Hans Kallé Svärt on beneluxilainen poliitikko ja maan ylikansleri, joka vastaa muiden maiden pääministerin arvoa. Hän on Beneluxin suurimman puolueen PDP:n johtaja ja on toiminut siinä virassa jo kahdeksan vuotta. Hän on toiminut maansa ylikanslerina jo neljän kauden ajan, kerran vähemistöhallituksessa.
Kuningatar Sofie III löi Svärtin 1. luokan ritariksi marraskuussa 2018. Svärtin politiikkaa ovat jo pitkään leimanneet maltillinen isänmaallisuus, maalaisväestön aseman turvaaminen ja nuiva pakolaispolitiikka. Svärt on ollut merkittävä Beneluxin ja Skånesborgin yhteistyön tukija ja hän on käynyt usein Skånesborgissa vierailulla.
Varhaiset vaiheet[]
Hans Svärt syntyi 3. syyskuuta 1962. Hän on niinsanottu puoliaatelinen, sillä hänen isänsä Thömes Holmville oli aatelinen, mutta hänen äitinsä Annike Svärt oli tavallinen kauppias. Naituaan aatelittoman Thömes joutui luopumaan aateliudestaan ja ottamaan Svärtin sukunimen. Tämän takia Hansin sukunimi on harvinaisesta äidin puolelta.
Svärt kävi tavallisen kansakoulun kohtalaisella menestyksellä ja pääsi oppikouluun vain hänen isänsä hyvien suhteiden vuoksi. Oppikoulussa Svärt kunnostautui kaikissa aineista ja läpäisi ylioppilaskokeet nipin napin. Ollessaan 19-vuotias, hänen äitinsä Annike Svärt kuoli ja perhe joutui taloudellisiin vaikeuksiin. Hänen isänsä otti vastaan vanhan aatelisarvonsa eikä Hans nähnyt tätä enää pitkään aikaan.
Svärt kävi vapaaehtoisen asepalveluksen laivastossa vuonna 1982 ja siirtyi pian sen jälkeen lukemaan talous- ja oikeustiedettä Ämsdamin yliopistoon. Hän jätti oikeustieteen opinnot kesken vuonna 1984 voidakseen osallistua politiikkaan. Hänet valittiin kunnallisvaltuustoon vuonna 1985 ja sai samana vuonna taloustieteen maisterintutkinnon.
Poliittinen ura[]
Ennen ylikansleriutta[]
Kunnanvaltuutettu Svärt
Svärt toimi Kappelhemin kunnallisvaltuustossa vuoteen 1996 asti, jolloin hän nai ensimmäisen vaimonsa ja muutti tämän kanssa Laxburgiin. Svärt toimi Laxburgin kunnallisvaltuustossa vuoteen 2006 asti, jolloin hänet nimitettiin Laxburgin provinssikansleriksi. Vuonna 2008 hän asettui ehdolle Dooman vaaleihin PDP:n edustajana ja hän sai runsaasti ääniä. Ylikansleriksi nimitetty Jakob Arswen nimitti hänet Dooman puhemieheksi, koska oli vakuuttunut tämän sovittelukyvyistä provinssikanslerinuran aikana.
Ylikanslerina[]
Jakob Arswen kuoli tapaturmaisesti junaonnettomuudessa juuri ennen Dooman vaaleja vuonna 2010 ja tämän pelättiin heikentävän PDP:n vaalitulosta. Svärtin nimittäminen puolueen johtajaksi oli avain vaalivoittoon ja näin kävikin. PDP sai yhteensä 176 paikkaa 280:stä jättäen vasemmistopuolue Lokakuun jälleen oppositioon.
Svärt sai ensimmäisellä kaudellaan jo paljon aikaa uudella tietosuoja- ja ympäristölailla. Hän toimi myös tärkeässä tehtävässä Kirjalan ja Skånesborgin riitojen sovittelijana Pohjanmeren öljykiistassa vuonna 2012. Samana vuonna PDP sai tasan 200 paikkaa Doomaan ja Svärt valittiin toiselle kaudelle. Toisella kaudellaan hän kuitenkin epäonnistui tavoitteessaan neuvotella Bacharilta Saarin maakuntaa osaksi Beneluxia. Tämä johti PDP:n tappioon vuoden 2014 vaaleissa, joka joutui silloin muodostamaan vähemmistöhallituksen.
PDP:n ja Tödörliiton vähemmistöhallitus ei saanut Svärtin johdolla paljoakaan aikaan vaalikaudella 2014-2016 ja Svärtin ylikansleriuden katsottiin olevan ohi. Pelastukseksi osoittautui onnistunut pieni merisota Kirjalan kanssa Pohjanmerellä. Kyseessä oli tosiassa Svärtin ja Kirjalan hallituksen näyttelemä farssi Svärtin aseman vahvistamiseksi ja myös Skånesborgilla uskotaan olleen osallisuutta siinä.
Vuoden 2016 vaaleissa 179 paikkaa ja muodosti hallituksen vasemmistopuolue Lokakuun kanssa. Svärt on tällä kaudella vaikuttanut paljon mm. ympäristöasioihin ja on tukenut Skånesborgia sen sodassa kommunistista Jupsantia vastaan.