Graeezin kieli (Längwysch osz Graez tai Langü eus Graez) eli graeezi on indoeurooppalaisen kielikuntaan kuuluva kieli, joka on saanut vaikutteita ruotsin ja saksan kielistä. Yksi sana, "båk", on lainattu norjasta. Graeezin lähimmät sukulaiskielet ovat vriisi ja englanti. Myös suuri osa äänneoppia tulee saksan, ruotsin ja deutschin kielistä.
Graeezi on tunnettu kansalle helposti opittavana kielenä. Graeezinkieliset kutsuvatkin kieltään yleensä nimellä Vulkslängwysch eli Kansan kieli. Monet vanhoilliset germaanigraeezia puhuvat kutsuvat kieltään myös nimellä Vulkisch, mitä ei pidä sekoittaa sanaan Vulkif, kansallinen.
Äänneoppi
| Aakkonen | Ääntäminen |
|---|---|
| A | [a:] |
| B | [be:] |
| C | [se:] |
| D | [de:] |
| E | [e:] |
| É | [i:] |
| F | [ef] |
| G | [ge:] |
| H | [hu:] |
| I | [i:] |
| J | [ji:] |
| K | [Ke:] |
| L | [el] |
| M | [em] |
| N | [en] |
| O | [o:] |
| Œ | [œ:] tai [ |
| P | [pe:] |
| Q | [ku:] |
| R | [er] |
| S | [es] |
| T | [te:] |
| U | [u:] |
| Ü | [y:] |
| V | [ve:] |
| W | [va:] |
| X | [eks] |
| Y | [y:] tai [yi] |
| Z | [ze:t] tai [æs] |
| Å | [o:] |
| Ä | [æ:] |
| Ö | [œ:] |
Yhteensä 32 kirjainta.
Diftongit
Graeezissa on runsaasti diftongeja.
| Diftongi | Vaihtoehtoinen merkkaustapa | Äänne | Esimerkki |
|---|---|---|---|
| ou | [ɔ:] | frou (nainen) | |
| ei | [ai] | reisen (nousta) | |
| ey | äi | [ei] | eyn (äin) (yksi) |
| ie | é | [i:] | die (epämääräinen artikkeli) |
| eu | äu | [oi] | neue (näue) (uusi) |
Konsonanttien ääntäminen
Graeezissa on muutamia konsonantteja ja konsonanttipareja, jotka äännetään eri tavalla kuin suomen kielessä.
Z-kirjain
Z-kirjain äännetään joko "ässänä" tai "zetana". Z äännetään kirjainparina ts tai tz silloin, kun se on vokaalin jälkeen. Mutta jos z on vokaalien välissä, ennen tai konsonantit jälkeen tai konsonanttien välissä, se äännetään kirjaimena s.
Hyvin usein graeezia puhuvat sanovat z-kirjaimen s-kirjaimena.
Ez äännetään aina vain s-kirjaimena.
Sch ja ch
Kirjainpari sch äännetään "suhuässänä" ja kirjainpari ch äännetään tavallisena "hoona".
Kielioppi
Ääntäminen
Graeezin kielen matalat kurkkuäänteet ü ja å äännetään normaaleina yynä ja oona, kun vokaali on konsonantin jälkeen. Tämä ääntämistapa on kuitenkin niinsanottua "puhdasta graeezia" eli Hampurin graeezia. Sitä voidaan verrata "Oxfordin englantiin".
Substantiivit
Graeezin kielessä substantiivin voi kirjoittaa isolla tai pienellä, ja sillä ei ole väliä. Graeezissa oli ennen yhden säännön mukaan menevä epämääräinen artikkeli, mutta nykyään se on vakiintunut täysin satunnaiseksi. Puhujan täytyy siis osata ulkomuistista mikä artikkeli menee mihinkin substantiiviin.[1]
Esimerkki:
- Ennen: Die Jånge
- Nykyään: Der Jånge
- Ennen: Der Aaremagre
- Nykyään: Die Aaremagre
Lisäksi suurin osa franklantilaisista käyttää myös kolmatta artikkelia, joka on Des. Alppigraeezia puhuvat eivät käytä sitä. Esimerkki:
- Oikein: Der Waster
- Yleensä: Des Waster
Pronominit
Persoonapronominit
| muoto | subjekti | objekti | possessiivi | Olla-verbin taivutus |
|---|---|---|---|---|
| yks. 1. pers. | ick | mich | manne | Ick ver |
| yks. 2. pers. | dü | düm | dünne | Dü ver |
| yks. 3. pers. | hé/ez | him/essey | hin/sin | hé/ez äst |
| mon. 1. pers. | vé | véh | veil | vé ében |
| mon. 2. pers. | van | van | vaner | vé ében |
| mon. 3. pers. | vol | vol | voner | vé ében |
Lisäksi sana "ne" on graeeziksi "ven" tai "val". Monikoissa ja y. 3. p. verbien perässä on yleensä kirjainpari "en" tai kirjain "n".
Verbit
Graeezissa verbeillä on neljä muotoa; preesens, imperfekti, perfekti, pluskvamperfekti ja futuuri. Menneissä muodoissa käytetään olla-verbin perusmuotoa "bé" ja mennyttä muotoa "bei". Esimerkiksi hän on lukenut kirjan ei ole jön äst rålänet ein båk, vaan se on jön bé rålänet ein båk.
Adjektiivit
Graeezissa adjektiivit jakautuvat kolmeen ryhmään; lyhyisiin (esim. schört), keskipitkiin (esim. låvig) ja pitkiin (esim. restungik). Ryhmitys muodostuu tavutuksella.
Adjektiivien yleisimmät päätteet ovat -ik, -ig ja -if.
Komparatiivi ja superlatiivi
Komparatiivissa adjektiivin perään tulee pääte -når. Jos adjektiivi päättyy konsonanttiin, pääte on -onår.
Superlatiivissa adjektiivin loppuun pääte -ar.
Prepositiot
Graeezissa prepositioita käytetään kuin englannissa. Englannin prepositiota "in" (suomessa yleensä pääte "-ssa", vastaa yleensä myös sanaa "sisällä") vastaa graeezissa kaksi prepositiota en (yksiköille) ja inne (monikoille).
Historia
Latina ja viikinkikielet sekoittavat
Roomalaisten vaikutus frankkien ja saksien kieliin oli voimakas ja suuri. Viikinkikielet kuitenkin sekoittivat latinaa puhuvia, ja näin uskotaan muinaisgraeezin syntyneen. Toisen teorian mukaan viikinkikielet ja slaavikielet muuttivat latinan muinaisgraeeziksi.
"Peh em nir epi isimep."
- Ote 500-luvulla puhutusta muinaisgraeezista, tekstin suomennos on "Meressä oleva kala on syötävää.". Teksti on löytynyt varhaiskeskiaikaisesta kivestä, johon teksti oli kirjoitettu riimuin.
Varhaisgraeezista vanhaan graeeziin
Muinaisgraeezin kehitys vanhaan graeezin oli hidasta. 500- - 1300-luvuilla puhuttua kehittyvää graeezia kutsutaan varhaisgraeezia.
"Wen ebe aan nänn neh siid?"
- Ote 800-luvulla puhutusta varhaisgraeezista, tekstin suomennos on "Missä on mies jonka näin?". Teksti oli kirjoitettu vanhan kirkkoraamatun sivun reunaan.
Vanha graeezi alkoi muotoutua varhaisgraeezista. 1400-luvulta lähtien Keski-Euroopan suurin kieli oli vanha graeezi. Nykyään elävä ihminen pystyisi ymmärtään jonkin verran sitä.
"Il ebi kynge åtz ivän."
- Ote Frankkien kuningas Roolen puheesta 1600-luvulta. Tekstin suomennos on "Minä olen teidän kuninkaanne."
Schweuserboum uudistaa
Valistusajan uudistusmieliset aatteet levisivät myös kieliin. Franklandin kansallisrunoilija Harré Schweuserboum oli tyytymätön graeezin vaikeuteen, joten hän muutti graeezia radikaalisti. Kaikki verbien taivutukset lähtivät, olla-verbin perusmuoto muuttui kaikkien persoonapronominien olla-verbiksi ja adjektiivien kuusi taivutusmuotoa vaihtuivat kahteen.
Graeezinkieliset ihmiset eivät aluksi pitäneet Schweuserboumin muutoksista, ja sen vuoksi hänet jopa murhattiin vuonna 1754. Schweuserboumin muutokset olivat kuitenkin pysyviä, ja 1800-luvulla hänen luomansa "germaanigraeezia" oli puhutuin graeezin muoto.
Kirjoittaminen
Graeezia kirjoitetaan kuten samalla tavalla kuin muitakin indoeurooppalaisia kieliä. Se käyttää latinalaisia aakkosia (sisältäen kuitenkin täydennyksiä kuten é, œ, ö, ä, å tai ü) ja kirjoitussuunta on vasemmalta oikealle.
Esimerkkisanoja graeezista
Äiti = Mame [ma:me]
Isä = Facher [fa:her]
Auto = Mobil [mob:il]
Kieli = Längwysch [läŋvyʃ]
Valtiot ja kielet
Frankland = Frankland/Francterr, vulklängwysch/frank-graez
Englanti = Ängland/Ängterr, Änglisch
Kirjala = Båkland/Båkterr, Båkisch
Khalifornia = Khaliforné, Khalisch
Alppien yhdysvallat = Alppiz pundescherepublick (lyhyemmin USA), Alppgraez
Kortalia = Kortalé, Korlisch
Thedean = Thedean, zhean [dzean]
Katistan = Katésland/Katistan, Katisch
Värit
- Vét (frank.graeezi)/Veit (alp.graeezi) = valkoinen
- Råt = punainen
- Blåch = musta
- Blou = sininen
- Kréne = vihreä
- Jelgeb = keltainen
- broun = ruskea
Numerot
- Yksi = Äin [äin]
- Kaksi = Tvaz [Tva:s]
- Kolme = Trie [tri:]
- Neljä = Für [fy:r]
- Viisi = Feiv [feiv]
- Kuusi = Zhug [dʒug]
- Seitsemän = Séven [si:ven]
- Kahdeksan = Åuht [ouht]
- Yhdeksän = Néne [ni:ne]
- Kymmenen = Zerf [se:rv]
- Yksitoista = Eyneez [eine:s]
- Kaksitoista = Tvazeez [tvase:s]
*numeroissa 11-19 laitetaan perusnumeron perään vain 'eez'
- Kaksikymmentä = Tvazich [tva:sih]
- Kolmekymmentä = Triesich [tri:sih]
*Kymmenissä perusnumeron perään laitetaan 'ich', jos sana loppuu konsonanttiin. Jos sana loppuu vokaaliin, perään tulee 'sich'. Näin saadaan kymmennumeroita.
- Sata = der Hündré [hyndri:]
- Kaksisataa = Tvaz hündré [tvas hyndri:]
- Miljoona = Milioon [milio:n]
"Rumat sanat"
Tähän Vallu on listannut muutamia rumia sanoja.
- kusipää = scheisein [shaisain]
- "yleinen kirosanahuudahdus jolla on monta vastaavaa sanaa suomen kielessä" = plut [plut]
Levinneisyys
Graeezi on maailman levinnein kieli, koska sitä on ollut niin helppo oppia. Graeezi onkin maailman helpoin kieli ja sen vuoksi se on hyvin paljon opiskeltu ulkomailla. Graeezia puhutaankin ulkomailla kuin IRL elämässä englantia.
Lähteet
- Wikipedia
- Tekokieli-kielitieto.freeforums.net
- Valtiopeli 14 | Pulinat
- ↑ Noin 70% graeezin syntyperäisistä puhujista ei muista 3/4 sanojen artikkeleistä, joten virheitä sattuu usein.