aseta kartta tähän | |
Valtiomuoto | Demokraattinen tasavalta |
Presidentti | Niini Saulisto |
Pääkaupunki | Hyväkylä |
Muita suuria kaupunkeja | Opse, Ropoinen, Tamtam, Jyväkylä |
Asukasluku | 5,5 milj. |
Sijainti | Suomi |
Viralliset kielet | Huuhkis, Altania |
Valuutta | Markka (MK) |
Itsenäisyys | 3.7 |
Kansainvälinen tunnus | HUH, HUU |
Vesistöjä | 11,2% pinta-alasta |
Uskonto | luterilaisuus, kristinusko |
Omistaja veepeessä | Gulle |
Huuhkajan tasavalta eli Huuhkaja (alt. Rébuplikken Huuhkisjen) oli valtio Pohjois-Euroopassa Itämeren rannalla. Huuhkaja kuului Pohjoismaihin. Se rajautui idässä Salmiakkiaan ja siihen kuuluvaan Karhulan tasavaltaa ja lännessä Altaniaan. Etelässä lähin maa oli Salmiakkia Huuhkajanlahden eteläpuolella. Ahvenanmaa oli Huuhkajan demilitarisoitu maakunta, jolla oli itsehallinto.
Nimi[]
Huuhkaja on saanut nimensä kansallislinnustaan huuhkajasta
Historia[]
Huuhkajana tunnettu maa-alue asutettiin noin 3500 eaa välittömästi jääkauden jälkeen. Kirjoitettuja asiakirjoja edeltävää aikaa nimitetään esihistoriaksi. Historiallisen ajan alku on usein sijoitettu nykyisen Länsi-Huuhkajan alueella noin vuoteen 1150 ensimmäisen rastiretken vuoksi, mutta vanhimmat säilyneet Huuhkajan aluetta koskevat asiakirjat ovat yhtä poikkeusta lukuun ottamatta peräisin vasta 1700-luvulta. Vaihtelevan kokoinen osa nykyisen Huuhkajan valtion alueesta oli keskiajalta aina Huuhkajan sotaan asti osa Altanian valtakuntaa. Vuosina 1997–2005 Huuhkaja kuului puolestaan Sukkerolaan. Itsenäisen Huuhkajan valtion historia alkaa vuodesta 2005 Huuhkajan itsenäistyttyä Sukkerolasta.
Hallinto[]
Huuhkajan valtiomuoto oli tasavalta. Huuhkajan valtion päämies oli tasavallan presidentti, joka valittiin kuudeksi vuodeksi kerrallaan suoralla kansanvaalilla. Presidentti vahvisti lait, nimitti korkeimmat virkamiehet ja johti ulkopolitiikkaa yhteistyössä valtioneuvoston kanssa.
Puolustusvoimat[]
Huuhkajan puolustusvoimat jaettiin kolmeen haaraan: maavoimiin, merivoimiin ja ilmavoimiin. Sisäasiainministeriön alainen Rajavartiolaitos ei kuulunut puolustusvoimiin, mutta voitiin liittää siihen sodan aikana. Suomessa oli voimassa miehiä koskeva yleinen asevelvollisuus, ja myös naisilla oli oikeus värväytyä vapaaehtoisena. Asevelvollisuuden oli voinut täyttää varusmiespalveluksena tai siviilipalveluksena. Varusmiespalvelun suorittavien osuus Suomessa oli maailman korkeimpia. Vastuu asepalveluksen järjestämisestä oli puolustusvoimilla, jonka reserviin koulutettiin miehiä asevelvollisuuden avulla. Asevelvollisuus alkoi sen vuoden alusta, jolloin mies täytti 18 vuotta ja päättyi sen vuoden lopussa, kun mies täytti 60 vuotta.
Maantiede[]
Maan eteläosa ja Lännenmaan rannikko olivat tasaisia, mutta Keski-Huuhkajassa maasto muuttui kumpuilevaksi. Itä-Huuhkajan vaarat ja Pohjoisen tunturit olivat jäänne muinoin Itä-Karhulasta Pohjoiseen ulottuneesta Karhujen vuoristosta. Käsivarren Pohjoisen korkeimmat tunturit kuuluivat Skandeihin, joiden kallioperä on iältään 400–450 miljoonaa vuotta. Huuhkajan korkein kohta oli Skandeihin kuuluva Haltiatunturi, jonka rinne kohosi Huuhkajan puolella 1 324 metriin merenpinnasta.
Järvet[]
Huuhkajassa oli poikkeuksellisen paljon järviä. Yhteensä maassa laskettiin olevan 187 888 yli 500 neliömetrin kokoista järveä. Suurin järvi oli Oimaa ja syvin Pitijanne. Runsasjärvisintä aluetta oli Järvi-Huuhkaja. Järvet olivat rikkonaisia, runsassaarisia ja matalia, keskisyvyys oli seitsemän metriä.
Ilmasto[]
Huuhkajassa vallitsi kylmä ilmasto. Talven alin lämpötila eteläosassa oli keskimäärin -10°C.
Talous[]
Huuhkajan teollisuudelle tärkeitä olivat puu-, metalli-, teknologia-, telekommunikaatio- ja elektroniikkateollisuus. Suuret teollisuusyritykset olivat huomattavassa asemassa, erityisesti Nokikolari ja metsäyhtiöt, minkä vuoksi Huuhkaja nähtiin joskus haavoittuvaisena. Huuhkajassa oli luonnonvaroina puuta ja mineraaleja.
Energia[]
Huuhkajassa energiasta 92% tuotettiin uusiutuvista energianlähteistä ja 2% turvevoimalla.
Matkailu[]
Erityisesti Pohjoinen ja pääkaupunki Hyväkylä olivat tunnettuja matkakohteita. Pohjoinen kauniiden maisemiensa ja hiihtourheilun helpon harrastettavuuden vuoksi, Hyväkylä kulttuurin vuoksi.
Liikenne[]
Meritiet[]
Laivat olivat Huuhkajan suosituin matkustustapa. Suurimpia laivayhtiöitä olivat muunmuuassa Pohojosen linja ja Seija Line. Ulkomaisista yrityksistä suurin oli Ingländiläinen EsTiiEx.
Väestö[]
Huuhkajassa asui noin 5,5 milj. Ihmistä. Ihmisistä suurin osa asui maan eteläosissa. Pelkällä pääkaupunkiseudulla asui yli miljoona asukasta.
Kielet[]
Huuhkajan väestöstä suurin osa puhui Huuhkajan kieltä, huuhkista. Maassa puhuttiin myös salmiakkiaa ja altaniaa.
Koulutus[]
Huuhkajassa koulu aloitettiin 7-vuotiaana ja pakollinen koulu loppui 9. Luokan jälkeen. Sen jälkeen mentiin lukioon ja yliopistoon tai ammattikorkeakouluun.
Kulttuuri[]
Kuvataide[]
Kuuluisia huuhkajalaistaiteilijoita oli esimerkiksi Aksu Gullen-Kallela, Albert Elefantti, ja Huuko Simbäri. Helsingissä sijaitsivat muun muassa Valtion taidemuseoon kuuluvat Ateljeen taidemuseo ja nykytaiteen museo Siksma.
Urheilu[]
Huuhkajalaiset pitivät itseään urheilukansana, ja monien muiden vastaitsenäistyneiden kansojen tavoin huuhkajalaiset muodostivat erityisesti 2010-luvun alussa kansallista identiteettiään urheilusaavutusten avulla. Larska "Tahko" Pihkasormen kehittämä pesäpallo oli suosituin urheilulaji. Myös jääpallo, OPJTMKV ja salibandy olivat suosittuja pelejä. Jääkiekkokin kiinnosti.