Aaron Råsenberg | |
---|---|
Franklandin presidentti | |
Edeltäjä | Edgar Schanz |
Kausi | 2020- |
Vaalipiiri | Keski-Frankian vaalipiiri |
Puolue | Konservatiivipuolue |
Franklandin 8. liittokansleri | |
Edeltäjä | Carl Drossel (1990-1997) |
Seuraaja | Eric Stier (2005-2015) |
Kausi | 1997-2005 (8 vuotta) |
Tiedot | |
Syntynyt | 15. huhtikuuta 1959 (ikä 62) |
Puoliso | Amanda Råsenberg |
Lapset | yksi tyttö ja kaksi poikaa |
Uskonto | uskonnoton |
Nettisivut | www.aaronros.fra |
Aaron Asmer Wilfik Råsenberg (synt. 15.4.1959) on Franklantilainen poliitikko ja Franklandin presidentti. Hän on Meik Lehmanin ja Mikael Dötterfelmin läheinen ystävä.
Råsenberg on ehdolla vuoden 2022 Franklandin presidentinvaaleissa Konservatiivien presidenttiehdokkaana. Råsenberg sai esivaaleissa 65 valitsijamiestä enemmän kuin vastaehdokas Douglas Troyet.
Råsenberg on ollut FDP puolueen johtohahmo vuodesta 2019 lähtien. Hänestä tuli joulukuussa 2019 Ellen Strubergin korvaaja FDP:n puheenjohtajan asemassa.
Varhaiset vaiheet[]
Aaron Asmer Wilfik Råsenberg syntyi 15. huhtikuuta 1959 jossain päin läntistä Franklandia (tarkkaa syntymäpaikkaa ei ole paljastettu).
Råsenberg opiskeli historiaa ahkerasti ja hänestä tuli vuonna 1975 Krandörffin suurmuseon varasihteerin apulainen.
Poliittinen ura[]
1980-luvun alussa Råsenberg kiinnostui poliitiikasta. Hän liittyi vuonna 1984 Oikeistoiskijöihin, mutta lähti heidän riveistään äkkiä.
Lähdettyään poliitiikasta Råsenberg jatkoi museon varasihteerin apulaisena. Hän oli vuosina 1988-1994 Museon johtajana, 1995 museon sihteerinä ja vuodesta 1996 museon varasihteerinä.
Museoura loi Råsenbergille julkisuutta 1990-luvun puolivälissä, joten Råsenberg päätti julkisuutensa turvin lähteä taas poliitiikkaan.
Liittokanslerina[]
Råsenberg liittyi vuonna 1996 Keskustapuolueeseen ja oli vuosina 1997-2005 Franklandin liittokanslerina.
Råsenbergin maine sai kolauksen, kun hän joutui riitoihin Keskustapuolueen kanssa ja vaihtoi puoluetta kesken kanslerinkauttaan.
Råsenbergin kaksi viimeistä kanslerinvuotta olivat skandaalinkäryiset, mutta joiltain osin onnistuneetkin. Franklandin työttömyys laski ja vienti nousi vuonna 2004 suuresti.
Tauko poliitiikasta[]
Liittokansleriuden jälkeen Råsenbergiä inhotti käydä parlamentissa, joten hän lopetti kansanedustajaintyönsä ja ryhtyi eläkkeelle. Tämä tapahtui vuonna 2008.
Takaisin poliitiikkaan ja liittokanslerinvaalit[]
Råsenberg halusi alkaa taas vaikuttamaan poliitiikassa, joten hän ryhtyi FDP:n kansanedustajaksi vuonna 2010 uudelleen, ja kilpaili liittokansleriudesta vuonna 2015. Parlamentti äänesti liittokanslerin, ja Åge Plämör voitti äänin 344.
Presidentin vaalit[]
Vuoden 2020 poliittisessa myllerryksessä ja Franklandin vaalisarjassa Råsenberg tuli esille FDP:n presidenttiehdokkaana. Råsenberg voitti suoran kansanvaalin ja nousi presidentiksi.
Presidenttinä[]
Presidenttinä Råsenberg ei ole ehtinyt tehdä mitään muuta kuin lisätä valtaansa ja vierailla eri valtioissa.
2022 presidentinvaalit[]
Esivaalit[]
Råsenberg ilmoitti keväällä 2021 olevansa yksi Konservatiivipuolueen esivaaliehdokkaista. 3. syyskuuta 2021 Råsenberg voitti Douglas Troyetin puolueen esivaaleissa, saaden 190 valitsijamiestä kun Troyet sai 125. Råsenbergin esivaalivoittopuhe oli lyhyt ja hän meni sen jälkeen suurnopeusjunalla Amstertowniin.
Vaaliväittelyt[]
Råsenberg osallistuu joulukuussa 2021 presidenttiehdokkaiden vaaliväittelyihin vastuksenaan Demokraattipuolueen Seimon Ilo ja Liberaalipuolueen Erick Moux.
Yksityiselämä[]
Råsenberg varjelee tarkoin yksityiselämäänsä. Hänellä on yksi tytär ja kaksi poikaa. Hän on naimissa Amanda Råsenbergin (os. Rheinwult) kanssa.