FANDOM


Graeezin kieli on Vallun luoma germaaninen kieli, joka on kokenut hyvin monia eri muutoksia valtiopelin aktiivisen olemassaolon aikana. Lopulta siitä on muotoutunut saksan kielioppiin ja muinaisnorjan sanastoon perustuva toimiva sekoitus. Kielellä on ainakin kaksi murreta valtiopelissä: stutzlandin graeezi ja alppigraeezi. Alppigraeezi on yksinkertaisempi.

Mich hät erkommen üllfer wenn Slezthageir beien in miche Hauz. = Olin ehtinyt jo tulla kotiin, kun varkaat olivat talossani.

Sukulaisuus ja sukulaiskielet

Graeezia lähinnä olevat kielet lienevät brassi, boezi, balta ja qrût. Brassin kanssa löytyy enimmäkseen perussanastoon liittyviä yhdennäköisyyksiä ja boezin kanssa yhdistää taas säännöllinen kielioppi. Balta ja qrût ovat kaukaisimmat sukulaiskielet ja yhdennäköisyyksien löytämiseksi tarvitsee jo tietoa ja ymmärrystä kieliteiteistä.

Murteet ja variaatiot

Graeezia on ainakin kahta tunnettua ja selkeästi erilaista kielimuotoa. Suurempi on standardigraeezi (myös nimillä stutzingraeezi, germaanigraeezi tai frankkigraeezi). Pienempi, mutta silti miljoonien puhujien käyttämä kielimuoto on alppigraeezi (myös nimillä vuorigraeezi tai ylägraeezi maantieteellisistä syistä johtuen). Erot menevät kielioppiin asti.

Standardigraeezin ääntäminen on yksinkertaisempaa, mutta kielioppi monimutkaisempaa. Tämä johtuu siitä, että Alppien laaksoissa syntyi eristyksissä eri murteita, joista luotiin USA:n toimesta yksinkertaistetumpi valtiovallan käyttämä alppigraeezi. Franklandissa/Stutzlandissa pysyi sen sijaan yksi laaja murre.

Merkittävimmät erot

Standardigraeezissa on kolme kieliopillista sukua; maskuliini, neutri ja feminiini. Alppigraeezissa on vain kaksi: maskuliini ja feminiini. Neutri yhdistyi maskuliiniin viimeistään 1900-luvulla. Standardigraeezin sanat der arbeht, des waster ja dé gard ovat alppigraeezissa der arbeht, der waster ja die gard. Huomaa myös é-kirjaimen katoaminen. Se poistettiin alppigraeezin kirjaimistosta 1900-luvun alussa, kun kirjoituskoneet yleistyivät. Koneisiin tarvitsi tällöin valmistaa yksi kirjain vähemmän.

Verbien osalta standardigraeezin én-päätteiset verbit ovat muuttuneet alppigraeezissa tavallisiksi en-verbeiksi. Esim. stand.gr. sén on alp.gr. sien. Molemmat äännetään [si:n], joten puhuttuun kieleen se ei vaikuta.

Persoonapronominit ja olla-verbi

Persoona

Perusmuoto

Objekti

Possessiivi

y. 1.

mich

mich

miche

y. 2.

dich

dein

y. 3.

er, ez

erich, ezich

ere, eze

m. 1.

veich

veinz

m. 2.

van

veinch

vanez

m. 3

vol

vol

veul

Olla-verbi:

Persoona

Perusmuoto

Preesens

Imperfekti

Perfekti

Pl.Perfekti

y. 1.

iben

is

bei

had beien

hät beien

y. 2.

iben

ist

bei

hast beien

häst beien

y. 3.

iben

is

bei

had beien

hät beien

m. 1.

iben

erst

beien

haden beien

hätte beien

m. 2.

iben

eren

beien

haden beien

hätte beien

m. 3.

iben

eren

beien

haden beien

hätte beien

Verbejä

Perusmuoto

preesens/

futuuri

Imperfekti

Perfekti

Pluskvamper-

fekti

Suomennos

schåren

schår(e)

schåret

had - schåreten

hast -

had -

haden -

haden -

haden -

hät - erschåren

häst -

hät -

hätte -

hätte -

hätte

mennä

arbeten

arbete

arbetet

had - arbeteten

hast -

had -

haden -

haden -

haden -

hät - arbeteten

häst -

hät -

hätte -

hätte -

hätte

työskennellä

haden

hade

hadet

had - hadeten

hast -

had -

haden -

haden -

haden -

hät - erhaden

häst -

hät -

hätte -

hätte -

hätte

olla jollakin, omistaa

gären

gäre

gäret

had - gäreten

hast -

had -

haden -

haden -

haden -

hät - ergären

häst -

hät -

hätte -

hätte -

hätte

antaa

sägen

säge

säget

had - sägeten

hast -

had -

haden -

haden -

haden -

hät - ersägen

häst -

hät -

hätte -

hätte -

hätte

sanoa

woren

wore

woret

had - woreten

hast -

had -

haden -

haden -

haden -

hät - erworen

häst -

hät -

hätte -

hätte -

hätte

saada

schüren

schür(e)

schüret

had - schüreten

hast -

had -

haden -

haden -

haden -

hät - erschüren

häst -

hät -

hätte -

hätte -

hätte

tehdä

helben

helbe

helbet

had - helbeten

hast -

had -

haden -

haden -

haden -

hät - erhelben

häst -

hät -

hätte -

hätte -

hätte

auttaa

kénen

kéne

kénet

had - kéneten

hast -

had -

haden -

haden -

haden -

hät - erkénen

häst -

hät -

hätte -

hätte -

hätte

tietää

fürsteiden

fürsteide

fürsteidet

had - fürsteideten

hast -

had -

haden -

haden -

haden -

hät - erfürsteiden

häst -

hät -

hätte -

hätte -

hätte

ymmärtää

tagen

tag(e)

taget

had - tageten

hast -

had -

haden -

haden -

haden -

hät - ertagen

häst -

hät -

hätte -

hätte -

hätte

ottaa

sén

sén

sét

had - séten

hast -

had -

haden -

haden -

haden -

hät - ersén

häst -

hät -

hätte -

hätte -

hätte

nähdä

héren

hére

héret

had - héreten

hast -

had -

haden -

haden -

haden -

hät - erhéren

häst -

hät -

hätte -

hätte -

hätte

kuulla

fürkénen

fürkéne

fürkénet

had - fürkéneten

hast -

had -

haden -

haden -

haden -

hät - erfürkénen

häst -

hät -

hätte -

hätte -

hätte

uskoa

Sanoissa, joiden preesens-muodon e-pääte on ympyröity, ei yleensä äännettä viimeistä e-kirjainta. Mich schår, dou schür ond er tag. = Minä menen, sinä teet ja hän ottaa. Taulukoista ei näy se, että monikossa preesens-muoto on sama kuin perusmuoto. Vé fürsteiden. = Me ymmärrämme.

Muita verbejä (aakkosjärjestyksessä):

A

  • AAVISTAA = breiten

  • AIDATA = garderen

  • AIHEUTTAA = schålaten

  • AIKOA = ugen

  • AJAA = riden

  • AJATELLA = sigen

  • ALISTAA = gangen

  • ALISTUA = gangen sich

  • ALKAA, ALOITTAA = bilten

  • ALLEKIRJOITTAA = seignen

  • AMPUA = schuten

  • ANSAITA = schenen

  • ANTAA = gären

  • ARVATA, ARVELLA = geten

  • ARVIOIDA = sletsigen

  • ARVOSTAA = viringen

  • ARVOSTELLA (negat. mielessä) = slezsägen

  • ASENTAA = keisallen

  • ASETTAA = sallen

  • ASETTUA = sallen sich

  • ASTUA = fütren

  • ASUA = sletlében

  • AUTTAA, AVUSTAA = helben

  • AVATA = oppen

  • AVAUTUA = oppen sich


E

  • EDETÄ = vanzen

  • EDISTYÄ = werken sich

  • EDISTÄÄ = werken

  • EDUSTAA = stadden

  • EHDOTTAA = tengsägen

  • EHKÄISTÄ = fürschüren

  • EHTIÄ = hinnen

  • EKSYÄ = lossen sich

  • ELÄÄ = lében

  • ENNUSTAA = fürsén

  • EPÄILLÄ = sasekten

  • EPÄONNISTUA = sleworen

  • EREHTYÄ = nenfen

  • ERIKOISTUA = spezializen

  • ERISTÄÄ = garderen (sama kuin aidata)

  • EROTA = ressen sich

  • EROTTAA = ressen

  • ESIINTYÄ = schoufen

  • ESITELLÄ, ESITTÄÄ = anschoufen

  • ESTÄÄ = fürstobben

  • ETSIÄ = sögen


H

  • HAASTATELLA = intersén

  • HAAVOITTUA = ontworen

  • HAJOTA = bregden sich

  • HAJOTTAA = bregden

  • HAKATA = stuggen

  • HAKEA = fürsögen

  • HAKEUTUA = sufürsögen

  • HALLITA = machen

  • HALUTA = willen

  • HANGATA = schkraden

  • HANKKIA = sögworen

  • HARJATA = komben

  • HARJOITELLA, HARJOITTAA = trängen

  • HARKITA = haffen

  • HARRASTAA = alträngen

  • HAUDATA = heiganen

  • HAVAITA = ansén

  • HEITELLÄ = legen

  • HEITTÄÄ = legen

  • HELPOTTAA = helbeschüren

  • HENGITTÄÄ = önden

  • HERÄTTÄÄ = weiken

  • HERÄTÄ = weiken sich

  • HIIHTÄÄ = skéen

  • HOITAA = forschachen

  • HOUKUTELLA = susätzen

  • HUOLEHTIA = forschachen

  • HUOMAUTTAA = obsevaren

  • HUUTAA = gallen

  • HYLÄTÄ = nachtagen

  • HYMYILLÄ = leren

  • HYPÄTÄ = springen

  • HYVÄKSYÄ = fürtagen

  • HYÖKÄTÄ = blitzen

  • HÄIRITÄ = störren

  • HÄVITTÄÄ = nachschüren

  • HÄVITÄ = fürlossen


I

  • IHAILLA = fannen

  • IHASTUA = asten

  • IHMETELLÄ = anraschen

  • ILMAISTA = steynen

  • ILMESTYÄ = euskommen

  • ILMOITTAA = fregen

  • ILOITA = gleiden

  • INNOSTUA = angleiden

  • IRROTA = oslossen sich

  • IRROTTAA = oslossen

  • ISKEÄ = bellen

  • ISTUA = setten

  • ISTUTTAA = lansetten

  • ITKEÄ = öben


J

  • JAKAA = mélen

  • JAKSAA = fangen

  • JATKAA = fürsetten

  • JATKUA = fürsetten

  • JOHTAA = léden

  • JOUDUTTAA = fasteren

  • JOUTUA = geten

  • JULISTAA = werdaren

  • JULKAISTA = weräden

  • JUODA = drücken

  • JUOSTA = rennen

  • JÄRJESTÄÄ = hapfen

  • JÄTTÄÄ = leifen

  • JÄÄDÄ = inleiden

  • JÄÄTYÄ = frossen

K

  • KAATAA = tröngen

  • KAATUA = rammen

  • KADOTA = aslossen

  • KAIVAA = brunnen

  • KAIVATA = vannen

  • KALASTAA = fischen

  • KAMMATA = komben

  • KANTAA = bären

  • KARATA = vonrennen

  • KASTAA = wasteren

  • KASVAA = grouen

  • KASVATTAA = grouen

  • KATKAISTA = rischen

  • KATSELLA = gätten

  • KATSOA = gätten

  • KATTAA = teischsätten

  • KAUHISTUA = freichen

  • KEHITELLÄ = wecklen

  • KEHITTYÄ = wecklen

  • KEHITTÄÄ = wecklen

  • KEHOTTAA = trusten

  • KEITTÄÄ = beulen

  • KEKSIÄ = inväntenen

  • KELVATA = passen

  • KERRATA = malen

  • KERTOA = lügen

  • KERÄTÄ = schaffen

  • KESKEYTTÄÄ = mittstörren

  • KESKITTYÄ = fokousen

  • KESKITTÄÄ = fokousen

  • KESKUSTELLA = schatten

  • KESTÄÄ = schipten

  • KIELTÄYTYÄ = nachsägen

  • KIELTÄÄ = nachensägen

  • KIERRELLÄ = runt schåren

  • KIERTÄÄ = runt schåren

  • KIIHTYÄ = axeleraten

  • KIINNITTÄÄ = sticken

  • KIINNOSTUA = intresworen

  • KIITTÄÄ = danken

  • KIIVETÄ = kletteren

  • KILPAILLA = vonwinnen

  • KIRISTYÄ = streinen

  • KIRJATA = eus réden

  • KIRJOITTAA = réden

  • KIUSATA = mobben

  • KOETELLA = treien

  • KOETTAA = treien

  • KOHDATA = mötten

  • KOHDISTAA = fokousen

  • KOHDISTUA = fokousen

  • KOHOTA = hochschåren

  • KOHOTTAA = hochen

  • KOKEA = reynen

  • KOKEILLA = treien

  • KONTATA = grundschåren

  • KOOTA = schaffen

  • KOSKEA = taschen

  • KOSKETELLA = taschen

  • KOSKETTAA = taschen

  • KORJATA = menden

  • KOROSTAA = hochleinen

  • KOROTTAA = hochen

  • KORVATA = affelen

  • KOULUTTAA = skoulen

  • KUIVATA = träien

  • KULJETTAA = transporteren

  • KULKEA = schåren

  • KULKEUTUA = schåren sich

  • KULUA = vonschåren

  • KULUTTAA = vonschåren

  • KUMARTUA = gallen

  • KUMOTA = brottaten

  • KUNNIOITTAA = respektéren

  • KUUNNELLA = lüssen

  • KUVAILLA = daunen

  • KUVATA = filmdaunen

  • KUVITELLA = sinndaunen

  • KYETÄ = kannen

  • KYLVÄÄ = gramen

  • KYPSYÄ = värdikommen

  • KYSELLÄ = essten

  • KYSYÄ = essten

  • KYTKEÄ = seden

  • KÄRSIÄ = ontreynen

  • KÄSITELLÄ = hantanchen

  • KÄSITTÄÄ = fürsteiden

  • KÄSKEÄ = kommanden

  • KÄTKEÄ = döllen

  • KÄVELLÄ = schår

  • KÄYDÄ = ansögen

  • KÄYTTÄYTYÄ = anhaden

  • KÄYTTÄÄ = anchen

  • KÄÄNNELLÄ = seidanchen

  • KÄÄNTYÄ = seidanchen sich

  • KÄÄNTÄÄ = seidanchen

  • KÄÄRIÄ = rollen




Tervehdyksiä ja sanontoja

Suomennos

Graeezi

kyllä/ei

ja/nen

Hei!

Hei!

Tervetuloa!

Gåtkommen!

Näkemiin!

Séren!

Hyvää huomenta.

Gåt morgon.

Hyvää päivää.

Gåt dei.

Hyvää iltaa.

Gåt wülle.

Hyvää yötä.

Gåt nocht.

Anteeksi.

Einschår.

Kiitos (pyydettäessä).

Béden.

Kiitos (kiittäessä).

Danken dich.

Selvä juttu.

Klar sach.

Henkilöitä

Suomennos

Graeezi

mies

mann (m.)

nainen

frou (f.)

isä

fater (m.)

äiti

mater (f.)

veli

broue (m.)

sisko

sisse (f.)

poika (jonkun)

sån (n.)

tytär

tåchter (n.)

ystävä

frend (n.)

vihollinen

einsusleze (n.)

Arvoja

Suomennos

Graeezi

rohkeus

fiersichtät

pelko

fregiftät

viha

hate

tyytyväisyys, onnellisuus, iloisuus

gleidtät

ylpeys

stöstät

häpeä

manfregiftät

suru

lässe

rakkaus

amor

Adjektiiveja

Suomennos

Graeezi

nuori

jung

vanha

galt

iso

groch

pieni

smäs

kaunis

védes

ruma

ågel

hyvä

gåt

huono

slez

älykäs

smart

tyhmä, paha

düm

vahva

stark

heikko

slaz

Kysymyssanoja

Suomennos

Graeezi

miten

wur

mikä (vaihtoehdoista, vrt. eng. which)

vachein

mitä, mikä

vach

missä

vachen

kuka

voue

miksi

vachenfür (lyh. vahfür)

milloin

wenn

Esimerkkiteksti

He ostivat kaupasta maitoa ja menivät sitten kotiin. Oli vielä aamu, joten he päättivät suunnitella hieman päiväänsä. Televisiosta tulivat uutiset ja he päättivät katsoa ne. Kieli oli valitettavasti eri, kuin heidän äidinkielensä, mutta he silti ymmärsivät. Juontaja oli huono, mutta pyysi anteeksi. Hän sai juonnettua ohjelman loppuun.

Vol köfet Melche eus des Köfhauz ond don schåret suhauz. Denan bei dé Morgon so vol radet von planeren veule Deie. Eus Tévé kommet Neutätez ond vol radet von liden vol. Des Spreze bei teirer ander an veul seins dåche vol denan fürsteidet. Ligenärt bei slez dåche er einschåret. Er woret von ligen der Lusrogg su eze End.

Kielioppi

Substantiivit

Substantiiveilla on kolme sukua: maskuliini, neutri ja feminiini. Monikossa substantiivit saavat myös neutrin tunnukset. Substantiivit taipuvat kolmessa sijamuodossa: nominatiivi, partitiivi ja genetiivi. Nominatiivi on tunnukseton, partitiivia ilmaisee -e ja genetiivia ilmaisee -(e)z.

Suku

Maskuliini

Neutri

Feminiini

Epämääräinen

ein Vulk

ein Hauz

ein Morgon

Määräinen

der Vulk

des Hauz

dé Morgon

Monikko

Vulkez

Hauzez

Morgonez

Määräinen monikko

des Vulkez

des Hauzez

des Morgonez

Adjektiivit

Adjektiivit taipuvat suvun ja vertailun mukaan. Adjektiivi ei taivu kun objektina on maskuliini tai neutri, mutta feminiinissä adjektiivit saavat -e-päätteen. Komparatiivia ilmaisee -nar ja superlatiivia -nast. Feminiinin pääte tulee aina ennen vertailumuotojen päätettä, esim. sleznar Hauz (huonompi talo, n.) ja slezenast Morgon (huonoin aamu, f.).

Adjektiiveista johdetaan tapaa kuvaavia adverbejä -gen-päätteellä. Gåt → gåtgen, smäs → smäsgen ja düm → dümgen.

Verbit

Verbit ovat voimakkaasti aikamuodoissa taipuvia. Ne päättyvät perusmuodossa aina -en tai -én. Vaikka taivutusmuodot ovat monimutkaisia, ovat ne samalla täysin säännöllisiä. Ainoa epäsäännöllinen verbi graeezissa on iben-olla-verbi.

Moduksista taivutuksia muuttaa vain imperatiivi, jolloin verbi pysyy perusmuodossa, mutta apuverbit taipuvat kuten yleensä. Konditionaalia ilmaistaan apuverbirakenteella wäre su (Mich wäre su köfen. = Minä ostasin (I would buy).

Graeezissa on muutamia refleksiiviverbejä, jotka tunnistaa verbin jälkeen tulevasta sich-sanasta. Refleksiiviverbit toimivat kuten muutkin verbit, mutta heti verbin perään laitetaan asiayhteyttä vastaava refleksiivipronomini.


Refleksiivipronominit

y. 1. p.

mich

y. 2. p.

dich

y. 3. p.

sich

m. 1. p.

wich

m. 2. p.

wach

m. 3. p.

woch


Esim. Vé haden weiketen wich. = Olemme heränneet (suoraan suomennettuna “olemme herättäneet itsemme”).

Esim. 2. Ez werken sich. = Se edistyy (“edistää itseään”).

Esim. 3. Mich had lossen mich. = Olen eksynyt/eksyksissä. (“olen kadottanut itseni”).

Verbeistä tehdään kielteisiä keinen-apuverbillä, joka tulee pääverbin edelle. Se taipuu kuten muutkin verbit. Kuten muidenkin apuverbien kanssa, keinen ja pääverbin väliin ei saa tulla mitään.

  • Vol keinen menden dé Mobél. = He eivät korjaa (sitä) autoa.

  • Keinen essen van appelez? = Ettekö te syö omenia?

  • Dou keine schüret ez gåtgen! = Sinä et tehnyt sitä hyvin!


Prepositiot

Graeezi

Vertaus englantiin

Vertaus suomeen

bis

until, up to, as far as

kunnes, asti

um

through, by means of

läpi, kautta, -llä

für

for

-lle

su

to, on, at

-lla, “jonnekin”, -ssa

nachmid

without

ilman

mid

with

kanssa, kera

in (yksikkö)

inne (monikko)

in, inside, into

-ssa, “johonkin”, sisällä

von

around, of, from

ympärillä, “jostakin (asiasta)”, “joltakin (asialta)”

eus

out of, from, of

“jostakin (paikasta)”, “joltakin (paikalta)”

abert

behind

takana

fürin

in front of, against

edessä, vastapäätä

borin

next to

vieressä

seit

since

sitten (jonkin tapahtuneen)

Prepositioiden käyttö riippuu paljon asiayhteydestä.

  • Mich arbete bis kommen Morgon. = Työskentelen, kunnes aamu tulee.

  • Um sögen Menden finden Ein Menden. = Etsimällä rauhaa löytää rauhan.

  • Der Té is für mich. = Tee on minulle.

  • Mich schåret su Dé Aptéke. Deer bei Speld su Strass. Des Nachspeldeirez eren nacht su Arbetentät. = Minä menin Apteekkiin. Kadulla oli roskaa. Siivojat eivät olleet töissä.

  • Nachmid dich. = Ilman sinua.

  • Mid dich kanne mich deen su schüren. = Sinun kanssasi minä pystyn tekemään tämän.

  • Radioz eren inne des Hauzez. Des Hauzez eren en Vihti. = Radiot ovat taloissa. Talot ovat Vihdissä.

  • Mich oslosset ez von ezich. = Minä irrotin sen siitä.

  • Van haden kommeten eus Russlan. = Te olette tulleet Venäjältä.

  • Er bei abert dich! = Hän oli takanasi!

  • Dé Aptéke is fürin miche Hauz. = Apteekki on vastapäätä minun taloani.

  • Ez sette borin vol. = Hän istui heidän vieressään.

  • Seit WW2, haden Des Deuzlanneir nacht in ein Krég iben. = Saksalaiset eivät ole olleet sodassa sitten toisen maailmansodan.

Community content is available under CC-BY-SA unless otherwise noted.