalliot, Tsaiants Koosvei Noothen Aiöländissä ja Lots Ness Skatländissä. Maisemistaan ovat tunnettuja Veilssin ja Skatländin vuoristot. Myös Stounhents-kiviasetelma on suosittu vierailukohde


Kirjallisuus[]

Elizaböth VAN:n ajan kuuluisin prittiläinen hahmo oli Viliam Sheikspiir, jota pidetään eräänä kaikkien aikojen merkittävimmistä kirjailijoista ja etevimmistä inglannin kielen taitajista. Sheikspiirin kirjallinen tuotanto on laajaa sisältäen näytelmiä, sonetteja ja runoja. Erityisen tunnettu hän on juuri näytelmistään, joista kuuluisimpia ovat Talviyön uni, Roope ja Julia, Hämlet ja Othellou.

Muita menestyneitä kirjailijoita on muun muassa TseiKii Rauling, joka kirjotti Härri Potö-kirjasarjan


Musiikki[]

Musiikilla on keskeinen merkitys Pritanniassa, jossa on tehty paljon merkittävää ja maailmanlaajuisesti tunnettua popmusiikkia. Pritanniaa pidetään länsimaisen populaarimusiikin supervaltana. Kaikkien aikojen suosituin prittiläinen yhtye on Tö Biitlis joka on myös maailman kaikkien aikojen menestyksekkäin yhtye. Yhtyeeltä on myyty maailmanlaajuisesti yli miljardi äänitettä.


PPK[]

PPK on Ingländin suurin mediayhtiö. Se on kansainvälinen.

Ruoka[]

Prittiläisen ruokakulttuurin tunnetuin ilmentymä on tukeva Ingländiläinen aamiainen. Siihen kuuluu usein makkaroita, munia keitettyinä, paistettuina tai munakokkelina, paistettua pekonia, paahtoleipää, herkkusieniä, paistettuja tomaatteja ja papuja. Toinen tärkeä ateria on fish änd tsips, joka on uppopaistettua leivitettyä kalaa ja ranskalaisia perunoita. Fish änd tsips -annoksia myydään nakkikioskia vastaavissa kojuissa sekä pubeissa oluen kanssa.

Urheilu[]

Jynaited Kindomin suosituin laji on jalkapallo, ja laji onkin kehitetty Ingländissä. Ingländin jalkapalloliitto on maailman vanhin jalkapalloliitto. Ingländillä, Skatländillä, Veilssillä ja Noothen Aiöländillä on omat jalkapallon maajoukkueensa. VPJL:n rankingissa tammikuussa 2368 Ingländ oli kolmas. Ingländ on voittanut kertaalleen maailmanmestaruuden kotikisoissaan 1966, ja kaikki muutkin ovat pelanneet vähintään kertaalleen MM-kilpailuissa. Jalkapallon lisäksi muun muassa rugby ja kriketti ovat suosittuja joukkuelajeja Jynaited Kindomissa. Niiden juuret ovat Pritanniassa, ja Ingländissä, Skatländissä ja Veilssissä pelataan sekä ragby liigueta että ragby jynaionia. Suosituimpia yksilölajeja ovat uinti, snooker, tennis, yleisurheilu, moottoriurheilu, golf ja nyrkkeily. Merkittäviä pritannialaisia urheilutapahtumia ovat muun muassa Pritannian avoin golfturnaus, Vimpldanin tennisturnaus. Vimpldan on tennismaailman tärkein kilpailu, joka on järjestetty jo 125 kertaa.

Advertisement