Valtiopeli Wiki
Register
Advertisement

Balerian kuningaskunta eli Baleria (esp. Reino de Baléria tai Baléria) on valtio Lounais-Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa.

Baleriaan kuuluu Iberian niemimaa, Baleaarit sekä Marokon ja Algerian pohjoisosat. Sen naapurimaita ovat Azzurria ja Khalifornian Korsika idässä ja Jeylanti koillisessa.

Baleria on tunnettu lähinnä sen valtavasta laivastosta ja siirtomaamahdista imperialismin aikana. Maa on käynyt useita siirtomaakiistoja Azzurrian kanssa.

Balerian viimeinen ja merkittävin siirtomaa, San Theodoros, itsenäistyi 1807. Balerian vaikutus San Theodorokseen näkyy maan kulttuurissa vieläkin. Toinen merkittävä siirtomaa oli Gualador, jonka Baleria kuitenkin menetti Kortalialle jo 1500-luvulla.

Historia[]

Varhaishistoria[]

Vanhimmat merkit nykyihmisen asutuksesta Baleriassa ovat 35 000 vuoden takaa. Baleriaa asuttivat silloin mystiset kööniläiset, joista ei ole paljoa tietoa. Kööniläiset puhuivat kieltä, joka ei ollut indoeurooppalainen. Jeylantilaiset, azzurrialaiset ja bornesit perustivat Baleariaan kauppatukikohtia, ja hävittivät myös runsain mitoin kööniläisiä, jotka olivat näiden näkökulmasta lähinnä barbaarisia.

200 eaa. roomalaiset valloittivat Iberian ja Baleaarit itselleen, ja hävittivät kokonaan kööniläisten pohjoisen heimon, errakit. Tämän jälkeen kävivät eteläinen kööniläisheimo gurthagolaiset ja roomalaiset useita sotia eri puolilla Baleriaa, kunnes Rooma voitti.

Baleria oli tuohon aikaan tärkeä "asema" Roomalle, ja roomalaisten puhumasta latinasta syntyikin myöhemmin nykyisen Balerian virallinen kieli, espanja.

Länsi-Rooman hajotessa 400-luvulla, perustettiin Balerian alueille varhaisin versio Baleriasta: Parsaloonan kuningaskunta. Tämä oli kuitenkin lähinnä epätoivoinen yritys luoda uusi Länsi-Rooma, ja melko piakkoin Pohjois-Afrikassa asuvat bornesit valtasivat Balerian Afrikan-osan. Valtio kesti sata vuotta, kunnes eri balerialaisheimot irtaantuivat siitä ja loivat omia valtioita.

Iberialaisvaltiot ja niiden yhdistyminen[]

Eri heimojen johtamien valtioitten (Ardenia, Montania, Stallonia, Gibraltar, Marenia, Padridia ja Baleaarit) välillä oli paljonkin eripuraa ja vihoitteluja, ja lähes koko keskiaika sodittiin Iberialla. Kuitenkin vuonna 1242 kaksi vaikutusvaltaisinta kuningaskuntaa, Ardenia ja Stallonia, solmivat keskenään rauhan ja yhdistyivät Ardenia-Stalloniaksi, kun Ardenian kuningas Jaracosso ja Stallonian kuningatar Catharina Iris avioituivat.

Uusi valtioliitto vaikutti uhkaavalta muista valtioista, ja demokraattisemmat Baleaarit, Marenia ja Gibraltar perustivat Ruusuliiton 1256, jonka tehtävänä oli taistella Ardenia-Stalloniaa vastaan. Nämä kaksi olivat verivihollisia keskenään. Ardenia-Stallonia valloitti Montanian 1260, ja Ruusuliitto sai vielä neljänneksi jäsenekseen Padridian 1264. Baleria oli siis käytännössä kahdessa osassa tuolloin, ja tänä aikana käytiin Iberian sodat (1257-1273).

Verilöylyt keskeytti kuitenkin 1273 Totuuscian ruhtinas Daniél Hurskas, joka sai solmittua rauhan kahden osapuolen välille, ja käytännössä loi nyky-Balerian. Daniél Hurskaasta tuli Balerian kuningas Dan Giderré, josta periytyi kuningaskunnan ensimmäinen hallitsijasuku Giderrét. Pääkaupunki oli tuolloin Baleaarien Palma de Mallorcassa.

Siirtomaa-aika[]

1400-luvun aikana azzurrialainen Kristofer Columbus (parempi nimi harkinnassa) pyysi Balerian kuningas Fransilta ja kuningatar Ellinooralta rahaa löytääkseen meritien Intiaan lännen kautta. Kuningaspari suostui hankkeeseen, mutta Columbus sai kilpailijakseen Roberto Concordiaksen johtaman kauppalaivaston, joka hankki itselleen nopeammat laivat ja sai etumatkaa Columbukseen nähden.

Huhtikuussa 1487 Concordiaksen kauppalaivasto löysi Etelä-Amerikan ja löi rannikolle Balerian lipun. Hän palasi vasta 1490 takaisin Baleriaan kertomaan valtauksestaan ja kuningas Frans nimesi maan San Theodorokseksi. Tämä innosti kuningasparia lähettämään lisää laivoja Etelä-Amerikkaan, ja siirtomaita kuten Braruguay, Argania ja Cenombia. Balerian toiseksi tärkein siirtomaa Gualador perustettiin kuitenkin vasta vuonna 1540, kun Sandor Hispanolan laivasto saapui rannikolle San Theodoroksesta kaakkoon. Gualadorissa käytiinkin raakoja sotia inkoja vastaan.

Yllättäen kortalialainen pappi saapui Gualadoriin ja julisti Balerian Etelä-Amerikan alueet Kortalian (jolla oli suuria alueita Etelä-Amerikassa) omiksi. Tähän Baleria ei tietenkään suostunut, ja alkoi lähettämään joukkoja Gualadorin ja San Theodoroksen rannikoille. Kortalia ja Baleria kävivät monia verisiä sotia keskenään Etelä-Amerikassa, kunnes Kortalia voitti St. Harban taistelussa 1544.

Baleria (uusi)[]

Tiedot artikkelista "Baleria (uusi)" siirretty tänne. Robo voi muokata, mikäli joskus palaa ja jatkaa Balerialla, tiedot tähän artikkeliin, jotta säästymme ylimääräisiltä sivuilta. Kiitos.


Kansallislaulu[]

Käännös[]

Mitä on ihmisyys, mitä on ihmisyys?

Onko se verenvuodatusta, onko se sotaa?

Onko se tuskaa ja kitumista?

Mitä on ihmisyys, oi isänmaa?

Mitä on ihmisyys, mitä on ihmisyys?

Onko se yhteiskuntaluokkia, onko se yksinvaltiutta?

Onko se epätasa-arvoa ja halveksuntaa?

Mitä on ihmisyys, oi isänmaa?

Mitä on ihmisyys, mitä on ihmisyys?

Onko se sitä, että toinen jää ilman leipää

antaakseen sen ylemmälle?

Mitä on ihmisyys, oi isänmaa?

Mitä on ihmisyys, mitä on ihmisyys?

Meistä ihmisyys on tasa-arvoa, rakkautta,

kansan tahtoa, sopimista.

Onko se ihmisyyttä, oi isänmaa?

Advertisement