FANDOM


Suositeltu artikkelilogo


Gualadorin kuningaskunta (rom. La Rando de Gualador) eli Gualador on Vallun valtio Etelä-Amerikassa, (IRL) Pohjois-Brasiliassa. Se on Etelä-Amerikan toiseksi suurin valtio niin väkiluvultaan kuin pinta-alaltaan. Guadalorin ainoa rajanaapuri on luoteessa San Theodoros, mutta maalla on myös hyvät suhteet etelämmässä sijaitsevaan Braruguayhynlähde?.

Guadalor on tunnettu merkittävänä tee- ja banaaniviljelymaana, jolla on vahva talous ja suhteellisen terve kansa. Guadalorissa on vähän töitä, koska asukkaita on paljon ja maahan perustetaan koko ajan työpaikkoja eurooppalaisten suuryhtiöiden toimesta.

Guadalor on perustuslaillinen monarkia, jonka mukaan monarkki on maan päämies ja ylin vallanpitäjä, mutta maan parlamentti voi kumota hänen päätöksiään tai puoltaa niitä. Maan nykyinen monarkki on Román II ja hän on ollut vallassa vuodesta 1997, ollen myös nuorin koskaan valtaan astunut monarkki (kruunattiin 14-vuotiaana).

Gualadorin perustuslaki (Constína de Gualador) on tunnettu laajuudestaan ja se muun muassa määrittelee Gualadorin virallisiksi kieliksi romonin, espanjan ja ranskan. Gualadorin bruttokansantuote oli vuonna 2016 yhteensä 437,5 miljardia Yhdysvaltain dollaria, eli n. 25 tuhatta Yhdysvaltain dollaria per asukas. Kyporia arvoi Gualadorin suurvallaksi vuonna 2017.[1]

Maantiede ja ilmasto Muokkaa

Gualadorin kallioperä on kiinteä eikä Gualadorissa ole ollut maanjäristyksiä satoihin vuosiin. Maassa on paljon graniittia ja andesiittia, joita louhitaan suuria rakennuksia varten. Maaperässä on myös paljon marmoria.

Gualadorin sisämaassa on runsaasti sademetsää, joita varjellaan tarkoin. Gualadorin laki määrää jokaista kaadettua sademetsän puuta kohden istutettavaksi kaksi taimenta ja niiden täytyy kasvaa yli 30-50 metrisiksi ennen kuin ne saa kaataa. Gualadorin sademetsät ovat valtaisat ja niissä voi tavata paljon harvinaisia lajeja.
Gualadorin kasvillisuusalueet

Tummanvihreät alueet ovat sademetsiä, vaaleanvihreät muita metsiä, liilat nahkealehtistä kasvillisuutta ja vaaleanharmaat alueet Gualadorin muita alueita.

Gualador sijaitsee päiväntasaajalla ja sen takia sen ilmasto on sateinen ja kuuma. Vuoden keskilämpötila 30 celsiusastetta. Kuumin koskaan mitattu lämpötila oli 45 celsiusastetta vuonna 1988 ja kylmin koskaan mitattu oli 10 celsiusastetta vuonna 2001. Lämpötilat eivät suuresti vaihtele ja vuodenaikoja on kaksi: kuivakausi ja sadekausi.

Kasvillisuusalueet Muokkaa

Noin 80% Gualadorin pinta-alasta on metsiä, joista noin 83% on sademetsiä. Gualadorin perustuslain sademetsiä koskevan pykälän ohjeet ovat tiukat ja selvät: sademetsien kaatamiseen yksityiseen käyttöön tarvitaan monarkin lupa, muuhun käyttöön lupaa ei saa keltäkään. Sademetsiä on suojeltu tarkasti ja nykyisin ne ovat päässeet leviämään jo hyvinkin lähelle rannikkoja. Sademetsien reunalla kasvaa yleensä lehtimetsiä.

Gualadorin rannikoilla voi myös tavata hieman nahkealehtistä kasvillisuutta, mutta sitäkään ei ole runsaasti.

Luonto Muokkaa

Guamazon Muokkaa

Monien hyötykasvien alkukoti on Gualadorin Amazonin sademetsissä, eli Gumazonissa. Tällaisia lajeja ovat muun muassa ananas, kaakao ja kumipuu. Maailman kaikista trooppisista sademetsistä yli viidennes sijaitsee tämän maan alueella. Alueella kasvaa monia kasvilajeja joiden käyttömahdollisuuksia ei ole vielä kunnolla tutkittu, tai joita ei vielä tunneta ollenkaan. Näistä kasvilajeista voitaisiin saada uusia viljelykasveja, lääkkeitä sekä uusia makuelämyksiä.

Guamazon on rakenteeltaan eräänlainen valtava pylväshalli, jonka pylväitä ovat vanhat, jopa kuusikymmentä metriä korkeat puut. Tällaisen puun halkaisija juuresta saattaa olla yli viisi metriä, ja usein niillä on mahtavia kiilamaisia lankkujuuria. Gumazonin ”katto” taas muodostuu korkeiden puiden latvojen lehvästöstä. Korkeimmat, yli 45 metriä korkeat ns. ”ylispuut” kohoavat korkealle latvuskerroksenkin yläpuolelle. Latvuskerros, joka alkaa n. 30 metrin korkeudelta, säätelee koko metsän elämää keräämällä itselleen miltei kaiken valon ja suureksi osaksi myös veden, mistä seuraa, että alemmat kerrokset jäävät varjoisaan hämärään. Latvuskerroksen puut kukkivat, tekevät hedelmää ja siementävät jatkuvasti. Puiden lehdet ovat vahapintaisia ja vahvoja, jotta hurjat sateet eivät piiskaisi niitä maahan. Kaarnaa puilla ei yleensä ole ja kuorikin on ohut, koska niiden ei tarvitse suojautua kylmyydeltä tai kuivuudelta. Puiden välissä kasvaa valtava määrä erilaisia köynnöskasveja eli epifyyttejä. Niitä ovat muun muassa köynnöstävät palmut ja bambut. Sademetsässä myös nämä lajit yltävät valtaviin mittoihin: erään Guamazonin köynnöstävän rottinkipalmun pituudeksi on mitattu 165 metriä. Yli 90 % maailman köynnöskasveista kasvaa sademetsissä ja suuri osa juuri Guamazonin alueella. Muita Guamazonille tyypillisiä päällyskasveja ovat muun muassa ananakselle sukua olevat punakukkaiset bromeliat, puukaktukset, erilaiset kurkkukasvit, mistelit, orkideat, kärsimyskukat, sanikkaiset, sammalet, maksasammalet ja jäkälät. Sammalet ja jäkälät peittävät puunrunkojen pintoja ja bromeliat, orkideat yms. kasvavat puiden koloista ja kuorenraoista. Ne ovat siis ainakin osittain loisia. Luultavasti noin 80% latvuskerroksen lajiston kokonaismäärästä on epifyyttejä ja muita päällyskasveja. Suurin osa Guamazonin kasvimassasta on latvuskerroksessa, ja näin ollen suurin osa myös fotosynteesistä tapahtuu siellä.

Latvuskerroksen alapuolelta n. 17 metrin korkeudelta alkaa ns. aluspuusto. Aluspuuston puut ovat hoikkia ja kapealatvaisia, kun taas latvuskerroksen puut ovat leveälatvaisia ja sienimäisiä. Usein ne ovat palmuja. Aluspuuston puiden runkojen pinnalla kasvaa yleensä paljon lehtisammalia ja maksasammalia. Monien matalakasvuisten palmujen varsi on täynnä mustia ja pitkiä piikkejä, mikä on niiden puolustuskeino kasveja syöviä eläimiä vastaan. Aluspuusto saa niukasti auringonvaloa, mutta puut ovat kehittyneet kestämään varjoisia olosuhteita. Puuston puiden oksat kietoutuvat toisiinsa, ja antavat näin oksistossa liikkuville eläimille mahdollisuuden siirtyä puusta puuhun maahan astumatta. Aluspuuston alapuolella alkaa pensaskerros noin viiden metrin korkeudelta. Tällä korkeudella kasvaa pieniä palmuja, pensaita ja taimia, jotka ovat joko erityisesti sopeutuneita näihin olosuhteisiin tai jotka eivät ole vielä kasvaneet ylempien kerrosten puiksi ja liaaneiksi.

Pensaskerroksen alapuolella alkaa varsinainen aluskasvillisuus. Metsänpohjaa peittää paksu kerros kuolleita lehtiä, eläinten ulosteita ja muuta kuollutta orgaanista ainesta. Lahoamisen kostea, tympeä haju leijuu kaikkialla. Näissä oloissa sinnittelee muun muassa leveälehtisiä ruohoja, sanikkaisia, valtava määrä erilaisia sieniä, begonioita ja inkiväärikasveja. Aina kun joku sademetsän jättiläismäisistä puista kaatuu, tulee latvuskerrokseen aukko, josta valoa pääsee myös metsän pohjalle. Tällöin aluskasvillisuus suorastaan räjähtää muodostaen valtavia, usein värikkäästi kukkivia kasvustoja. Pian kuitenkin uusi puusto peittää aukon jälleen.

Guamazonin puita kaatuu kuitenkin varsin usein. Alueen maaperä on melko ravinteetonta, joten koska vain maaperän ohut uloin kerros on ravinteikas, puiden juuret eivät kaivaudu kovin syvälle maahan, vaan paremminkin ne kiemurtelevat maata pitkin. Tukeakseen itseään monet suuret puut kasvattavat itselleen mahtavat lankku- tai pönkkäjuuret. Puut saattavat silti siitäkin huolimatta kaatua maahan päällyskasvien painosta, joka voi usein olla kymmeniä tonneja. Sademetsien rikkaus näkyy myös niiden kerroksellisuudessa. Kaikkein monimuotoisimmissa Guamazonin osissa kerroksia on paljon enemmän kuin edellä mainitut neljä. Lisäksi jokainen kerros on aivan oma maailmansa, joka voitaisiin jakaa useisiin ”alakerroksiin”. Toisaalta esimerkiksi mangrovemetsien ainoa kerros ovat itse mangrovepuut, jotka sisukkaasti työntyvät esiin upottavasta mudasta ja suolavedestä.

Gualadorin sademetsien kasvillisuus on todella monimuotoinen. Yhdellä hehtaarilla Guamazonin sademetsää voi kasvaa yli 300 puulajia ja vielä suurempi joukko puuvarrettomia kukkakasvilajeja. Sademetsissä on myös paljon erilaisia metsätyyppejä, muun muassa palmumetsiä, saniaismetsiä, vuoristometsiä, tulvametsiä ja kuivametsiä.

Guamazonissa on laskettu esiintyvän 16 000 puulajia, joiden runko on vähintään 10 senttimetriä paksu. Puolet Guamazonin kaikista noin 400 miljardista puuyksilöstä kuuluu 227 yleisimpään lajiin. Yleisin puulaji alueella on Euterpe precatoria -palmu, jota on noin 5,2 miljardia yksilöä.[2]

Historia Muokkaa

Esihistoria Muokkaa

Huomio! Tämä osio käsittelee yleisesti pohjoisen Etelä-Amerikan esihistoriaa.

Inkavaltakunnat

Inkavaltakuntien alueita.

Ei ole varmaa tietoa siitä, milloin ensimmäiset ihmiset tulivat Etelä-Amerikkaan, mutta todennäköisesti maanosa asutettiin Pohjois-Amerikasta käsin viimeistään 10 tuhatta vuotta ennen ajanlaskun alkua. Ensimmäiset ihmiset olivat paljon nykyistä lyhyempiä, mutta he kehittivät ensimmäiset työkalut Etelä-Amerikassa ja aloittivat metsästyksen lisäksi viljelyn.

Noin ajanlaskun aikoihin Etelä-Amerikassa opittiin maanviljely. Korkeiden andien vuoristoheimot alkoivat muodostaa yhtenäisiä kansoja ja valtakuntia. Suurimmaksi valtakunnaksi osoittautui San Theodoroksen "Aurinkoinkavaltakunta", joka kehittänyt vuoristoviljelyn ja pengerryksen avulla. Aurinkovaltakunta oli suurempi kuin nykyajan San Theodoros.

Eurooppalaisten tulo Muokkaa

Azzurrialainen Kristiano Kalumpus lähtenyt etsimään merireittiä Intiaan Atlantin kautta vuonna 1477. Hän löysi Karibianmeren saaret ja perusti niille Kristianan provinssin Azzurrialle. Balerialaiset kuitenkin ostivat Kalumpuksen puolelleen ja Azzurria menetti vasta saadun siirtomaansa.

Eurooppalaisten saapuminen Amerikkaan koitui pian inkojen ja intiaanien kohtaloksi, koska eurooppalaiset valloittivat inkojen asuin- ja viljelyalueita ja orjuuttivat inkoja.

Balerialainen Sandor Hispanola rantautui pohjoiseen Etelä-Amerikkaan 5. kesäkuuta 1540. Hispanola perusti rannikolle suuria siirtokuntia, ryösti alkuasukkaiden kultaa ja alkoi varustaa armeijoita sisämaan retkiä varten. Inkavaltakunnan kuningas Tubulà raivostui viestinviejiensä tuomista tiedoista ja varusti oman, eurooppalaisia heikommin aseistetun armeijan.

Balerian siirtomaana Muokkaa

Tubulán armeija koostui kymmenestä tuhannesta keihäsmiehestä, joilla oli pienet tikarit ja kiviset kirveet. Tubulán armeijaan kuului myös tuhat jousimiestä, jotka olivat oppineet jousien valmistusta eurooppalaisilta.

Hispanolan armeija koostui tuhannesta miekkamiehestä ja kahdestatuhannesta musketööristä. Näin hänen armeijansa oli suunnilleen kymmenen kertaa pienempi, mutta Hispanola ei halunnut näyttää alivoimaansa Tubulálle ja hän teki viisituhatta nukkea hakatuille metsätasangoille esittämään armeijaa. Tämä sai Tubulán pelkäämään ja hän vei kansansa vuorille turvaan.

Korkeakulttuurien sota Muokkaa

Sandor Hispanola haki Baleriasta suuren kaleerilaivaston ja varusti sen inkaorjilla. Sitten hän miehitti koko itäisen Etelä-Amerikan rannikon ja alkoi tunkeutua syvemmälle Etelä-Amerikkaan kohti Andien vuoristoa. Hispanolaa kuitenkin hidastivat trooppiset sairaudet ja sankka metsä.

Statue-43360 960 720

Inkat ja mayat olivat Etelä-Amerikan hallitsevat kansat ennen eurooppalaisten tuloa. Kuvassa inkakuninkaan kultainen patsas.

Inkakuningas Tubulá kohtasi Hispanolan Andien vuoriston juurella. Hänen inka-armeijansa odotti laaksossa ja Hispanolan armeija alhaalla viidakossa kuumeisena ja nälkäisenä. Tubulá lähetti neuvottelijoita, mutta Hispanola surmasi heidät omin käsin ja kutsui Tubulán taisteluun. Tubulá tuli: hän vyöryi suurella voimalla alas vuoren rinteitä ja iski Hispanolan kuoliaaksi omalla keihäällään ja otti Hispanolan miekan itselleen. Vain sata Hispanolan sotilasta selvityi taistelusta ja heistäkin kahdeksankymmentä menehtyi väsymykseen ja sairauksiin.

Kortaliasta tullut katoton pappi julisti Balerian Etelä-Amerikan Kortalian alueiksi, koska Baleria ei tiennyt Kortalian siirtomaista eteläisimmässä Etelä-Amerikassa. Baleria alkoi heti vahvistamaan rannikkoalueitaan, koska Inkavaltakunta ja Kortalia olivat nyt sen vihollisia. Kortalia juonitteli liiton inkojen kanssa ja alkoi vallata rannikkoa. Sandor Hispanola kuoli isorokkoon syksyllä 1557.

Balerian asevoimien kenraali Anthony Gaona päätteli Kortalian joukkojen vahvuudeksi 14 tuhatta miestä. Gaonalla oli kuusi tuhatta miestä, mutta hän uskoi kykenevänsä voittamaan Kortalian niukasti St. Harban linnoituksien muureilta. Gaonan lähetit toivat hänelle kuitenkin viestejä Kortalian huoltoreittien hyvästä kunnosta ja joukkojen nopeudesta, jolloin kenraali joutu hämmennyksen ja pienen paniikin valtaan. Neuvonantajiensa yllyttämänä hän ei uskaltanut jäädä linnoihin, vaan lähetti puolet joukoistaan marssiin Kortaliaa vastaan.

Grantoeran sijainti

Grantoeran sijainti

Kortalian joukkojen ylikomentaja Robert Cansley miehitti Grantoeran joen rannalla sijainneen linnoituksen. Hän rakensi myös sillan joen yli piilottaakseen sademetsiin joukkojaan, vaikka sillan rakennus verottikin joukkojen vahvuutta. Anthony Gaonan lähettämä marssijoukko iski linnoitusta vastaan kuukautta myöhemmin, mutta Cansley voitti joukon tekemällä yllätysvastarynnäkön linnoituksen muurien suojasta, ajaen Gaonan joukot hajalle.

Kuultuaan Cansleyn voitosta, Gaona järjesti joukkonsa pitkäksi ketjuksi St. Harban muureille. Cansley sai tämän kuitenkin selville kuulustelemalla Grantoerassa saamiaan sotavankeja. Sotilasketju ei ollut ongelma vanhalla kortalialaiselle kenraalille, joka päätteli ketjun olevan Gaonan sotilaiden vähyydestä johtuen heikko joka kohdasta. Gaona oletti Cansleyn iskevän suoralla hyökkäksellä kohti St. Harban heikointa linnaketta, jonka Gaona siten parhaiten varusti. Kuitenkin Cansley hyökkäsi täydellä voimalla pitkässä "kaaressa" St. Harban itämuureja vastaan. Gaonan puolustus mureni hetkessä kuin vanha kaurakeksi. Cansley hirtti hänet omin käsin St. Harban katottomassa pienessä kirkossa. Taistelu tapahtui joulukuussa 1560 tai tammikuussa 1561.

Inkojen kuningas Tubúla arveli Cansleyn olevan heikko Gaonaa vastaan taistelemisen jälkeen, mutta hän oli väärässä. Cansleyn hyökkäys St. Harbaan idästä oli ollut niin yllättävä, että suurin osa balerialaisista sotilaista oli kääntynyt kortalialaisten puolelle. Tubulá koitti marssia St. Harbaan suoraan etelästä, mikä osoittautui kohtalokkaaksi, kun Kortalian tykistö repi pienet taistelukentät palasiksi. Vastoin Tubulán päättelyjä, Cansley marssi ulos linnoistaan inkoja vastaan ja säikäytti heidät pahasti. Tubulá hirtettiin Gaonan vierelle.

Cansley ei kauaa juhlinut voittoaan Gualadorissa, kun Kortalian kuningas määräsi hänet johtamaan laivastoa tyynelle valtamerelle. Hän katosi purjelaivansa Huopalampaan kanssa muutaman mailin päässä Havaijista etelään kesällä vuonna 1561. Sillä aikaa Kortalia oli kuitenkin ehtinyt lujittaa valtansa Gualadorissa ja Korkeakulttuurien sota päätettiin lukuisten pienten inkaheimojen tuhoamiseen.

Kortalian siirtomaa Muokkaa

Gualadorin siirtomaa Muokkaa

Chocim stronghold front

Tällä linnoituksella oli tärkeä rooli Kortalialaisten inkojenkukistamistoimissa.

Kortalia antoi Etelä-Amerikan siirtomaalleen nimen Gualador, alueen läpi virranneen Guala-joen mukaan. Sana "dor" tarkoitti taas hyvää viljelysmaata tai aluetta jolla on hyvä maaperä rakentamista varten. Gualadorin ensimmäiseksi siirtomaakuvernööriksi nimettiin puoli-inka (isä tai äiti inka) Adrigo Saezatubal.

Kortalia lopetti inkojen orjuuttamisen 1600-luvulla, koska taudit ja huono ruoka vähensivät koko ajan niiden lukumäärää. Inkoilla oli kuitenkin koko ajan kovemmat tuomiot. 1700-luvun lopussa "puhdasveriset" inkat, eli inkat joilla oli vain inkoja vanhempinaan, olivat lähes kadonneet ja 40% Gualadorin siirtomaan asukkaista olivat puoli-inkoja tai heillä oli ainakin yksi inka (esi)vanhempanaan.

1800-luvun kansallisuusaate Muokkaa

1800-luvun alussa alkoi Gualadorissa nousta kansallisuusaate ja lähes kaikki siirtomaan asukkaat eivät kokeneet itseään enää kortalialaisiksi ja asukkaissa herätti vihaa kortalialaisten aatelisten ylivalta. Kortalian vastaiset mielenosoitukset ja pienet kapinat lisääntyivät 1820-luvulla ja monet gualadorilaiset suursäveltäjät alkoivat säveltää tunnelmaltaan maanisia ja mahtipontisia sinfonioita tukemaan kortalianvastaisia marsseja.

Kuninkaan murhayritys Muokkaa

Assassination of Archduke Ferdinand

Kuningasta yritettiin ampua vielä silloinkin kun häntä kiidätettiin pois aukiolta.

Kansallisuusaatteeseen ei kiinnitetty emämaa Kortaliassa aluksi paljoa huomiota, kunnes alkoivat marssit ja mielenosoitukset. Kortalian kuningas itse matkusti Gualadoriin puhumaan gualadorilaisille suurella höyrylaivallaan. Hän saapui Lõ Kolonosin satamaan kuukauden laivareissun jälkeen ja kulki tarkasti vartioiduilla vaunuilla St. Harbaan.

Kuningas aloitti puheensa kuten oli suunniteltu, Amera-palatsin edessä Valkoisella torilla. Hän puhui kortalialaisten ja gualadorilaisten yhtenäisyydestä ja siitä, kuinka he olivat yhtä ja samaa verta. Kuningas kertoi myös turvallisuusjoukkojen lisäämisestä, mikä alkoi raivostuttamaan kansaa.

Kuninkaan puhetilaisuus päättyi äkisti, kun väkijoukosta kuului laukausten ääniä ja kuningas kaatui luodeista haavoittuneena lavalle. Turvamiehet ampuivat välittömästi väkijoukkoon ammuksia, mikä levitti paniiikkia. Kuningas kiidätettiin St. Harban kuninkaalliseen sairaalaan ja hän kielsi lopullisesti kaikki marssit. Kuningas selvisi murhayrityksestä, mutta kuoli vuoden kuluttua keuhkokuumeeseen.

Itsenäistyminen Muokkaa

Gualadorin kansallisuusaate johti siirtomaan nopeaa autinomituimiseen 1700-luvulla. Gualadorilaiset aateliset alkoivat lisääntyä ja Kortalian valta alkoi heiketä. Gualadorin lippuja liehutettiin yhdessä Kortalian lipun kanssa ja Karlostadoon perustettiin maan ensimmäinen, kuitenkin vain aatelisille varattu parlamentti.

Lincoln-in-buffalo

Gualadorin itsenäistymiseen johtanut vallankumous alkoi valtavalla mielenosoituksella Karlostadossa.

Gualadorin itsenäistyminen tapahtui rauhallisella vallankumouksella kesäkuussa 1876. Se alkoi Kortalian kuninkaan nimittämän palatiinin lausumalla itsenäisyysjulistuksella, jonka jälkeen maan parlamentti kokoontui hätäkokoukseen Karlostadoon ja gualadorilaiset sotilaat vangitsivat kortalialaiset komentajat. Aluksi Kortalia suuttui, varsinkin sen lipun polttamisesta Amera-palatsin edustalla, mutta kun tajuttiin Kortalian menettäneen lopullisesti otteensa Gualadorista, sen annettiin itsenäistyä.

Kaksi viikkoa itsenäistymisen jälkeen Kortalian kuninkaan entinen palatiini Román Tejedor julistautui Gualadorin kuninkaaksi, Román I:ksi. Parlamentti vahvisti julistuatumisen uudella perustuslailla, joka määritteli kuninkaan valtaoikeudet hieman nykyistä pienemmiksi. Kaikki entiset Kortalian kuninkaan nimittämät aateliset menettivät asemansa Gualadorissa ja Román I alkoi nimittää uusia aatelisia.

Absoluuttisen monarkian Gualador Muokkaa

Teollistuminen Muokkaa

Gualador oli kymmenen vuotta itsenäistymisensä jälkeen rutiköyhä banaanivaltio, jossa riitti hädintuskin ruokaa varakkaillekaan. Väestöstä kuoli 1870-luvun lopussa kaksi miljoonaa ihmistä.

Gualadorin parlamentti päätti vuonna 1885 kuninkaan tuella, että jotain oli tehtävä maan taloudelliselle tilanteelle. Banaanisatoa oli vaivannut kitukasvuisuus ja tuholaiset eikä ulkomaankauppaa näin pystytty ylläpitämään hyvänä. Kuningas vieraili vuonna 1886 kaikki Euroopan teollisuusvaltiot ja tuli siihen tulokseen, että maan täytyi pyytää apua ulkomailta.

Kirjala, Jeylanti, Baleria, Kortalia, Azzurria ja Novria hyväksyivät Gualadorin kanssa 6. helmikuuta 1887 kauppasopimuksen, jonka mukaan näistä maista tuli talousasiantuntijoita tekemään Gualadorista teollista ja länsimaistyylistä yhteiskuntaa. Asiantuntijoihin lukeutua kaivosyritysten johtajia, kuninkaallisia valtiovarainneuvonantajia ja monia keksijöitä.

Steam-1724871 1280

Ensimmäiset höyryveturit saapuivat Gualadoriin jo 1850-luvulla, mutta julkiseen tietoon ne tulivat vasta 1870-luvulla.

Ensimmäiset merkit nopeasta teollistumisesta olivat monien kaivosten perustaminen, junayhtiön perustaminen ja kauppavälitys satamien kautta. Gualador sääti satamiinsa tullit, joten niistä alkoi virtaamaan rahaa valtion kassaan. Kaivokset tuottivat hämmästyttävän paljon ja nopeasti hiiltä, rautaa, terästä ja tehtaat muokkasivat niistä junia, patoja, pannuja, uunia ja kaikenlaista muuta tarviketta.

Gualador eteni esi-teollistuneeksi huhtikuussa 1888 ja kesällä 1890 Gualador oli jo täysin teollistunut valtio, jolla alkoi olla merkittävää painoa kansainvälisessä politiikassa ja kaupassa. Gualadoriin perustettiin yliopistoja, kouluja, museoita, eläintarhoja ja ostoskeskuksia. Kansan älykkyystaso nousi eurooppalaisten tasolle ja maan köyhyys, ruoanpuute ja työttömyys vähenivät peräti 70% vuoden 1880 lukemista.

1900-luvun alun vauraus Muokkaa

Gualadorin rikkaudelle ja teollisuudelle tapahtui entistäkin merkittävämpi sattuma 22. joulukuuta 1899, kun Stado Anglisaxon lähellä olleessa kaivoksessa löydettiin kultaa, hopeaa ja sinkkiä samaan aikaan. Pian esiintymä todettiin maailman toiseksi suurimmaksi ja maahan alkoi virrata kullankaivajia.

Stado Anglisaxon löytö rikastutti Gualadoria entisestään. Köyhiä oli enää 8%, kun keskituloisia oli 80% ja varakkaita tai rikkaita 12%. Kolikoihin alettiin lisätä kuparin lisäksi myös kultaa Golén arvon nostamiseksi ja Golén käyttö lisääntyi. Kirjalaiset lordit ja kreivit alkoivat matkustella rikkaaseen Gualadoriin, josta tuli vuonna 1902 maailman vaurain valtio.

Gualadorin 1900-luvun alun vauraus kesti kuitenkin vain kahdeksan vuotta, kun vuonna 1907 Stado Anglosaxon kultakaivoksista oli viimeinkin hakattu kaikki kulta pois. Goléen ei voinut enää lisätä niin paljoa kultaa ja hopeaa ja maan talousministeriö alkoi etsiä uusia kaivoksia. Gualadorin vauraus taantui keskitasoisen eurooppalaisen valtion talouden tasolle.

Maailmansota uhkaa Muokkaa

Walschteinin keisari oli uhkaillut kaikkia vasemmistovaltoja ja erityisesti naapurimaataan Hungariaa vuonna 1924. Maailmanpoliittinen tilanne oli kireä ja oli selvää, että sota tulisi ennemmin tai myöhemmin. Sellaiset suurvallat kuin Kirjala, Khalifornia, Azzurria ja Kyporia vahvistivat armeijoitaan ja alkoivat valvoa rajojaan tarkemmin.

Maailmanpoliittinen kriisi koski myös Gualadoria, joka pyrki seuraamaan tapahtumia sivusta ja puolueettomana. Kansainvälinen Liittouma eli KaLi nuhteli Gualadorin johtoa sen alettua myydä halpoja aseita korkeaan hintaan kriisin eri osapuolille. KaLi myös uhkasi kauppasaarrolla, jos Gualador ei lopettaisi mustan pörssin asekauppojaan. Gualador ei lopettanut eikä KaLi aloittanut kauppasaartoa, koska 3/5 sen jäsenmaista vastusti sitä.

Suuri Maailmansota Muokkaa

Vuonna 1927 alkoi suuri maailmansota. Walschtein oli tilannut luotolla öljyä Khalifornialta ja Kviiditskalta - se suunnitteli naapurimaansa Hungarian valtaamista sodalla. Khalifornia oli odottanut rahoja viisi kuukautta marraskuusta 1926. Rahoja ei alkanut kuulua, ja Khalifornia julisti sodan Walschteinille. Pian kävi ilmi, että Kyporiakin oli velkaa ja pian sekin ajautui sotaan.

Fluzeugtraeger-62822 640

Gualadorilaiset upottavat Khalifornian lentotukialuksen.

Gualador pysyi sodan viitenä ensimmäisenä vuoten (1927-1932) puolueettomana ja myi aseita, räjähteitä, panssarivaunuja ja -autoja, hävittäjiä ja sotalaivoja sodan molemmille osapuolille. Kortalia, joka oli Iskunvaimenninvalloilla, sai kuitenkin taivuteltua sodalla taas vaurastuneen Gualadorin mukaan sotaan Iskunvaimenninvaltojen puolelle.

Gualador sai myös San Theodoroksen mukaan sotaan. Ne valtasivat lukuisia Karibian saaria Khalifornialta, mutta eivät Kuubaa, jonka Khalifornia oli vallannut Cuobolta. Gualador suoritti mittavan pommitusaallon ja maihinnousun Kuubaan ja oli vähällä valloittaa sen, kunnes Kirjala lähetti laivastonsa apuun ja Gualador siirtyi puolustamaan Karibian saaria.

Jamaikan saaren taistelu oli yksi suuren sodan näkyvimmistä kohdissa. Gualador perustanut sen pohjoisrannikolle kolme linnoitusta ja kaksi laivastotukikohtaa. Khalifornia yritti päästä Jamaikaan käsiksi Kuuban kautta, mutta se ei onnistunut ja Gualador hyökkäsi Haitiin. Tämä lisäsi entistäkin enemmän Jamaikaan kohdistunutta strategista painoa ja Liittoutuneet päättivät massapommittaa kaikki Karibiansaaret lukuunottamatta Kuubaa. Pommitusten jälkeen Liittoutuneet aloittivat yllätyksellisen maihinnousun, jossa jokainen Gualadorin Jamaikalla sijainnut linnoitus vallattiin tai tuhottiin yksitellen.

Jamaikan taistelun jälkeen kuningatar Alessandra I huomasi, että asevoimat pitivät ylintä valtaa. Hän myös tajusi asian perustuslain vastaiseksi jopa sotia käsittelevässä kohdassa. 22. toukokuuta 1939 Alessandra I luki vetoomuksensa asevoimien upseeriston vallan vähentämisestä Kansanhuoneelle ja Kuningattarenneuvostolle. Parlamentti tuli siihen tulokseen, että upseeriston ylimpien johtajien valtaa Kuningattarenneuvostossa täytyi vähentää ja pian Alessandralla oli taas kaikki valta käytettävissään.

Alessandra I teki Suuren maailmansodan uskaliaimman teon; hän lensi yksityiskoneella Kirjalan Londoniumiin ja meni itse Kirjalan kuninkaan puheille. He menivät suljettujen ovien taakse keskustelemaan, eikä keskustelusta nykypäivänäkään tiedetä mitään muuta kuin se, että Gualador siirtyi Liittoutuneiden puolelle loppu sodaksi.

Suuri maailmansota loppui myöhäiskeväällä 1943 Walschteinin ja Kyporian antautumiseen ja Kortalian ja Pakistadin murskaaviin hyökkäyksiin. Sota päättyi tasapelinä, koska vaikka Liittoutuneet voittivat Euroopassa ja Atlantilla, niin Iskunvaimenninvallat voittivat Intian valtamerellä, Aasiassa ja Tyynellä valtamerellä.

Perustuslaillisen monarkian Gualador Muokkaa

Sodan jälkeen Muokkaa

Dwight D. Eisenhower, official photo portrait, May 29, 1959

Marshman-suunnitelman kehittäjä ja toteuttaja, Jacob Marshman.

Sodan jälkeen Gualadorin talous oli taas huonona. Golén arvo oli tuskin edes kahta senttiä ja kansa kärsi. 80 miljoonaa koditonta, työtöntä tai köyhää gualadorilaista ja sotapakolaista vaelsi maan halki koittaen saada jostain elantonsa. Pelastus tuli Khalifornia, joka kehitti Marshman-suunnitelman sodan osapuolten talouden vahvistamiseksi.

Marshman-suunnitelma toteutettiin monessa vaiheessa: aluksi korjattiin maiden infrastruktuuri ja supistettiin armeijaa. Seuraavaksi Khalifornia lyönsi huomattavia lainoja sodan osapuolille ja viimeiseksi se perusti maansa yhtiöille tehtaita sodan osapuolten maihin luoden näin työpaikkoja.

Gualadorissa Marshman-suunnitelma otettiin kiitollisena vastaan. Maan talous alkoi pikkuhiljaa korjaantua ja vuonna 1950 maan infrastruktuuri oli jo kunnossa ja työttömiä 30% kansasta. Heidän määränsä laski koko ajan ja maan suurimmat teollisuusyhtiöt kuten Sonromovi loivat koko ajan lisää työpaikkoja.

60-luvun taloudellinen kasvu Muokkaa

Gualadorin varsinainen taloudellinen kasvu sodan jälkeen alkoi kuitenkin vasta 1960-luvulla. Golén arvo nousi kuusikymmentä senttiä ja maan uusi kuningas Valentino I teki merkittäviä taloudellisia ja poliittisia uudistuksia. Hän teki myös Gualadorin historian tunnetuimman perustuslakimuutoksen, jossa hän siirsi suurimman osan monarkin vallasta ylikäskynhaltijalle.

Taloudelliseen kasvuun vaikutti kenties eniten suihkuhävittäjiä ja autoja valmistanut Seeb-yhtiö, joka tuotti lukuisia suihkuhävittäjiä, pommikoneita, henkilöautoja, kuorma-autoja ja muita kulkuneuvoja asevoimien ja yksityisten ihmisten käyttöön.

Diplomaattisuhteiden kiristyminen Muokkaa

Margaret Thatcher (1983)

Esmeralda Montes (1900-1972)

Gualadorin ylikäskynhaltijaksi valittiin 5. helmikuuta 1965 Esmeralda Montes Vanhoillispuolueesta. Hän aiheutti Gualadorin ulkomaansuhteiden huononemista konservatiivisilla toimillaan.

Montes tapasi Kirjalan kuninkaan 17. elokuuta 1966. Yhdessä he sopivat "Vanhoillisliittouman", jonka jäsenmaat kieltäytyisivät diplomaatti- ja kauppasuhteista kommunististen maiden kanssa. Tämän sanotaan olleen yksi Kylmän sodan pahimmista vaiheista, koska silloin kommunistivaltiot uhkailivat jopa sodalla. Montes ei ottanut uhkauksia kuuleviin korviinsa ja jatkoi poliittista toimintaansa.

Montes erosi virastaan 18. marraskuuta 1969. Monet kommunistijohtajat lähettivät hänelle postikortteja, joissa toivotettiin "turvallisia eläkepäiviä". Montesin jälkeen Gualadorin poliittisella kentällä käytiin suuria "taisteluita", jotka viimein voitti LRP:n puheenjohtaja Bruno Montreal.

Hallituksen musta pörssi Muokkaa

Montes oli ylikäskynhaltijakautenaan hyödyntänyt runsaasti valtuuksiaan vaikuttaa talousministeriöön. Hän muun muassa käytti rikollisjärjestöjä apunaan myydä aseita kapitalistimaille. WA (Maailman Liitto, World Alliance) syytti häntä ydinaseidein myyntiyrityksistä epäitsenäisille ja itsenäisyyttä hakeville ryhmittymille kommunistimaihin. Montes kieli kaiken, mutta totuutta ei ole nykyäänkään saatu tietää.

Bruno Montrealin kausi Muokkaa

Bruno Montreal otti kantaa politiikkaan jo 10-vuotiaana. Hän rakasti luontoa ja liittyi sen vuoksi LRP-puolueeseen vuonna 1928 18-vuotiaana. Hän kävi myös armeijan ja nousi politiikassa merkkihenkilöksi. Hänestä kehittyi Gualadorille lähes kulttihenkilö ja jopa kuningastakin arvostetumpi persoona, mikä osaltaan vaikutti monarkin valtaoikeuksien lisäämiseen hänen kautensa jälkeen.

Montrealin ylikäskynhaltijakaudella Gualador vahvisti siteitään kommunistimaihin ja suhtautui penseästi Aasian ja Afrikan maihin. Montreal aloitti kautensa 25. marraskuuta 1969 ja toimi siinä virassa peräti kaksitoista vuotta. Montrealin alkuvuodey ylinkäskynhaltijana alkoivat rauhallisesti suhteita sopimalla.

Montreal metsästämässä

Montreal metsästämässä Kviiditskassa.

Montreal piti matkailemisesta ja hän tapasi yhden vuoden aikana Khalifornian presidentin, Kirjalan kuninkaan, Hungarian kommunistisen puolueen pääsihteerin, Balerian kuninkaan, Kortalian kuninkaan, Pakistadin hallitsijan ja San Theodorosin presidentin. Hän tutustui usein maissa vieraillessaan niiden luontoon ja halusi kerran majoittua telttaan voidakseen katsella eläimiä iltaisin.

Montrealin kauden toinen, eli viimeinen vaihe alkoi kesällä 1975. Montreal oli uudistanut Gualadorin ympäristölakia ja aloittanut metsästyksen. Hän kutsui talvella 1976 Kirjalan kuninkaan metsästämään Kviiditskaan, jossa hän oli sattumoisin talvihuvilallaan. Montreal antoi hämmästyneelle kuninkaalle kiväärin käteen ja opetti häntä ampumaan lintuja.

Montreal tapasi harvemmin valtionpäämiehiä kautensa viimeisellä vaiheella. Hän pääasiassa piti yhteyttä vain kommunistimaihin ja San Theodorokseen ja Braruguayhyn ja jätti monia poliittisia velvollisuuksiaan muiden käskynhaltijoiden hoidettavaksi. Hän sairastui tuberkuloosiin Amazoninretkellä San Theodoroksessa 1. huhtikuuta 1980 ja toimi sen jälkeen vain vähän politiikassa. Bruno Montreal kuoli viimein tuberkuloosin uuvuttamana 28. marraskuuta 1981 tasan 71-vuotiaana.

Rauhallinen talouden kasvu Muokkaa

Bruno Montrealin niin taloudessa kuin politiikassakin menestyksessään kauden jälkeen Gualador otti uuden, keskustalaisen suunnan. Maassa nousi valtaan DTP ja suunta vaihtui kansainvälisestä kansallisen ja kansainvälisen väliin.

Talous on aina pomppinut Gualadorissa miinuksista plussiin, mutta vuodesta 2005 lähtien se on ollut pienessä, mutta selvässä nousussa. Raaka-aineteollisuus on alkanut kukoistamaan uusien malmiesiintymien johdosta ja Seeb-yhtiö on noussut taas kansainvälisesti arvostetuksi. Banaanikaupan saralla Gualador on noussut merkittäväksi kilpailijaksi San Theodorokselle.

Vuodesta 2010 lähtien myös puutavaran vienti on kasvanut, vaikka maassa ovatkin tiukat lait metsien kaatamiselle. 1950-luvulla istutetut puut ovat kasvaneet täyteen mittaansa ja niitä on alettu hakkaamaan uusien taimien tieltä pois. Puutavaran vienti taantuu entiselleen vuoteen 2018 tai 2019 mennessä, mutta sitä ennen tulee suuri osa trooppisista lehtipuista Gualadorista.

Hallinto Muokkaa

Parlamentti Muokkaa

Images

Parlamentin kokoussali.

Gualadorin hallinnollinen elin on kaksikamarinen parlamentti, johon valitaan tietämätön määrä kansanedustajia kansalaisten keskuudesta. Parlamentin ensisijainen tehtävä on rajoittaa monarkin valtaa tai tukea häntä ja päättää maan asioista kuninkaan kansa. Parlamentissa on käytössä hallitus-oppositio-menetelmä ja hallituspuolueista suurin saa varata itselleen paikkamäärästään riippuen tietyn määrän ministereitä, mutta ministeriön täytyy lopussa olla monarkin hyväksymä.

Parlamentti jakautuu Kansanhuoneeseen (alahuone) ja Kuninkaanneuvostoon (ylähuone). Kansalaiset äänestävät kansanedustajat Kansanhuoneeseen ja Kuninkaanneuvostoon, mutta kuningas saa loppujen lopuksi päättää ketkä hän hyväksyy neuvostoonsa. Kansanhuone toimii lakia säätävänä ja toimeenpanevana elimenä, kun Kuninkaanneuvosto pääasiassa neuvoo kuningasta päätöksissä ja joko hyväksyy tai hylkää Kansanhuoneen päätökset.

Kansanhuone Muokkaa

Gualadorin parlamentti 2017
Puolue Paikat Väri Asema Suuntaus
Vasemmistokoalitio (VKO) 37 punainen hallituspuolue vasemmisto
Luonnon ja Rauhan Puolue (LRP) 33 vihreä keskusta-vasemmisto
Demokraattisen Toiminnan Puolue (DTP) 32 vaaleansininen oppositiopuolue keskusta
Vanhoillispuolue (VAP) 27 tummansininen oikeisto
Inkapuolue 5 oranssi keskusta-vasemmisto
Banaaniparonipuolue 1 keltainen äärioikeisto

Hallituspuolueet näkyvät sinisellä taustalla. Hallituksen paikat ovat aina erotettu opposition paikoista vasemmalle. Tällä hetkellä hallitus on oppositiota pienempi.

Kuninkaanneuvosto Muokkaa

Puolue Paikat Väri Asema
LRP 20 vihreä käskynhaltijapuolue
VKO 9 harmaa neuvova puolue
DTP 6 vaaleansininen
Gualadorin kuninkaanneuvosto 2017

Kuninkaanneuvoston paikkajako.

Käskynhaltijapuolueet on lihavoitu. LRP:llä on hallussaan kaikki käskynhaltijat: ylikäskynhaltija, varaylikäskynhaltija, 1. käskynhaltija, 2. käskynhaltija ja 3. käskynhaltija. Ylikäskynhaltijan paikka on puhemiehen paikalla, joka näkyy digrammissa paikkamääräluvun yläpuolella.

Hallitus ja ministeriö Muokkaa

Gualadorin hallitus koostuu LRP:n ja DTP:n ministereistä. 2/3 ministereistä on DTP:llä, mukaanlukien tärkeimmät ministerinvirat eli ulkoasiainministeri, sisäasiainministeri, ulkomaankauppaministeri ja valtiovarainministeri. DTP ilmaisi halukkuutensa näihin virkoihin ennen viimeisimpiä vaaleja ja sai ne iloisena myönnytyksenä LRP:ltä.

Hallitus muista maista poiketen ei tarkoita vain alahuoneen hallituspuolueita ja ministeriötä, vaan Gualadorissa se tarkoittaa myös ylähuoneen eli Kuninkaanneuvoston hallituspuolueita ja käskynhaltijoita.

Ministerit Muokkaa

Ministeri Puolue
Ulkoasiainministeri
  • Paula Illescas
VKO
Sisäasiainministeri
  • Elisenda Rubio
VKO
Ulkomaankauppaministeri
  • Justin París
VKO
Valtiovarainministeri
  • Hugo Águila
VKO
Oikeus- ja työministeri
  • Octavia de Pozo
LRP
Puolustusministeri
  • José Saelices
VKO
Talousministeri
  • Arturo Andrade
VKO
Provinssi-, maakunta- ja piirikuntaministeri
  • Maria Cabal
LRP
Opetus- ja kulttuuriministeri
  • Marta Pardo
LRP
Maa- ja metsätalousministeri
  • Ariana Ordónez
LRP
Liikenne- ja viestintäministeri
  • Alex Arias
VKO

Käskynhaltijat Muokkaa

Käskynhaltija Puolue
Ylinkäskynhaltija
  • Hugo Carita
LRP
Varaylikäskynhaltija
  • Clara Moruga
1.Käskynhaltija
  • Estela Arnal
2. Käskynhaltija
  • Alexis Sarmiento
3. Käskynhaltija
  • Juan Diego Nores
Ylikäskynhaltijat Muokkaa
Ylikäskynhaltija Virka-aika Puolue
Nico García 1901-1920 MOP*
Matthew Valera 1920-1922 DTP
Hector Montreauleque 1922-1927 MOP
Miguel Mastache 1927-1940 VAP
Carlos Santiágos 1940-1945 KVL
Emily Villacrés 1945-1965 LRP
Esmeralda Montes 1965-1969 VAP
Bruno Montreal 1969-1981 LRP
Arturo Collazo 1981-1990 KVL
Doria Ferrant 1990-2000 KVL
Aitana Atenas 2000-2015 DTP
Kevin Luque 2015-2017 KVL
Hugo Carita 2017- LRP

*Monarkistinen Puolue eli MOP lakkautettiin vuonna 1943.

Käskynhaltijoin virat otettiin käyttöön vuonna 1901 Beniton I:n valtakaudella (Tejedorin dynastia), kun kansa nousi häntä vastaan. Benito ratkaisi asian perustamalla parlamentin, johon kansa äänesti edustajat. Tästä katsotaan Gualadorin demokraattisen ajan alkaneen.

Ylikäskynhaltijan valtaoikeudet vastaavat pääministerin valtaoikeuksia, paitsi että monarkki voi milloin tahansa kumota ylikäskynhaltijan päätöksen tai erottaa hänet. Monarkilla on myös valtuudet valita ylikäskynhaltija, mutta ylikäskynhaltijan täytyy kuitenkin tulla kuninkaanneuvoston suurimmasta puolueesta.

Politiikka Muokkaa

Valtiomuoto Muokkaa

Gualador - Vaakuna

Kuninkaallinen vaakuna, joka toimii myös koko maan vaakunana.. Käytetään vain kuninkaallisissa yhteyksissä.

Gualadorin uudistettu perustuslaki vuodelta 1900 määrittelee Gualadorin perustuslailliseksi monarkiaksi. Perustuslaki taas määrittelee monarkin Gualadorin valtionpäämieheksi ja ylimmäksi vallankäyttäjäksi, mutta vastapainoksi hänen vallalleen on olemassa yksikamarinen parlamentti, joka voi kumota, lykätä tai puoltaa monarkin päätöksiä. Jos monarkki ei kuitenkaan halua ottaa vastaan saamaansa valtaa, hän voi nimittää pysyväksi tai väliaikaiseksi sijaisikseen käskynhaltijoita ja heitä johtamaan ylikäskynhaltijan, mutta käskynhaltijoiden nimityksen täytyy olla parlamentin hyväksymä. Näin Gualadorin monarkilla on paljon valtaa, mutta silti Gualador on demokraattinen.

Monarkin valtuudet Muokkaa

Gualadorin monarkin tehtävä antaa laajat valtuudet. Perustuslain mukaan monarkin tulee ”huolehtia lakien panemisesta täytäntöön”. Tämän vastuun kantamiseksi monarkki johtaa valtakunnan toimeenpanevaa elintä – noin viidenkymmenentuhannen ihmisen kokoista hallintoa, johon siviilihallinnon lisäksi kuuluu yli 300 tuhatta aktiivipalveluksessa olevaa sotilashenkilöä. Monarkilla on myös veto-oikeus parlamentin säätämiin lakeihin, muttei oikeutta tehdä omia lakiesityksiä.[3]

Monarkilla on myös lukuisten byrokraattisten kiemuroiden kautta mahdollisuus hajottaa parlamentti ja julistaa uudet vaalit. Uusien vaalien järjestäminen on kuitenkin mahdollista vain silloin kun:

  • Kansanhuone ja Kuninkaanneuvosto ovat niin laajoissa riidoissa, että päätöksentekoa ei tapahdu
  • Monarkki ei katso Kansanhuoneen päätöksiä kansalle sopiviksi
  • Monarkki katsoo Kansanhuoneen olevan yhteistyökyvytön itsensä kanssa

Sisäpolitiikka Muokkaa

Gualadorin sisäpolitiikassa hallitsevat vuorotellen keskusta ja vasemmisto, mutta välillä kumpaankin kyllästynyt kansa valitsee parlamenttiin keskustapuolueita. Vuoden 2017 parlamenttivaalit voitti yhdistyneiden vasemmistopuolueiden muodostama Vasemmistokoalitio, jonka LRP:n kanssa muodostama hallitus on kuitenkin oppositiota pienempi.

Gualadorin Vanhoillispuolue on ollut eniten vallassa sitten vuoden 1901, jolloin parlamentti perustettiin. Puolueen kannattajat tulevat lähes poikkeuksetta korkeimmasta yhteiskuntaluokasta ja se on leimautunut työväestön silmissä rikkauksia ja valtaa havittelevaksi porvaripuolueeksi.

Vasemmistokoalitio on ollut viimeaikoina suuressa suosiossa. Erityisesti sen valtaa vahvistavat Luonnon ja Rauhan Puolueen ja kuninkaan tuki. Puolueen kansanedustajat vetoavat usein kansaan. Vuonna 2016 teetätetyssä mielipidemittauksessa Vasemmistokoalition puolueiden yhteiskannatusprosentti oli 34%, kun vuonna 2017 teetätetyssä mielipidemittauksessa se oli 59%.

Asevoimat Muokkaa

Gualadorin asevoimat (rom. Pantarmí de Gualador) eli Hänen ylhäisyytensä asevoimat on Gualadorin aseellisesta puolustuksesta vastaava organisaatio. Se sisältää maavoimat (Dormí), ilmavoimat (Avarmí) ja merivoimat (Mariarmí). Niiden ilmoitettu kokonaisvahvuus oli vuonna 2006 yhteensä 175 tuhatta henkeä.[4]

Gualadorin perustusluki määrittelee Gualadorin asevoimien tehtäväksi puolustaa Gualadoria ja vartioida sen ilmatilaa ja alueita, sekä osallistua sotiin ja muihin operaatioihin mikäli parlamentti ja monarkki niin päättävät. Perustuslaissa edeltävä on merkattu seuraavasti:

Gualadorin asevoimien tehtävä on puolustaa Gualadorin maaperää, merialueita ja ilmatilaa sodassa, ja vartioida niitä rauhanaikana. Asevoimat voivat osallistua sotiin ja muihin operaatioihin vain Kansanhuoneen ja Kuninkaan/Kuningattarenneuvoston ja monarkin hyväksynnästä.

Viimeksi Gualadorin asevoimat olivat taistelemassa Suuressa maailmansodassa. Silloin asevoimien koko oli kuusi kertaa nykyistä suurempi (2 577 000 sotilasta). Sota-aikana maan armeija herätti suurta pelkoa vihollisissa taitavuudellaan ja merisodankäynnillään. Khalifornia menetti joka kuukausi tai viikko jonkin saaren Gualadorin armeijalle.



Maavoimat Muokkaa

Konkistadori Sandor-A

Konkistadori-luokan panssarivaunu

Gualadorin sotilaan T-paita

Päällystakin alla käytettävä vihreänharmaa T-paita.

Gualadorin asevoimien selkärangan muodostamat maavoimat, joissa palvelee yhteensä 300 tuhatta henkeä. Suurin osa sotilaista on 20-25-vuotiaita miehiä. Maavoimat hallitsevat Gualadorin vanhoja linnoituksia ja mantereella sijaitsevia sotilastukikohtia. Asepalvelus puku koostuu maastokuvioisista housuista ja päällystakista; tummanruskeista saappaista, jotka voidaan sulkea tarroilla ja nauhoilla; tummanvihreästä kypärästä tai lakista ja päällystakin alla käytettävästä harmaanvihreästä T-paidasta.

Vahvuudet Muokkaa

Sotilaat reservissä Sotilaat aktiivipalveluksessa Suurin sotilasmäärä sodassa
230 tuhatta 197 tuhatta noin kahdeksan miljoonaa
Panssarivaunut Panssariautot (AFV) Vedettävä tykistö Ohjusalustat
402
  • 205 Konkistadori-luokan vaunua
  • 108 Myyrä-luokan vaunua
  • 89 Woopard A-9 vaunua
6720 221 40

Ilmavoimat Muokkaa

Saab-JAS-39 at ILA 2010 05

Seeb-hävittäjä

Gualadorin ilmavoimat ovat Gualadorin ilmatilan turvaajia ja vartijoita. Ilmavoimat koostuvat pommituslennostosta, hävittäjälennostosta ja ohjuslennostosta. Ilmavoimat ovat pyrkineet hyödyntämään sekä ulkomaisia että kotimaalaisia laitteita, kuten Seebin hävittäjiä ja Dog Gripenin pommikoneita.

Ilmavoimien sotilaat tunnistaa heidän siniharmaista palveluspuvuistaan, joissa ei ole maastokuvioita. Muutoin palveluspuku on sama kuin maavoimien sotilailla. Lentäjillä on käytössään samanvärinen haalari, johon on kirjailtu lentäjän nimi.

Ilmavoimien yhteisvahvuus Hävittäjät Torjuntahävittäjät Helikopterit Hyökkäyshelikopterit
1209 283 279 600 47

Merivoimat Muokkaa

Shivalik Maiden Sortie

Kirjalainen fregatti Gualadorin merivoimien käytössä.

Gualadorin merivoimat muodostavat Gualadorin merillä ja muilla vesistöillä toimivan puolustushaaran. Merivoimiin kuuluu myös rannikkovartiosto, jonka tehtävänä on pääasiassa vain valoa rannikkoliikennettä. Merivoimat partioi usein Atlantilla ja joskus Tyynellä merellä. Merivoimat ovat tottuneet käyttämään kirjalaisia laivoja.

Merivoimien sotilaat erottaa täysin maavoimien ja ilmavoimien sotilasita palveluspuvun perusteella. Siihen kuuluvat yleensä siniharmaat suorat housut, siniharmaa paita, valkoinen solmiota muistuttava ja kaulalle asetettava huivi ja valkosininen ja leveälierinen lakki.

Lentotukialukset Fregatit Risteilijät Sukellusveneet Partioalukset Miinalaivat
3 12 5 17 17 18

Rekrytointi Muokkaa

Gualadorin asevoimat rekrytoi pääasiassa oman maansa kansalaisia ja tyypillinen vuosittainen palvelukseen astuvien lukumäärä on noin 24 000 miestä. Vähimmäisikä on 16 ja puoli vuotta, joskaan alle 18-vuotiaat eivät osallistu operaatioihin. Yläikäraja rekrytoitaville on 37 vuotta. Palvelukseen astuvien tyypillinen ikä on 22 vuotta. Viime vuosien alhaiset työttömyysluvut ovat vaikeuttaneet vuosittaisen palvelukseen astuvien lukumäärän tavoitteen saavuttamista, ja tämä on aiheuttanut muista kansainyhteisön maista tulevien rekrytoitavien määrän kasvua.[5]

Aluejako Muokkaa

Provinssit Muokkaa

Gualadorin provinssit

Gualador jakautuu seitsemään pronvinssiin, joista suurin on Tarounde ja pienin Harbella. Karlostadon ja St. Harban metropolialueet käsittävät melkein kokonaan kaksi provinssia. Provinssit ovat suurimmat Gualadorin hallinnolliset alueet.

Provinsseilla on vähän itsenäistä valtaa kuningaskunnan hallituksessa. Ne voivat vain päättää terveydenhuoltoon provinssin sisäiseen liikenteeseen kuuluvista asioista. Provinssit kustantavat nämä toiminnot liittovaltion hallitukselta saatavilla tulonsiirroilla ja omalla verotuksellaan. Kuningaskunnan hallitus voi suurella verotus- ja rahankäyttövallallaan käyttää tulonsiirtoja vaikuttaakseen provinsseihin. Esimerkiksi saadakseen terveydenhuollolle tukea täytyy provinssien täyttää tietyt kuningaskunnan asettamat ehdot.[6]

Provinssi Kuvernööri Lippu
Lagugo Xavier Ferrant
Karlogo Bianca Cadaval
Belaga Raul Barrios
Almander Melissa Tamayo
Harbella Claudia Villacrés
Amaga Abraham San Martín
Tarounde Ramon Lopéz

Maakunnat Muokkaa

Gualadorin provinssit jakautuvat vielä maakuntiin, jotka jakautuvat piirikuntiin. Maakunnat toimivat suomen kuntien tavalla. Maakunnat perustuvat historiallisiin Kortalian Guoladorin kuvernöörialueisiin.

Gualadorin maakunnat

Provinssien rajat ovat mustalla ja maakuntien punaisella.

Kunta hoitaa sille laissa säädetyt tehtävät itse tai yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa. Tehtävien hoidon edellyttämiä palveluja kunta voi hankkia myös muilta palvelujen tuottajilta.[7]

Maakuntia johtavat kuvernöörit. Kuvernööri johtaa kunnanhallitusta, jonka jäsenet äänestetään kunnallispoliitikoista. Kuvernööri on myös maakuntaansa kuuluvien piirikuntien ylinjohtaja ja hänellä on valtuudet säärtää erityislakeja maakuntaansa mikäli tarve niin vaatii.

Piirikunnat Muokkaa

Piirikunnat (Contádo) ovat Gualadorin maakuntien aluehallinnon yksikkö. Piirikunnista käytetään nimitystä Contádo myös San Theodoroksessa. Vähiten piirikuntia on Hardiaron maakunnassa ja eniten Kanlígon maakunnassa.[8]

Piirikuntia johtavat piirikuntien poliisipäälliköt ja tuomarit. Näin valta jakautuu kahdelle henkilölle. Lukuisat piirikunnat tekevät runsaasti yhteistyötä, vaikka ne olisivat eri maakunnista tai provinsseista. Karlostadon piirikunnassa on eniten poliiseja ja sitä johtaa kaksi tuomaria ja yksi poliisipäällikkö.

Talous Muokkaa

Gualadorin talous on suuri etelä-amerikkalainen kansantalous maan suuren väkiluvun takia. Sen markkinoilla on 147 miljoonaa kuluttajaa ja 122 miljoonaa taloutta. Vuonna 2012 Gualadorin ostovoimakorjattu bruttokansantuote oli maailman valtioista 15. suurin, mutta henkeä kohti jaettuna se oli vasta 37. tilalla.

Vuosituhannen vaihteen molemmin puolin Gualadorin bruttokansantuote kasvoi muiden maiden keskiarvoa nopeammin 15 vuoden ajan. Vuonna 2008 maa nousi maailmantalouden huipulla tehostuneella autojen myynnillä. Valtiontalouden alijäämä oli suurimmillaan vuonna 2010.

Myös työttömyys laski rajusti, vuonna 2012 työttömiä oli vain 5,1 %. Eniten töissä käyvät nuoret ja keski-ikäiset, vuoden 2012 alussa lähes puolet 15-24 -vuotiaista gualadorilaisista koki itsensä korkeatuloisiksi.

Gualadorin merkittävimpiä teolliisuudenaloja ovat tekstiilit ja jalkineet, elintarvikkeet, metallit, kemikaalit, laivat, autot, koneet, työkalut sekä turismi.

Maan merkittävimmät luonnonvarat ovat kivihiili, rautamalmi, uraani, ligniitti, elohopea, lyijy, sinkki ja kupari.

Gualador on maailman viidenneksi ja Etelä-Amerikan suurin autojen valmistaja, ja autot ovatkin yksi maan tärkeimmistä vientituotteista koneiden ja hedelmien ohella. Monikansallisten suuryritysten tehtaita ovat Seeb, Vulksmobil ja SIAD. Tunnetuin automerkki on Seeb ja Karlos Motos on merkittävä autojen, työkoneiden ja trukkien valmistaja. Myös muita tunnettuja automerkkejä tehdään Gualadorissa

Valuutta Muokkaa

Gualadorin valuutta on golé. Yksi golé on sidottu kiinteästi kurssiin 0,90€. Golé yhdeksäänkymmenen sintoon. Yksi sinto vastaa yhtä senttiä. Golé on suosittu valuutta Etelä-Amerikan kaupankäynnissä. Golén kolikoissa käytetään pääasiassa kuparia ja pronssia, mutta muutamissa kolikoissa on myös tinaa, hopeaa ja jopa kultaa.

Esimerkkihintoja Gualadorista Muokkaa

Tuote Hinta
rikosromaani 15GL (13,2€)
cd-musiikkilevy 8,25GL (7,26€)
kannettava tietokone 256GL (225,28€)

Maatalous Muokkaa

Gualador kasvattaa riittävästi ruokaa itselleen ja ruokaa menee myös vientiin. Tärkeimpiä vientiin meneviä kasveja ovat soijapavut, sokeriruoko ja kahvi. Osa sokeriruo’on tuotannosta menee autojen polttoaineeksi, Gualador on edelläkävijä biopolttoaineissa Kortalian lisäksi. Kotimaan tarveviljalajeista tärkeimmät ovat maissi, riisi ja vehnä. Gualadorin kaupallisesta puutavarasta, josta valmistetaan selluaja paperia, suurin osa saadaan eukalyptus- ja mäntyplantaaseilta maan etelä- ja kaakkoisosista.[9]

Gualador on viimeaikoina pyrkinyt lisäämään banaanien myyntiä. San Theodoros on kuitenkin sillä alla kova kilpailija, minkä vuoksi maa ei ole toistaiseksi päässyt merkittäväksi banaanientuottajaksi kansainvälisille markkinoille.

Gualadorin maatalouden suurin ongelma on tilanpuute. Sademetsien kaataminen ei ole sallittua ja kaupungin laajenevat koko ajan sisemmäs sisämaahan. Peltoja on paljon, mutta nyt ne uhkaavat väistyä asutuskeskuksien tieltä. Vuonna 2015 Kansanhuoneessa ehdotettiin, että sademetsää voisi kaataa kolme hehtaaria pois eikä enempää. Kuninkaanneuvosto kuitenkin tuomitsi tämän ehdotuksen jyrkästi.

Tulevaisuudessa Gualadorin ainoiksi mahdollisuuksiksi maatalouden ylläpitämiselle lienevät sademetsien kaataminen tai alueiden valtaaminen. Vaikka alueita vallattaisiin, se tarkoittaisi silti sademetsien kaatamista. Eniten tilanpuutteesta kärsivät banaaniviljelmät, jotka tarvitsevat aurinkoisia peltoja joiden maaperässä on paljon vettä.

Tuonti- ja vientituotteet Muokkaa

Gualadoriin tuodaan enemmän kuin viemään. Tuonti- ja vientituotteista vientituotteet kattavat hieman alle puolet, 46%. Eniten viedään autoja, elintarvikkeita ja lääkkeitä. Gualadoriin tuodaan paljon polttoaineita ja erityisesti biopolttoainetta. Maalla on tiiviit kauppasuhteet Kortaliaan ja Khaliforniaan, joista Gualadoriin tuodaan eniten tuotteita.

Teollisuus Muokkaa

Gualadorin tehaat keskittyvät noin peninkulman tai kahden päähän rannikosta, kaupunkien laitamille ja työväestön asuttamille esikaupunkialueille. Gualadorissa toimii muun muassa maailman suurin autonvalmistaja Vulksmobil, jolla on lukuisia tehtaita Gualadorissa.

Teollisuudenalalla tärkeimpiä tuotteita ovat lääkkeet, kulkuvälineet, metalliset arjen kulutustarvikkeet ja tekstiilit. Arviolta 18% maailman tekstiileistä tulee Gualadorissa, jossa kasvatetaan paljon puuvilla. Maan satamat ovat usein täynnä rahtilaivoja, jotka kuljettavat teollisuuden tärkeimpiä tuotteita ulkomaille.

Liikenne Muokkaa

164px-Traffic in Brasilia before Brazil & Chile match at World Cup 2010-06-28 2

Gualadorin liikenne tukee rautateitä, ilmailua ja julkisia ajoneuvoja. Liikennettä on pääasiassa vain rannikolla, koska sisämaassa on lähinnä vain sademetsää. Maan rannikkoa pitkin menee nopea pikajuna, joka pysähtyy vain viiden suurimman kaupungin päärautatieasemilla. Pikajunan vierellä kulkee rannikkojuna, jota toisinaan kutsutaan myös paikallisjunaksi. Se pysähtyy jokaisella juna-asemalla ja on työläisten suosiossa.

Gualadorin viidellä suurimmalla kaupungilla ovat Gualadorin viisi kansainvälistä lentokenttää. Muut lentokentät ovat vain maan sisäiseen tai yksityiseen ilmailuun, mitä on kuitenkin hyvin vähän. Gualadorin ilmoja hallitsevat epäkansallinen lentoyhtiö Free Flight ja kansallinen sisämaassa tapahtuvaan ilmailuun keskittyvä Gualador Airlines.

Gualadorin rannikkoja kiertävät junien lisäksi leveät ja huolellisesti suunnittelut valtatiet, jotka kiertävät kaupungit niin, ettei kaupunkien läpi menisi koko ajan suurta määrä ajoneuvoja. Gualadorin autotiekaavoittajia on pyydetty töihin ulkomaillekin heidän taidokkaan osaamisensa vuoksi. Yksityisautoilua tapahtuu vähän, koska maassa on myös tehokas linja-autoreitti, joka kiertää viisikymmentä kylää ja kymmenen kaupunkia.

Kaupungit Muokkaa

Pääkaupunki Karlostado Muokkaa

Karlostadon sijainti

Karlostadon sijainti Karlosian niemimaalla.

Karlostado on Gualadorin pääkaupunki ja maan toinen kulttuurillisesti tärkeä kaupunki, toinen on St. Harba. Karlostadossa on 5,6 miljoonaa asukasta ja sen perusti kortalialainen konkistadori Karlos Mayford vuonna 1674. Kaupungissa sijaitsee Gualadorin parlamentti, kuninkaanlinna, maailman suurin ostoskeskus ja valava konttisatama. Karlostado sijaitsee Karlosian niemimaalla.

Karlostado perustettiin vuonna 1674, kun kortalialainen konkistadoripäällikkö Karlos Mayford tajusi hallitsemansa suuren niemimaan strategisen tärkeyden. Hän nimesi niemimaan nimensä mukaisesti Karlosiaksi ja sille perustetun kaupungin Karlostadoksi. Kaupunki kasvoi nopeasti ja nykyään se on Gualadorin kolmanneksi suurin.

Muut kaupungit Muokkaa

Gualadorin kaupungit

Vaikka Karlostado on Gualadorin pääkaupunki, se ei ole suurin. Suurin Gualadorin kaupunki on Helmestado lähellä San Theodoroksen rajaa. Helmestadossa on Gualadorin suuri theodorolaisväestö ja suurin espanjankielinen väestöryhmä. Toiseksi suurin kaupunki on Lõ Kolonos, jona jälkeen tulevat St. Harba ja Karlostado. Viimeisenä suurena kaupunkina voidaan mainita Stado Anglisaxo, jota joskus, mutta harvoin kutsutaan myös St. Anglisaxoksi.

Kaupungit keskittyvät Gualadorissa rannikolle, joten sisämaassa ei ole havaittavissa taajamia tai kyliä suurempia asutuskeskuksia. Kaupungit ovat tärkeä osa Gualadorin taloutta ja niissä sijaitsee monien maailman suuryhtiöiden konttoreita, pilvenpiirtäjiä ja muita rakennuksia tai tiloja.

Väestö Muokkaa

Gualadorissa asuu noin 175 600 430 asukasta, joista noin sata tuhatta on San Theodoroksesta tulleita työläisiä, joilla on toinen koti Gualadorissa. San Theodoroslaiset ovat vahvistaneet espanjan kielen asemaa Gualadorissa, jossa on merkittäviä vähemmistöryhmiä jotka puhuvat espanjaa.

Väestön ikäjakauma
0-10 v. 18%
10-20 v. 17%
20-40 v. 49%
40-60 v. 11%
60-80 v. 3,2%
yli 80 v. 1,8%

Väestö jaetaan perinteisesti kolmeen ikäluokkaan; nuoret eli 0-20-vuotiaat, keski-ikäiset tai aikuiset eli 20-60-vuotiaat ja vanhukset tai iäkkäät eli yli 60-vuotiaat. Vuonna 2011 teetetyn tutkimuksen mukaan väestön terveintä ikäluokkaa edustavat nuoret.

Kielet Muokkaa

Gualadorin pääkieli on romon, jota puhuu noin 95,4% asukkaista. Se on hyvin läheistä sukua espanjalle, esperantolle ja ranskalle. Romonia puhuu Gualadorin ulkopuolella vajaa kymmenen miljoonaa ihmistä. Gualadorin toiset viralliset kielet ovat espanja ja ranska, joista espanjaa puhuu noin 3% ja ranskaa 1,14%.

Kansanterveys Muokkaa

Gualadorin kansanterveys on jakautunut selvästi kahtia: on sairaita, jotka ovat yleensä köyhiä tai kodittomia ja terveitä, jotka ovat yleensä keskituloisia tai varakkaita. Gualadoria vaivasi AIDS 1990-luvulla, mutta se saatiin karistettua vuoteen 2003 mennessä. Alemmassa keskiluokassa ja köyhälistössä ilmenee usein vatsatautia.

Gualadorin kansanterveys arvioitiin vuonna 2010 27% paremmaksi kuin Khalifornian ja San Theodoroksen yhteensä. Tämä johtui lähinnä vuoden 2008 kolmannesta ja ensimmäistä kertaa onnistuneesta yksityistämispolitiikasta, jossa yksityiset terveydenhuoltopalvelut pääsivät tarjoamaan parempia palveluita kuin valtion kustantamat terveydenhuoltopalvelut.

Terveydenhuolto Muokkaa

Gualadorin terveydenhuolto on maailman muihin valtiohin verrattuna keskitasoa ja Amerikanmaihin verrattuna toiseksi alimpana. Maan perustuslakiuudistus vuonna 1977 kattoi kaikille maan kansalaisille ilmaisen perusterveydenhuollon, jolloin köyhien terveys nousi.

Perusterveydenhuolto kattaa kaikille Gualadorin kansalaisille kymmenen ilmaista toisiinsa liittymätöntä käyntiä paikallisilla terveysasemilla, kun "Korkeampi" terveydenhuolto eli sairaalaterveydenhuolto on maksullista Valkoisen ristin ylläpitämiä sairaaloita lukuunottamatta.

Gualadorin pelastusyhdistys Muokkaa

Pelastajia

Yhdistyksen työntekijöitä pelastusharjoituksissa

Gualadorin Pelastusyhdistys eli Gupy on Gualadorin terveys- ja puolustusministeriöiden alaisuudessa toimiva järjestö Gualadorissa, joka on suunniteltu avustamaan hätätilanteissa Gualadorissa ja muualla maailmassa. Yhdistyksen jäseniä oli auttamassa muun muassa Kirjalan tammikuun terroritekojen selvittelyissä.

Yhdistys on täysiin vapaa ja siihen saa liittyä kuka tahansa.

Organisaatio Muokkaa

Gupyn suurimman osan työntekijöistä muodostavat pelastustyönkijät, jotka ovat samalla tasolla kuin sotamiehet armeijassa. He yleensä raivaavat hätätilassa olevaa aluetta ja auttavat siviilejä.

Pelastustyöntekijöitä johtavat ylipelastajat, joilla on komennettavinaan työnkejiäyksiköitä. Ylipelastajia johtavat pelastusjohtajat, joista kymmenen on yhdistyksen johdossa. Kaikki yhdistyksen jäsenet muodostavat hätätilassa erinomaisesti toimivan kokonaisuuden.

Yhteiskuntaluokat Muokkaa

Gualadorin hallitus on pyrkinyt jaottelemaan kansalaisiaan yhteiskuntaluokkiin, jotta maan väestön kehitystä voitaisiin tarkastella paremmin. Yhteiskuntaluokat ovat kuitenkin vain nimellisiä ja kaikkien luokkien ihmiset ovat tasa-arvoisia varallisuudesta tai mistään muusta asiasta riippumatta.

Alle on luoteltu yhteiskuntaluokat sen mukaan, kuinka suuren osan väestöstä ne kattavat.

  1. Ylempi keskiluokka, 46% väestöstä
  2. Alempi keskiluokka, 43%
  3. Köyhä luokka, 7%
  4. Varakas luokka, 2,8%
  5. Rikas luokka, 1,2%

Uskonnot Muokkaa

  1. Katoton kirkko
  2. Auringonusko
  3. Luterilaisuus
  4. Uskonnottomuus
  5. Muut

Katoton kirkko Muokkaa

Gualadorin suurin uskonto on katoton kirkko (rom. Relígo la Menadona). Sillä on vahva asema Gualadorin kulttuurissa. Se saapui maahan 1500-luvulla balerialaisten mukana, mutta juurtui väestöön vasta Kortalian vallan aikana 1600- ja 1700-luvuilla. Gualadorin monarkit kasvatetaan pienestä pitäen katottomiksi ja erittäin uskonnollisiksi.

Auringonusko Muokkaa

Auringonusko tai auringon usko (rom. Cultey la Sól, ransk. Culte du Soleil) on polyteistinen uskonto ja Gualadorin toiseksi suurin uskonto heti katottoman kirkon jälkeen. Sitä kututsaan myös soletismiksi ja uskonnon kannattajaa kutsuttaan aurinkoon uskojaksi tai soletistiksi. Auringonusko perustuu tulen ja valon voimaa ja siihen kuuluu auringon palvominen jumalien "yhteisenä silmänä".

Auringonuskolla on noin 34 miljoonaa kannattajaa, joista 20 miljoonaa asuu Gualadorissa ja muut muualla Etelä-Amerikassa. Uskonto syntyi inkojen eri uskontotyyppien ja kristinuskon osittaisena yhdistymänä ja sitä yritettiin kitkeä väestöstä vuosina 1590-1785.

Auringonuskossa on kolme jumalaa, joista yksi on kuitenkin muita mahtavampi. Hän nimensä on Soele ja hänen uskotaan luoneen valon ja kaiken elävän. Muut jumalat ovat Aqqo ja Liv'e. Jumalien uskotaan pystyvän valvovan maailmaa auringon kautta, joka on ikäänkuin kiikari maailmaan. Silloin kun on pilvistä, jumalien uskotaan lepäävän.

Kulttuuri Muokkaa

Ruokakulttuuri Muokkaa

Guoladorilainen keittiö vaihtelee suuresti alueittain heijastellen maan monimuotoista ja monitaustaista väestöä. Sen myötä kansallista ruokakulttuuria määrittelee alueellisten erojen säilyttäminen. Riisi, pavut ja maniokki ovat kuitenkin kaikille yhteisiä perusruoka-aineita. Muutamia esimerkkejä ruokalajeista ovat mustista pavuista ja erilaisista lihanpalasista hitaasti kypsytetty pataruoka Feidoaja, jota pidetään maan kansallisruokana, ja alueelliset ruokalajit kuten vapáta, kookos-äyriäispata mocueqa, poletna ja friteerattu katkarapusämpylä acrajé.

Gualadorilla on oma valikoimansa erilaisia makeisia kuten brigadeiroja ja beijinhoja. Kansallisjuoma on kahvi. Cazjasa on brasilialainen tislattu alkoholijuoma, jota tehdään sokeriruo’osta ja käytetään trooppisiin drinkkeihin kuten caipirinhaan.[10]

Taide Muokkaa

Pimeys

Pimeys, Kasmir Malevizi

Gualadorilainen taide on keskittynyt abstraktiin tyylisuuntaan, joista merkittävimmiksi alatyylisuunniksi Gualadorissa voidaan mainita "klearismi" ja "ballonismi". Gualadorin merkittävin taiteilija ja samalla maan kansallistaiteilija on 70-vuotias Kasmir Malevizi, joka on maalannut maailmankuulun maalauksen Pimeys vuonna 1997.

Toinen merkittävä gualadorilainen taiteilija on kuvailevaa ballonismia edustava Eustis Kontos, joka asuu kuitenkin Kyporiassa. Hänen maalauksensa Tanssiva klovni on yksi maailman tunnetuimmista ballonistisista maalauksista heti qruutilaisen Pavel Bucketin Värin ja Riemun Mahtavan Maailman jälkeen.

Musiikki Muokkaa

Gimme Cover - single

Gimme Cover -singlen kansi.

Musiikin saralla Gualadorissa kukoistaa pop rock ja erityisesti pienet, noin kolmen hengen yhtyeet ovat suosiossa. Gualadorin ainoa maailmanlaajuiseen julkisuuteen yltänyt musiikintekijä on rockyhtye Chavalles (suom. Ritarit), joka on soittanut kahdella kokoonpanolla vuodesta 1990. Sen albumeita on myyty maailmanlaajuisesti 87 miljoonaa kappaletta, tehden siitä yhden maailman suosituimmista yhtyeistä. Yhtye julkaisi vuonna 2018 Gualadorin myydyimmän singlen, "Gimme Cover".

Toinen Gualadorissa tunnetuksi tullut artisti on psykedeelistä rockia edustava Jamie Henrikson, joka on tehnyt soolourallaan kolme singleä, jotka sisältävät yhteensä seitsemän kappaletta. Henrikson on erityisen tunnettu kappaleistaan "Blue Fear" ja "All Along the King's Tower". Hän on erityisesti nuorison suosiossa. Henrikson kuuluu Chavallesiin.

Elokuva Muokkaa

Amelia Earhart 1935

Sabrina Espiga (1900-1941) oli gualadorilaisen elokuvan uranuurtaja. Hän kuoli valkoisten oikeuksia ajavan rikollisjärjestön murhaamana vain 41-vuotiaana.

Gualadorissa harrastetaan paljon amatöörielokuvausta. Erityisen suosittuja ovat matalan budjetin lyhyet rikoselokuvat, jotka kestävät yleensä tunnin ja joita esitetään noin kymmenen kappaletta päivässä elokuvateattereissa. Ne houkuttelevat paljon yleisöä muodostamalla pieniä elokuvasarjoja.

Yllämainituista matalan budjetin rikoselokuvista tunnetuin on elokuvasovitus Thomas Berlinin Klark Hendriks -sarjasta. Vaikka kyseessä on periaatteessa televisiosarja, sen kaikki kuusi jaksoa esitettiin aluksi elokuvateattereissa ja kaikki jaksot kestivät noin tunnin. Sarja tehtiin myös pienellä budjetilla.

Elokuvan historia Gualadorissa on pitkä: jeylantilaiset keksijät toivat sen Meksikanaan vuonna 1905, josta se levisi San Theodorokseen ja sitä kautta Gualadoriin. Gualadorissa elokuvan uranuurtajia ovat olleet Sabrina Espiga (1900-1941) ja Marco Mina (1896-1937), joista edellä mainittu kuvasi ensimmäisen gualadorilaisen kokopitkän elokuvan vuonna 1936. Elokuva on nykyäänkin katsottavissa GMR:n nettisivuilla ja sen nimi on Professori Kalkki ja rantaloma.

Arkkitehtuuri Muokkaa

Gualadorilaisessa arkkitehtuurissa eniten on loistanut arkkitehti Antóno Gonda, jonka taiteesta vaikutteita ottaneet arkkitehtoniset rakennukset ovat herättäneet ihmetystä ihmisissä ympäri maailmaa. Gonda on yhdistellyt "kuvataiteellisessa arkkitehtuurissaan" klassista ja modernia arkkitehtuuria abstraktin taiteen mitään esittämättömiin kuvioihin.

Gualadorissa vallitsi empire-tyylin arkkitehtuuri varsinkin 1700- ja 1800-luvulla. Eniten tätä tyylisuuntaa edustavat Parlamentinmuseo, jossa maan parlamentti toimi vuosina 1876-1931, ja Meripalatsi eli Kuninkaanlinna, joka rakennettiin vuonna 1878 Amera-palatsin tilalle Gualadorin monarkin virka-asunnoksi.

Kirjallisuus Muokkaa

Gualadorilaisen kirjallisuuden juuret ulottuvat 1600-luvulle, jolloin kortalialaiset tutkimusmatkailijat, konkistadorit ja muut siirtomaalaiset kirjoittivat romaaneja, novelleja ja tutkielmia Gualadorin alkuperäisasukkaista ja luonnosta. Tämä perinne on jatkunut ja vieläkin ilmestyy paljon kirjoja Gualadorin luonnosta ja muinaisista kansoista. Nykyään Gualadorissa ovat olleet suosiossa rikoskirjallisuus ja fantasia. Nykyajan merkittävä gualadorilainen kirjailija on karibialaistaustainen C. R. Campos.

C. R. Campos (Cristóbal Ronaldo Campos) kehitti fantasian alalajin, reaalifantasian 1980-luvulla. Reaalifantasiassa taikuuden rooli on yleensä pieni ja tarinassa kuvataan keskiajan ja uuden ajan todellisia oloja niin köyhälistön kuin varakkaiden osalta. Campos ei ole julkaissut ainuttakaan teosta vuoden 2004 jälkeen, mutta nykyään merkittävä reaalifantasiaa kirjoittava kirjailija on kyporialainen George I. N. Market.

Gualadorin menestynein kirjailija oli J. L. L. Dolkien, joka kirjoitti lähes fantasiakirjallisuuden synonyymiksi muodostuneen Taru Kruunun Herrasta -tiiliskiviromaanin. Se on maailman luetuin kirja. Dolkien kirjoitti myös muita fantasian klassikoita kuten Hopitti - eli sinne eikä takaisin ja Sirumalja.

Kansalliseepos "Kalavale" Muokkaa

Gualadorin kansalliseepos on Kalavale, joka on Alexis Loonruutin (1789-1855) muodostama runokokoelma. Siitä on tullut kansalliseepoksien maailmanlaajuinen klassikko ja se on käännetty kaikille yli tuhannen puhujan kielille. Kalavale koostuu Loonruutiin kokoamista ja uudelleenkirjoittamista runoista, joihin hän lisäsi myös omaa mielikuvitustaan luodakseen yhtenäisiä juonikuvioita.

Kalavale perustuu Gualadorin alkuperäiskansojen runoihin ja vanhoihin taruihin ja tarinoihin. Loonruutin uskotaan myös hakeneen innoitusta vanhasta Keski-Eurooppalaisesta mystiikasta. Kalavaleella on suuri merkitys Gualadorin kansallisissa aatteissa.

Tapakulttuuri Muokkaa

Gualadorissa vanhat perinteet ja perhekeskeinen ajattelu ovat yhä arvossaan. Gualadorilaiset käyttäytyvätkin edelleen vanhanaikaisen kohteliaasti. Kohteliaisuus on läsnä myös kielessä ja kohteliaisuusmuotoja käytetään runsaasti. Gualadorilainen tervehtii aina tuttuja, eikä tuntemattomankaan tervehtiminen ole poikkeuksellista. Tavatessa ja hyvästellessä on tapana vähintään kätellä. Tutut miehet saattavat halata tai taputella olalle ja naiset saattavat antaa poskisuudelmia.

Myöhästyminen on tavallista gualadorilaisille, eikä Gualadorissa odoteta kenenkään olevan täsmällisesti ajoissa. Gualadorissa asiat hoidetaan usein sillä periaatteella, että jos jokin voidaan jättää huomiseksi niin se myös jätetään.

Siestaa vietetään edelleen laajasti ainakin kiireisessä Karlosiassa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että monet paikallisista liikkeistä ovat suljettuna kello 15 - 17 välisenä aikana. Monet turisteille suunnatut liikkeet ovat kuitenkin auki tällöinkin.

Urheilu Muokkaa

Cristóbal Runeldo

Cristóbal Runeldo

Urheilussa Gualador on tunnettu etenkin jalkapallosta. Sen jalkapallomaajoukkue on voittanut maailmanmestaruuden viisi kertaa vuosina 1918, 1942, 1958, 1962, 1970, 1994 ja 2002. Gualador on kaksi kertaa isännöinyt jalkapallon maailmanmestaruuskilpailuita vuosina 1950 ja 2011.

Gualadorin tunnetuimmat urheiluseurat ovat BAFC eli Bananas Football Club, joka toimii St. Harbassa, ja KSS eli Karlostadon Salibandy Seura. Viimeaikoina salibandyn suosio on kuitenkin vähentynyt ja sen "sukulaisurheilulaji" sähly on nostanut suosiotaan. Jalkapallolla on pitkä historia Gualadorissa ja sen toivat sinne kirjalaiset jalkapalloseurat vuonna 1891 maan teollistumisen huipulla.

Tunnettu gualadorilainen huippujalkapalloilija on Cristóbal Runeldo, joka pelaa Ocean Football Clubissa. Hänet on tunnettu häikäilemättömänä hyökkääjänä, jonka vapaapotkut menevät aina sinne minne hän haluaa.

Media Muokkaa

Gualadorin merkittävin medialähde on yleisradio GMR (Gualador Malna Radío), joka painaa maan luetuinta Jornals de Amazon -sanomalehteä. GMR omistaa myös kansallisen radiokanavan Radío Guasta de Gualador ja kansalliset televisiokanavat GMR-1, GMR-2 ja GMR-10.

Gualadorin mediassa vaikuttaa GMR-yleisradion lisäksi San Theodoroksessakin toimiva Inkatainment Co. Se omistaa lukuisia aikakauslehtiä ja pieniä televisiokanavia. Inkatainment keskittyy myös paljon dokumentteihin ja massaviihteeseen ja se tuottaa Etelä-Amerikan katsotuinta saippuasarjaa Julkaistut Elämät.

Härkätaistelu Muokkaa

Härkätaistelu on Gualadorissa perinteinen ja suosittu kansanhuvi sekä taide- ja kulttuuriperinteen muoto. Ala työllistää maassa suoraan tai välillisesti neljännesmiljoona ihmistä. Härkätaistelun suosio on viime vuosikymmeninä kuitenkin laskenut aiemmasta ja sitä on arvosteltu. Myös Helmestadon heinäkuisen Stado Ferínin -festivaalin härkäjuoksut ovat suuri mediatapahtuma.

640px-Finito de Córdoba

Härkätaistelua; matadori hämää härkää juoksemaan ohi.

Taisteluhärät ovat oma rotunsa, ja niitä kasvatetaan varta vasten härkätaisteluita varten. Taisteluhärät ovat kuohimattomia sonneja, ja ne viedään taisteluun 4–6-vuotiaana. Härkätaistelunäytännössä on perinteisesti kuusi härkää sekä kolme matadoria eli päähärkätaistelijaa. Alussa matadorin avustajat väsyttävät viittoja ja hevosia kohti ryntäilevää härkää peitsineen ja terineen. Näytöksen lopussa matadori kohtaa härän yksin, ohjailee sitä punaisen vaatteen eli muletan avulla ja lopulta surmaa sen miekalla. Matadorin suoritusta arvioidaan esimerkiksi sen taiteellisuuden kannalta. Härkätaistelu on hyvin vaarallista, ja lajissa on historian aikana kuollut useita satoja matadoreja. 1980-luvun jälkeen kuolemantapauksia on sattunut maailmalla kaksi, molemmat 2010-luvulla.

Härän kanssa areenalle joutunut harjaantumaton ihminen on vakavassa loukkaantumisen ja kuoleman vaarassa. Härkätaistelu on hyvin vaarallista kokeneellekin härkätaistelijalle. Tilastojen mukaan gualadorilaisia härkätaistelijoita on 1700-luvun jälkeen kuollut ainakin 533. Vuoden 1987 jälkeen ei lähes kolmeen vuosikymmeneen kuollut matadoreja. Vuonna 2016 kuoli balerialainen Victor Barrio ja vuonna 2017 san theodorsilainen Ivan Fandiño.

Kansallistunnuksia Muokkaa

Gualadorissa on lukuisia kansallistunnuksia, joista monet saattavat olla hyvinkin outoja, kuten kansallisranta, kansallispuu, kansallisäyriäinen ja kansallisauto. Kansallistunnuksista ylivoimaisesti tunnetuin ja hehkutetuin on kuitenkin Gualadorin kansallislaulu, joka kertoo Gualadorin vallankumouksesta.

Kansallislaulu Muokkaa

Suomeksi Muokkaa

Kuulka kuinka kansa jyrisee

Kuinka sinikeltaiset liput liehuvat

Kuinka tykit sarastukseen kajahtavat

Kuinka puheiden jyrinä nousee

Vauhdilla nousimme

Vauhdilla voitimme

Vauhdilla me surmasimme

Ja vauhdilla me valtasimme

Vieras valta kaatuu

Sinikeltaiset liput taas liehua saavat

Sotilaiden ajatukset raa'at

Valmiina ottamaan kotimaa takaisin

Romoniksi Muokkaa

Lisio han popula tunredo

Han amajzua bandos fínoi

Han kanós vatara en maneno

Han turendo de parduso leviri

Ven raso levired

Ven raso vicneide

Ven raso mordase

A n'raso conqueirade

Inqueita denco colfálo

Amajzua bandos fluarî'vo

Qrueida idao de soltados

Prelto so conqueirado eres nador

Espanjaksi Muokkaa

Escucha cómo la gente se apiña

Cómo flotan las banderas

Cómo disparan los cañones por la mañana

Cómo se intensifica el habla

Levantamos rápidamente

Ganamos rápidamente

Conocimos rápidamente

Corrimos a la velocidad

El gobernante invitado se bloquea

Las banderas volverán a deslizarse

Los soldados piensan cruel

Listo para conquistar el país de origen

Muita kansallistunnuksia Muokkaa

  • Miekkavalas, kansalliskala
  • Naudanpata, kansallisruoka

Lähteet Muokkaa

Viitteet Muokkaa

  1. http://fi.valtiopeli.wikia.com/wiki/Suurvallat#Pohdintoja_valtioiden_sotilaallisesta_ja_taloudellisesta_voimasta_Kyporian_turvallisuuden_suhteen_.28VP15.29
  2. https://fi.wikipedia.org/wiki/Amazonin_sademets%C3%A4#Kasvillisuus
  3. https://fi.wikipedia.org/wiki/Yhdysvaltain_presidentti#Presidentin_valtuudet
  4. https://fi.wikipedia.org/wiki/Yhdistyneen_kuningaskunnan_asevoimat
  5. https://fi.wikipedia.org/wiki/Yhdistyneen_kuningaskunnan_asevoimat#Rekrytointi
  6. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kanadan_provinssit_ja_territoriot#Hallinto
  7. https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kunnat#Kuntien_teht.C3.A4v.C3.A4t
  8. https://fi.wikipedia.org/wiki/Piirikunta_(Yhdysvallat)
  9. https://fi.wikipedia.org/wiki/Brasilian_talous#Maatalous
  10. https://fi.wikipedia.org/wiki/Brasilia#Ruokakulttuuri
Community content is available under CC-BY-SA unless otherwise noted.