Barchardin tasavalta (kas. Rebueek al Barchard) on valtio Pohjois-Amerikassa. Sen alue käsittää IRL Meksikosta Baja Californian, Baja California Surin, Sonoran, Sinaloan ja Chihuahuan osavaltiot. Maan pääkaupunki Caranzé sijaitsee IRL Hermasillon paikalla. Barchardia hallitsee tällä hetkellä Solidaaristen Liittouma -niminen puolue ja presidenttinä toimii saman puolueen johtaja Guan Tyroseino.
Barchardin ilmasto on välimerellinen. Maan keskiosissa on vehreitä vuoria, joita ympäröivät rehevät arot ja harvat lehtipuumetsät. Koillisessa ja luoteessa on aavikkoa ja maanviljelystä harjoitetaan enimmäkseen Baja Californian seuduilla. Kesällä sää on kuuma ja kuivahko, mutta Baja Californiassa nautitaan viileästä merituulesta. Talvella voi olla koviakin pakkasia ja lunta voi sataa muutamia senttejä.
Historia
Kuninkaiden aika (1633-1920)
Sotien aika (1915-1953)
Sisällissota
Barchardin kuningaskunnan loppuvaiheet alkoivat tammikuussa 1915. Bajafornian varuskunnat oli aloittaneet vallankumouksen kralutolaisen Julie Nahraifin johdolla. Joulukuussa 1914 Kraluto oli vaatinut Barchardilta koko Kalifornian niemimaata, mutta sotaan ryhtyminen näytti vaikealta, joten Kraluto päätti aloittaa Barchardissa vallankumouksen. Julie Nahraifin aloittama sisällissota päättyi kuninkaallisten suorittamiin massamurhiin ja Bajafornian suurimman kaupungin, Les Guzin lähes täydelliseen tuhoutumiseen tykistökeskityksissä.
Barchardin hajoamissota
Barchardin kuningaskunta päätti ennaltaehkäistä ulkovaltojen puuttumisen maan sisäpolitiikkaan aloittamalla sodan Kralutoa vastaan 1917. Sisällissodan veteraanit komennettiin laivoihin ja etelärajalle, mutta Kraluton sotilaat olivat tehokkaampia ja valtasivat nopeasti Caerynin. Kahden viikon taistelujen jälkeen menettiin Ombolo ja Kraluton maihinnousujoukot rantautuivat Bajafornian etelä- ja pohjoispäihin, alkaen edetä kohti Le Guzia ja Dontontea.
Ombolon pohjoispuolisten tehtaiden menettäminen maaliskuussa 1918 oli ratkaisevaa sodan ratkaisun kannalta. Esimerkiksi Dontonten kaupunki olisi kestänyt Kraluton piirityksen koko sodan lopun, mutta varustetuen katkeaminen oli viimeinen naula arkussa. Kun sota näytti Barchardille tappiolliselta, ryhtyi myös Arees kostoretkelle itsenäisyyssodan kaunojen vuoksi.
Barchardin viimeiset tukipisteet olivat pääkaupunki Caranzé ja Le Guzin piiritetty kaupunki. Kuningaskunta antautui, jotta ne säästyisivät tuhoilta. Arees oli edennyt vasta Sita al Arésiin ja puoliväliin matkalla kohti Omboloa, kun uutinen Barchardin tappiosta tuli. Kraluto tuhosi pommituksilla Sita al Arésin ja areesilaiset perääntyivät kotimaansa rajoille puolustamaan sitä tarvittaessa. Ei kuitenkaan tarvinnut, sillä Kraluto halusi vain Barchardin, joka julistettiinkin osaksi Kralutoa 5.6.1920.
Siirtyminen itsenäisyyteen
Barchardilaiset riemuitsivat itsevaltaisten kuninkaiden ajan päättymistä, mutta raivosivat menetettyä itsenäisyyttä. Kraluto ei ollut asettanut vielä paikallishallintoa ja tietyssä suhteessa kaukainen Barchard olikin armottomien ja karskien kralutolaisten sotilaiden hallitsemaa. Väkivaltaa esiintyi paljon ja jopa 40 tuhatta miestä pakeni Montaran vuorille ja noin 34 tuhatta perhettä jäi vajaaksi ja kralutolaisten sotilaiden armoille. Näitä partisaanijoukkioita alettiin kutsua "vuorimiehiksi".
Talven tullessa maahan marraskuun lopulla 1920, Barchardiin saatiin asetettua partisaaneille myötämielinen paikallishallinto. Myötämielisyys johti siihen, että 90% Kraluton Barchardin joukoista siirrettiin pois sieltä ja partisaaneista osa palasi koteihinsa. Barchardin paikallishallinto sai hankittu Barchardille myös laajan autonomian, jonka puitteissa partisaaneille saatiin salakuljetettua aseita ja sen ajan laadukkainta kevyttä sotakalustoa.
Uudenvuodenaattona 31.12.1920 Barchardissa alkoi tapahtua. Heti aamupäivällä paikallishallinnon johtajan Antonio Seraldin korviin kantautui uutisia Ombolon kaupungin liittymisestä partisaanien puolelle niiden aloittamassa kapinassa. Seraldi päätti tarkoituksella hidastaa tämän tiedon kantautumista Kralutoon, jotta partisaanit pääsisivät etenemään Caranzéta kohti. Koska Kralutolla oli hyvin vähän sotavoimia Barchardissa ja partisaanien määrä oli kasvanut 60 tuhanteen, Kraluto päätti tyytyä vain tykinlaukauksiin merillä. Nämä varoitukset eivät partisaaneja hätkähdyttäneet ja helmikuuhun mennessä he olivat jo järjestäytyneet kunnon sotavoimiksi, "Montaran miehiksi". Arés päätti salaa tukea heitä ja lähetti avuksi raskasta kalustoa, kuten 12 panssarivaunua ja 30 kaksitasoista lentokonetta. Caranzésta ja Dontontesta ei tarvinnut edes taistella, niiden porteista vain marssittiin sisään.
Antonio Seraldi joutui vangiksi, vaikka todellisuudesta hänestä tehtiin Montaran miesten johtajan, Carl Oetysin pääneuvonantaja. Maaliskuussa onni alkoi kuitenkin kääntyä. Kraluto oli edennyt Caerynista kohti Omboloa, kapinallisten päätukikohtaa. Seraldi uskoi vuoriston suojaavan Omboloa tarpeeksi ja Oetys aloitti suunnitellun "venesodan" Bajafornianlahden saarista. Se tapahtui onnistuneesti ja huhtikuussa Les Guz saatiin veristen taisteluiden jälkeen vallattua. Ombolo oli myös pysynyt barchardilaisilla. Toukokuun aikana ei juurikaan sodittu ja 6. kesäkuuta Kraluto myönsi Barchardille itsenäisyyden. Rauhansopimuksen merkittävin ehto oli Barchardin hallintomuodon muuttuminen demokraattiseksi.
1920- ja 30-luvun rauhan ajat
Kesien sota
- 1942-1946
- Barchard menettää Bajafornian eteläpuolen, osia Caerynian läänistä ja saaria Bajafornian lahdelta
Lamasta nykypäivään
Hallinto ja politiikka
Kansanedustuslaitos
- Solidaariset 60
- Valkoiset 38
- Keskustan Liitto
Solidaaristen arvoja ovat mm. solidaarisuus, palveluiden julkistaminen ja demokratia. Valkoisten arvoja ovat mm. yksilön kunnioitus, yksityisomistus, palveluiden yksityistäminen ja demokratia.
Aluejako
Barchardin kieli kastoni
Barchardissa puhutaan kastonin kieltä, joka pohjautuu sanastollisesti romaanisiin ja slaavilaisiin kieliin. Sen kielioppi on osittain agglutinoiva, nominit taipuvat sijamuodoissa ulko- ja sisäpaikallissijoja lukuunottamatta (niitä ilmaistaan prepositioilla). Kastonin kielelle on erikoista hyvin hajanainen ääntämys. Kirjakieltä puhuvat ääntävät hyvin selkeästi ja samalla tapaa kuin on kirjoitettu, kun taas erityisesti Bajaforniassa asuvat puhuvat hyvin vahvasti ja epämääräisesti ääntäen (esim Les Zusg = [l' šus]).
Kielioppi
Sijamuodot ja prepositiot
Kastonissa on käytössä samat sijamuodot kuin suomessa lukuunottamatta sisä- ja ulkopaikallissijoja, joita ilmaistaan prepositioilla. Tämä kieliopillinen sääntö syntyi varhaiskeskiajalla, kun varhaiskralutoa puhuvien täydelliset ja monimutkaiset sijamuotosäännöt yhdistyivät varhaisareesin prepositioiden kanssa kastoniin.
Esimerkkisanana movi, auto.
Sijamuodot | |||
---|---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | duaali | monikko |
nominatiivi | movi | movio | movis |
genetiivi | movies | moviones | movises |
partitiivi | movier | movioner | moviser |
essiivi | amovi | amovio | amovis |
translatiivi | amoviné | amovioné | amovisé |
akkusatiivi | movisga | moviosga | movissa |
Esim. Sa eva moviser, hän katsoo autoja. Sa eva movissa, hän näkee autot. Sanat taipuvat akkusatiivissa, jos niiden rooli lauseessa on objekti.
Prepositiot korvaavat sisä- ja ulkopaikallissijat. Ne myös yhdistävät niitä. Taulukossa on käytetty englantia apuna havainnollistamisessa.
Kastoni | englanti | vastaava sijamuoto |
---|---|---|
si movi | in the car | inessiivi |
edou movi | from the car | elatiivi, ablatiivi |
evi movi | to the car | illatiivi, allatiivi |
saem movi | at the car, by the car | adessiivi |
ves movi | with the car | instruktiivi |
san movi | without the car | käänteinen instruktiivi |
Muita prepositioita ovat bovida (takana), sire (vieressä, sivulla) ja verci (edessä, vastapäätä, vastaan).
Adjektiivit
Adjektiiveilla on kaksi vertailumuotoa, komparatiivi ja superlatiivi. Komparatiivia ilmaistaan -(a)te-päätteellä ja superlatiivia -(a)ste-päätteellä. Poikkeuksia tähän on vain muutamia, kuten hyvä-adjektiivi: bon, bonate, grabbon. Suurin osa väreistä on myös epäsäännöllisiä:
Väri suomeksi | kastonin perusmuoto | komparatiivi | superlatiivi |
---|---|---|---|
Sininen | asul | asula | asuil |
Violetti | purper | purpeas | purpis |
Punainen | rogo | rogote | rogoste |
Keltainen | ayne | ayné | aynan |
Vihreä | ferda | ferdate | ferdain |
Oranssi | urans | uransate | uransan |
Musta | nego | negor | negro |
Valkoinen | blanz | blanzate | blanzaste |
Harmaa | gris | grias | griees |
Ruskea | brun | brunnon | brunoste |
Substantiivit
Substantiivit taipuvat duaalissa ja monikossa. Duaalia ilmaisee -(v)o-pääte. Monikkoa ilmaisee yksi- tai kaksitavuisissa sanoissa -(a)s-pääte ja kolmi- tai enempitavuisissa sanoissa -(e)ro-, -(i)ra-, -(a)re-pääte. Jos kolmivatuisen substantiivin viimeisen tavun viimeinen vokaali on o, monikkoa ilmaisee -(e)ro. Jos a niin -(i)ra ja jos e niin -(a)re.
Suomi | kastoni | duaali | monikko |
---|---|---|---|
varis | cor | coro | coras |
auto | movi | movio | movis |
ystävä | ombrite | ombritevo | ombritere |
lentoasema | volyr'asgion | volyr'asgiono | volyr'asgionero |
Verbit
Kastonin kielen verbit taipuvat neljässä tekijämuodossa: yksikössä, monikossa, perusmuodossa ja teitittelymuodossa. Kaikkien verbien sanavartalot päättyvät konsonanttiin ja tätä sanavartalomuotoa käytetään teititeltäessä. Perusmuodossa verbit päättyvät e-kirjaimeen, yksikössä a-kirjaimeen ja monikossa o-kirjaimeen. Kastonin verbit taipuvat neljässä aikamuodossa: preesensissä, imperfektissä, perfektissä ja pluskvamperfektissä. Moduksia eli tapaluokkia on kuusi: indikatiivi, imperatiivi (käskymuoto), kvotatiivi (kolmannen tahon tieto), 1. asteen potentiaali (epätodennäköinen tekeminen), 2. asteen potentiaali (todennäköisyyttä ei tiedetä) ja 3. asteen potentiaali (todennäköinen tekeminen). 3. asteen potentiaali on lähinnä suomen kielen potentiaalia ja 2. potentiaali on lähinnä suomen kielen konditionaalia.
Kvotatiivilla on oma aikamuototaivutuksensa ja potentiaaleilla on preesens ja perfekti, jota ilmaistaan apuverbillä tene.
- indikatiivilla ei ole tunnusta, mange, syödä
- imperatiivia ilmaisee -(e)te, mangate, syö
- kvotatiivia ilmaisee -(e)vas, ve mangovas, he kuulemma syövät
- 1. asteen potentiaalia ilmaisee -ana, vo mangoana, eivät varmaankaan syö
- 2. asteen potentiaalia ilmaisee -enai, vo mangoanai, ehkä syövät
- 3. asteen potentiaalia ilmaisee -ybas, vo mangobas, syönevät
Olla-verbin taivutus aikamuodoissa. Vas on yksikön olla-verbi ja nos monikon:
preesens | imperfekti | perfekti | pluskvamperfekti |
---|---|---|---|
vas | ivas | ivasan | ivastai |
nos | enos | enoson | enostoi |
Kirjoittaa-verbin taivutus aikamuodoissa ja neljässä tekijämuodossa:
Tekijämuoto | preesens | imperfekti | perfekti | pluskvamperfekti |
---|---|---|---|---|
perusmuoto | ciride | ecirid | eciriden | eciridestei |
yksikkö | cirida | acirid | aciridan | aciridastai |
monikko | cirido | ocirid | ociridon | ociridostoi |
teitittely/passiivi | cirid | ycirid | yciridyn | yciridystyi |
Kertoa-verbin taivutus tapaluokissa preesensissä:
Tekijämuoto | indikatiivi | imperatiivi | kvotatiivi | 1. potent. | 2. potent. | 3. potent. |
---|---|---|---|---|---|---|
perusmuoto | dale | dalete | dalevas | daleana | daleanai | dalebas |
yksikkö | dala | dalate | dalavas | dalana | dalanai | dalabas |
monikko | dalo | dalote | dalovas | daloana | daloanai | dalobas |
teitittely/passiivi | dal | dalyte | dalyvas | dalyana | dalyanai | dalybas |
Pronominit
Persoonapronominit eri muotoineen ovat:
persoonamuoto | subjekti | objekti | possessiivi |
---|---|---|---|
y. 1. p. | je | jes | |
y. 2. p. | no | nosa | |
y. 3. p. | ha | hava | |
y. teitittely | otre | otreis | |
m. 1. p. | vi | vis | |
m. 2. p. | vo | vus | |
m. 3. p. | ve | ves | |
m. teitittely | otres | otreas |
Teitittelypronomini on otre, monikossa otres.
Demonstratiivipronominit:
pronomini | suomennos |
---|---|
di | tämä |
ro | tuo |
sa | se1 |
de | nämä |
ra | nuo |
ve | ne |
noe | mikä, joka (*että) |
1Toimii myös muodollisena subjektina.
Numeraalit
0-10 ovat nanum, er, dus, teres, atre, epes, sgond, sét, osmir, anev, dez.
11-19 ovat erdez, dutez, teredez, atredez, epedez, sondez, sedez, osmirez, anevez.
20-29 ovat demp-dus, duser, dusadus, dusateres, dusatre, dusepes, dusasond, dusaset, dusomir, dusanev.
Kymmenluvut 30-90 ovat demp-teres, demp-atre, demp-epes, demp-esond, demp-sét, demp-osmir, demp-anev.
Kymmenluvut 100-190 ovat sint, dez al sint, demp-dus al sint...demp-osmir al sint, demp-anev al sint.
Kymmenluvut 200-290 ovat sint-dus, dez al sint-dus, demp-dus al sint-dus...demp-anev al sint-dus.
Sataluvut 300-900 ovat teres-sint, atre-sint, epes-sint, sgond-sint...osmir-sint, anev-sint.
Sataluvut 1000-1900 ovat mé, sint-dus al mé, teres-sint al mé...osmir-sint al mé, anev-sint al mé.
Tuhat luvut 2000-9000 ovat dus-mé, teres-mé, atre-mé,
Ääntäminen
Kirjoitetussa kielessä kastonissa ei ilmene sanapainoa, mutta äännemerkeissä se merkitään ~-tarkkeella. Kulttuuriministeriö on ehdottanut, että tämä otettaisiin käyttöön myös kirjoitetussa kielessä. Ainoa tarke jota käytetään kirjoitetussa kielessä on ´-tarke e-kirjaimen päällä, joilloin é-kirjain ilmaisee pitkää i-äännettä.
Suhuässää ilmaisee kirjainpari sg, w-äännettää ilmaisee kaksoiskonsonattin bb ja soinnin katkaisevaa i-äännettä ilmaisee jj [i']. X lausutaan ennen vokaalia h-äänteenä, jos sitä ei edellä vokaali, esimerkiksi Xanna [han:a] ja Axemony [aksemoni]. Diftongit ae ja oe lausutaan ee:nä, paitsi jos a/o ja e kuuluvat eri tavuihin.
Kartassa näkyvien paikannimien ääntämys (lihavoitu on kirjakielinen eli oikeaoppinen, ääntymykset ovat yleisyysjärjestyksessä):
Maakunnat ja valtio
- Barchard - [varhard] [barkhard] [bars:ard] [bars:ad] [baha:rd] [bas:ad]
- Norfornen - [norforne:] [no:fon] [norforn] [nof 'onen] [norfo:rnen]
- Bajafornia - [bajafo:nia] [baifornia] [baiafornia]
- Ensgontyr - [ensgõnty:r] [ensgonty:] [ešonty]
- Montara - [montara]
- Donie (Doné) - [done:] [doni:] [donje] [done]
- Arés al Bayn - [ari:s al baun] [arsalb]
- Yssé - [yssi:] [ys]
- Caerynia - [kare:nia] [karunja] [karynja] [ke:rynia]
Kaupungit
- Norford - [noford] [nofod] [norfo:d] [noft]
- Caranzé - [karansi:] [karsi:n]